Haverit.netVirosta kotoisin ollut kaljaasi ajoi samassa myrskyssä kuin samalla merialueella uponnut Fortuna karille Räfsön saaren luona 13-14.11.1801. Kaljaasi oli tuomassa talia, kynttilöitä, saippuaa ja potaskaa Pietarista, tarkoituksenaan viedä lasti Rääveliin. Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 296
Porkkalasta 2nm itään sijaitsee Breddskäretin karit. Näille kiville ajoi jahti Fortuna myöhään syksyllä (13-14.11.1801) sen seurauksena, että alus upposi. Turmasta saatiin pelastettua takila ja purjeet. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 296)
Englannista kotoisin ollut priki ajoi karille Porkkalan läheisyydessä 6.10.1801. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 296)
Englantilainen parkkilaiva lähti Haartpoolista kesän alussa 1857 määränpäänään Helsinki. Muutaman viikon kestäneen purjehduksen jälkeen saavutettiin Suomen rannikko ja saatiin näkyviin Rönnskärin majakka. Alus ei jäänyt syystä tai toisesta odottamaan luotsia vaan jatkoi matkaa kohtalokkain seurauksin. Parkki ajoi kivelle, joka turma nähtiin myös läheiseltä Mickelskärin luotsiasemalta. Kivelleajosta laiva sai vuodon ja pelkona oli, että alus valuu […]
M-tyypin (pituus 37,8/44,5m) sukellusveneet olivat pieniä rannikkosukellusveneitä. Ne olivat yksirunkoisia, joiden aseistukseen kuului vain kaksi torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 152 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1933. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä, joista pieni M-97 oli yksi. M-97 aloitti neljännen sotaretkensä ennen kesän NL:n varsinaisia vastaiskuja lähtemällä tiedusteluretkelle. Seuraavalle järjestyksessä viidennelle […]
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi V-bis-2 = pituus 58,8m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä, joista SC-311 oli yksi. Järjestyksessä neljännelle retkelleen sukellusvene lähti sotakesän kolmannessa ryhmässä lokakuussa -42. […]
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi V-bis-2 = pituus 58,8m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä, joista SC-306 oli yksi. Sukellusvene osallistui sotakesänä -42 vasta kolmanteen ryhmään, joka lähti Kronstadtista […]
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi III = pituus 57,0m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä, joista SC-304 oli yksi. Alus oli lähtenyt ensimmäiselle retkelleen kyseisenä vuonna kesäkuussa. Tuolloin se […]
S-tyypin (pituus 77,7m, uppouma pinnalla 840tn) sukellusveneet olivat kaksirunkoisia, keskikokoisia sukellusveneitä. Ne oli kehitetty ennen sotaa yhteistyössä Saksan laivaston kanssa. Niiden aseistukseen kuului kuusi torpedoputkea ja 12 torpedoa. Ensimmäiset sukellusveneet vesille vuonna 1935. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 41 kappaletta. Sukellusvene teki vuoden 1941 aikana kaksi sotaretkeä. Ensimmäisen kesäkuisen sotaretken aikana sukellusvene joutui saksalaisen lentokoneen hyökkäyksen […]
Suomalainen proomu katkaisi hinausköyden ja ajautui Långörnin matalikolle 5.12.1907 Täcktomin edustalla, Hangossa. Suomen Virallinen Tilasto – Merenkulku 1907
Ruotsalainen rahtilaiva Sandviken upposi syyskuussa 1876 Suomenlahdella vallinneesa kovassa myrskyssä. Alus oli matkalla Pietariin viemässä sinne ruislastia. Turmasta pelastui vain kapteeni muiden 11 miehistön jäsenen menehtyessä. Rönnskärin luotsit Porkkalasta löysivät kapteenin ajelehtimassa laivan lankongin varassa. (Majakoiden ja luotisen Porkkala. Suomen majakkaseura 2020, s.51) Geflestä kotoisin ollut Sandvikens Jernwerks AB:n höyrylaiva Sandviken, kapt. I.J.Schutt, upposi kotimatkalla […]
Englantilainen viljafregatti Beford lähti Pietarista lokakuussa 1865 oli syyskeleissä päätynyt Söderskärs Gaddarille Porkkalan edustalla, kaakkoon Rönnskäristä. .Bedford oli viemämässä uuden sadon ruisjauhoa Siperiaan, mutta matka katkesi ensimmäisen purjehdusvuorokauden aikana. Rönnskärin luotsipaikalta luotsit lähtivät haveristin avuksi ja pelastivat laivan koko 18 hengen miehistön. Alus sai luodoilla vuodon ja oli suunnannut avomerelle syvempään veteen, mutta kaatunut etelälounaaseen […]
Kuunari, joka oli kotoisin Houtskäristä kapteeninaan F. Hamberg, rantautui ja tuli hylyksi lähellä Hankoniemeä vuonna 1869 matkalla Viipurista puulastissa Bandholmiin Hollantiin. Enskilda arvioi vahingoksi 6.000 markkaa ja maksoi ennakolta 1.700 mk. (Allan Gustafsson, Åbolänsk bygdesjöfart under segel 3). Åbo Underrättelser 9.11.1869 no 174
(Hangö. Tullbåtarna Wikingen och Nordvakten I kollision I följd af storm – 1882 h:fors n:o 47) (Tullbåterne Wikingens och Nordvaktens kollision I Hangö: genom storm – 1882 h:fors n:o 48)
22-vuotias Victoria niminen kaljaasi, jonka omisti kippari Bernt Gustafsson, ankkuroi yöksi lähelle Hangon tulliniemeä. Alus oli kalkkikivilastissa ja sen piti jatkaa matkaa seuraavana aamuna. Päivän valjettua nousi kuitenkin myrsky. Luotsit näkivät aluksen ongelmat ja kävivät kahteen otteeseen aluksella ja jälkimäisellä kerralla miehistö siirtyi maihin. Myrsky yltyi koko yön ja aamulla kello 03 kun alkoi taas […]
Kuunari Wiborg Paquet oli tuomassa Viipuriin lastinaan kalliita koneita Lontoosta kun se haaksirikkoutui Helsingin edustalla. Lasti saatiin pääosin turvaan, mutta itse alus jäi hylyksi. Ilmarinen 23.11.1850 no 93 Finlands Allmänna Tidning 25.11.1850 no 275 Åbo Underrättelser 13.12.1850 no 100 Ilmarinen 14.12.1850 no 99 (Skeppbrott. Skonerten Wiborgs Paquet kapten Widgren. Fartyget Delphin – 1850 27.XI ht […]
Sunnuntaina 26 lokakuuta 1919 rantautui ruotsalainen kaljaasi Vera Vänö Kalkskäriin ja hakkautui rikki. Miehistö pelastautui Gåsharulle, siellä he joutuivat olemaan tiistaihin saakka, jolloin he paremman kelin salliessa jatkoivat matkaa suuremmalle saarelle, jossa yöpyivät. Aamulla he jatkoivat matkaa ja tulivat Tunhamniin, siellä he majoittuivat kyläläisten luo ja nauttivat paikallisesta vieraanvaraisuudesta ja jatkoivat matkaa Jungfrusundiin. Alus , […]
Jahti Wellamo, joka oli Förbystä ottanut kalkkikivi lastin Loviisaan vietäväksi, joutui onnettomuuteen viime perjantaina(15/10) vallinneessa kovassa myrskyssä Porkkalan ulkopuolella. Alus upposi varttitunnissa. Miehistö, noin 2 tai 3 miestä, pelastui. Wellamo oli vanhempi alus. (1909 18.X åu). Västra Finland 19.10.1909 no 121
Norjalainen 1907 rakennettu höyrylaiva lähti Mäntyluodosta vaneri ja laatikkolautalastissa Kotkaan täydentämään lastiaan kun se syyskuussa 1924 Suomenlahdella ohitettuaan Kallbådan majakkalaivan törmäsi ajomiinaan ja upposi kymmenessä minuutissa. Koko 18 hengen miehistö pelastui veneisiin ja Pellingin salmessa he pääsivät kohdalle osuneen matkustajalaivan kyytiin. (Erkki Metsävuori : Rauhan meri) Etelä-Suomi 25.9.1924 no 109 Uusimaa 24.9.1924 no 109
(Skonerten Trafik sjunkit I Hfors – 1880 11.X h:fors n:o 235) (Skonerten Trafik I Åbo sjunkit – 1880 9.X åu n:o 275)
Kuunari Toivo (kapt. M. Pöntynen) oli tuomassa Hullista lastattua kivihiililastia Viipuriin kun se joutui myrskyyn Hangon eteläpuolella. Alus kärsi rikivaurioita ja joutui menemään hätäsatamaan Tvärminnessä. Östra Finland 24.7.1882 no 84 (Skonerten Toivo hemma I Fredrikshamn, råkat ut för storm nära Hangö – 1882 mbl n:o 168)
Kaljaasi, rakennettu Biskopsössä Erik Blomqvistin toimesta 1880-luvun alussa. 110,16 lästiä. Alus riisuttiin lähellä vuosisadanvaihdetta Västanfjärdissä ja myytiin proomuksi Förbyhyn. Alus upposi myöhemmin lähellä Tvärminneä. (Allan Gustafsson, Åbolänsk bygbesjöfart under segel)
Höyrylaiva Suomi sai potkurivaurion matkallaan Turusta Helsinkiin 16.8.1870. Suomalainen Wirallinen Lehti 14.8.1885 no 186 (Ångf. Suomis missöde – 1870 25.VIII åu n:o 131)
(Ångf.Storfursten har stött på en klippa I Pargas skärgård – 1848 7.VI ht n:o 44, 10.VI n:o 45) (Höyryalukset Furts Menschikoff ja Storfursten joutuneet luodolle – 1848 17.VI my n:o 24) (Höyryalus Strorfursten päässyt irti luodolta – 1848 23.VI my n:o 25) (Ångfartyget Storfurtsen stött på grund – 1848 8.VI m:bl n:o 43) (Åbo. Ångfartyget […]
(Ångaren Selma, tillhörig Vartsala ångsågbolag grundstötte I Ekenästrakten – 1889 folkv n:o 124) (Ångb. Selma, tillhörande Wartsala ångsågaktiebolag, stött på grund – 1889 vn n:o ??)
(Ångaren Salo grund stött I närheten af Sista Syfvern – 1875 25.VIII åu n:o 195) (Ångb. Salo på grund I Salo å – 1875 åu n:o 222) [Haveripaikkaa hakiessa: ”Sista Styvern” var en krog som låg i Stadsgården (Stockholm). Krognamnet i sin tur hör till platser där man kunde förlora både pengar (styver) och hälsan. […]
Uponnut kaljaasi. Muutama päivä sitten upposi lähellä Förbytä Finbyssä kaljaasi Ros lastinaan kiviä. Kaljaasi, jonka omisti kippari Elis Andersson Finbyn Norbystä, oli saanut vuodon lastin terävistä kivistä. Lähdettyään lastaus laiturista vapaammille vesille oli alus uponnut nopeasti. Kippari oli joutunut jättämään aluksen. (1900 13.XII åu) Hangö 11.12.1900 np 109 Åbo Tidning 14.12.1900 no 340
Joulukuussa 1939 Neuvostoliiton aloitettua Talvisodan huomasi SC 322 höyryaluksen läntisellä kurssilla Helsingin ulkopuolella. Kapteeniluutnantti Vladimir Polestsjuk antoi pysähtymiskäskyn, mitään ei tapahtunut. Höyrylaiva vain kiihdytti vauhtia. Kun välimatka oli pienentynyt alle 1000 m, hän ampui keulatorpedon. Se osui styyrpuurinpuolelle lähelle takamastoa ja upotti aluksen. Päällikkö ilmoitti upottaneensa 7 000 tonnisen aluksen. Saalis oli todellisuudessa saksalainen s/s […]
Houtskärissä 1857 rakennettu 35 tonninen kaljaasi Rapid tuhoutui lähellä Hankoa vuonna 1927. (Jan-Erik Börman : Slutseglat)
Höyrylaiva Rapid (kapt. Broberg) Turusta kolaroi kaljaasi Nordstjernan kanssa Suomenlinnassa Långörnssundissa [Långörn = Särkkä] sillä seurauksella, että jälkimainittu alkoi vuotamaan ja kapteeni miehistöineen joutui siirtymään pois uppoavasta aluksesta. Helsingfors Dagblad 5.7.1874 no 179 Morgonbladet 10.7.1874 no 156 (Ångaren Rapid fr.Åbo kommiet I kollision med galeasen Nordenstjernan – 1874 4.VII hfbl n:o 151) (Sjöförklaring af kapten […]
Kuunari Rakkaus menetti ankkurinsa Helsingin edustalla. Hufvudstadsbladet 22.11.1870 no 271 Wiborgs Tidning 26.11.1870 no 94 (Sjöolycka. Skonerten Rakkaus – 1870 21.XI hd n:o 270)
Kemiössä 1875 rakennettu 113 lästinen, 209,3 (228) rekisteri tonnin kuunari. Aluksen osti viimeiseksi merenkulkija Isakson Pensarista. Kuunari makasi ankkurissa kotilahdellaan, kun koillismyrsky iski alukseen ja se ajautui rantaan Storpensarissa, Svartholmissa ja siitä tuli hylky. Primusta kutsuttiin väylänvarrella ”Isakssonin perheen viimeiseksi aarteeksi”. (Allan Gustafsson, Åbolänsk bygbesjöfart under segel 3).
(Ångf. Pehr Brahe grundstött utanför Hangö Tulludd – 1883 å.td n:o 129, n:o 131) (Ångf. Pehr Brahe grundstött på Hangö-vesterfjärden I närheten af Skjälstens grund – 1883 åu n:o 129)
(Ångb. Per Brahe grundstött – 1876 18.V åu n:o 114) (Om ångf. Pehr Brahes grundstötning – 1876 22.V åu n:o 117) (Ångaren Pehr Brahe stött på grund utanför Hangö – 1876 16.VI n:o 137, n:o 138). (Ångbotskollision med ångbåtarna Björneborg och Pehr Brahe – 1876 6.IX åu n:o 206) (Om kollision mellan ångb. Björneborg och […]
Kaljaasi Paketten (kapt. Paronen) upposi myrskyssä lähellä Porkkalaa marraskuussa 1851. Kapteenin päälliköimä alus oli jauholastissa matkalla Haminasta Vaasaan. Yksi miehistön jäsen hukkui. (1851 14.XI åu) Kuunari Pakett ajoi karille Rembuskenin karille Porkkalassa 26.10.1851 vallinneessa kovassa myrskyssä. Lumisade esti Rönnskärin majakan valon näkymisen. Osa miehistöstä pääsi siirtymään kallistunutta mastoa pitkin Rembuskenille. Alus irtautui karilta ja ajautui Plankgrundetille, jossa […]
Viime lauantaina joutui kaljaasi ”Oskar”, kotoisin Kökarista hirveään merionnettomuuteen Jussarön majakan ulkopuolella. Laiva joutui kokonaan hylyksi, mutta sen miehistö, laivuri Emil Erikson, matruusi Oskar Karlström ja jungmanni Ferdinand Gustafsson kaikki Kökarista, pelastui viime tingassa. Heidät pelasti luotsihöyrylaiva Åland, kapt. G.Pettersson, kun laiva oli saanut mainitusta luotsipaikasta tietää merionnettomuuden, joka luotsipaikkaan oli näkynyt, vaikka sieltä käsin […]
Strömman kanavan sivuutettuaan ajoi kuunari Olga kivelle, vaikka kyydissä oli kruununluotsi. Olga hinattiin Turkuun korjattavaksi. Finlands Allmänna Tidning 19.7.1867 no 165 (Sjöolycka drabbat barkskeppet Victoria, kapt.Bergenheim, skonerten Olga från Fiskars – 1867 2.VII åu n:o 77) (I anl. Af notis I Åbo Uud. N:r 77 ang. Skonerten Olgas grundstöttning – 1867 20.VII åu n:o 85) […]
Tulliveneet Wikingen ja Nordvakten kolaroivat Hangossa ja joutuivat korjattaviksi. Helsingfors Dagblad 26.2.1882 no 55 Helsingfors Dagblad 16.4.1882 no 101 (Hangö. Tullbåtarna Wikingen och Nordvakten I kollision I följd af storm – 1882 h:fors n:o 47) (Tullbåterne Wikingens och Nordvaktens kollision I Hangö: genom storm – 1882 h:fors n:o 48).
Höyrylaiva Rapid (kapt. Broberg) kolaroi kaljaasi Nordenstjernan kanssa Gustafsvärdin salmessa sillä seurauksella, että jälkimainittu alkoi täyttyä vedellä ja upposi. Kapteeni ja miehistö ehtivät hädin tuskin pelastautua vajoavasta aluksesta. Helsingfors Dagblad 5.7.1874 no 179 Morgonbladet 10.7.1874 no 156 (Ångaren rapid fr.Åbo kommiet I kollision med galeasen Nordenstjernan – 1874 4.VII hfbl n:o 151) (Galeasen Nordenstjernan skadad […]
Vuoden 1878 elokuussa ajoi norjalainen Nor keskiyöllä Kallbådan seudulla karille. Alus oli viemässä kivihiililastia. Alukseen tuli pohjakosketuksesta vuoto, jonka johdosta paikalle hälytettiin pelastusalus Heron. Osa lastista saatiin pelastettua ennekuin alus painui pinnan alle. (Majakoiden ja luotisen Porkkala. Suomen majakkaseura 2020, s.51, 148) Helsingfors Dagblad 2.8.1878 no 207 (Auktion å strandade barkskeppet Nor – 1878 26.IX […]
Eräät herrat olivat vuokranneet höyrylaiva Neckenin Tapiolaan suuntautuvaa huvimatkaa varten. Harakan luona laiva ajoi kivelle, josta sitä yritettiin irrottaa keikuttamalla. Siinä onnistuttiin, mutta syvempään veteen päästyä alus uppois. Siinä yhteydessä hukkuin laivan sisätiloissa ollut nuori laivapoika. Östra Finland 7.8.1889 no 181 (Ångslupen Neckens förolyckning – 1889 hfbl n:o 185)
Leskiruova Ridderstadin omistama kuunari Nanny (kapt. D.W. Henrikson) sai vuodon lähdettyään Kokkilan lastauspaikalta ja jouduttiin viemään Hankoon korjattavaksi. Sanomia Turusta 1.9.1889 no 204 (Kuunari Nanny saanut vahingon matkalla Kotkaan – 1889 Rauman l n:o 69).
Heinäkuun alussa 1919 tuhoutui moottoriraivaaja MP1 Tvärminnen luona, alikersantti Helin ja matruusi Pöllänen menehtyivät ja useita haavoittui. (Helge Heikkinen ; Tuntematon merimies). 7.7.1919 tuhoutui raivaaja MP 1 Tvärminnen edustalla purkaessaan raivaimiin tarttunutta miinaa. (Erkki Metsävuori : Rauhan meri)
Kristiinalainen 19 lästinen sluuppi Miss Ellida tuhoutui Pohjan pitäjän saaristossa 16.8.1856. (Christer Norrvik : Purjeiden kaupunki) Se oli ostettu Närpiöstä edellisvuonna Ellida nimisenä. Sluupin ensimmäinen varustaja oli L.A. Hasselblatt ja ensimmäinen päällikkö Johan Palm.
M/Aux., 137 nrt., 186., 225., rakennettu Öselissä 1919. Virolaisten omistama alus upposi ja hinattiin Pukinsalmeen, josta se aikanaan nostettiin ja riisuttiin hiekkaproomuksi. Alku kesästä 1934 kapteeni Karl Söderholm Paraisilta osti Mercatorin, rikasi kolmimastokuunariksi ja asensi siihen M/Aux Helenasta moottorin. Purjehdusvalmiina tuli alus kustantamaan noin 175.000 markkaa, kun alus seuraavana vuonna vakuuttamattomana upposi menetys oli raskas. […]
Rantautuminen Hangossa. Norjalainen parkkilaiva , joka 23 päivä ankkuroi Andalskärin ulkopuolelle noin 3 eng. mailia itään Hangon majakasta, nimeltään Matthanja on nyt rantautunut. Kovassa tuulessa (8 bof) ja merenkäynnissä ei painolastissa olleen aluksen ankkuri pitänyt. Alus on rantautunut lähelle Gloskäriä Täktomia Hangon itäpuolella. Ranta jossa haveri tapahtui on niin karikkoinen ettei pelastamista voida suorittaa, alus […]
Kuunari Mathilda (kapt. Rackström) oli tulossa Hampurista kun se haaksirikkoutui Porkkalan luona. Alus pääsi lopulta Helsinkiin. Helsingfors Dagbladet 11.1.1845 no 3 Helsingfors Tidningar 29.1.1845 no 8 (Skonaren Mathilda sankrat vid Porkala – 1844 31.XII ht n:o 103)
Laiva Maria Chatarina oli lastannut puutavaralastin Lappvikistä kun se ajoi kruununluotsi kyydissä karille Storfursharulla. Folkwännen 8.9.1886 no 207 Helsingfors Dagblad 8.9.1886 no 243 (Skeppet Maria Chatarina grundstötte utanför Ekenäs skärgård – 1886 ekenäs nbl n:o 70)
Höyrylaiva Marcia ajoi karille Kallbådan lähellä, josta sen lastia purettiin ja lopulta itse alus irrotettiin karilta. Åbo Tidning 9.6.1850 no 153 Åbo Tidningen 31.7.1890 no 204 (Det strandade ångfartyget Marcia – 1890 n.pr n:o 151A) (Strandade ångaren Marcias bergning – 1890 n.pr n:o 152, 154) (En lustresa till Marcia. Beskifning öfver Ahkeras lustresa till förolyck. […]
(Ångb. Lotta Svärd stött på grund närä Drumsö utanför Hfors – 1883 n.pr n:o 199) (Ångb. Lotta Svärd grundstött vid Drumsö utanför Hfors – 1883 bml n:o 172)