Haverit.netKaljaasi Räven, kotipaikka Vårdö. Hms Zephyrin miehistö poltti kaljaasin 22. heinäkuuta 1854 Bomarsundin ulkopuolella. Miehistö päästettiin maihin. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring
Kolmimastoinen fregattilaiva Phoebe, kotipaikka tuntematon. Laiva löydettiin rantautuneena ja hylättynä Signilskärin länsipuolella 25. lokakuuta 1798. Pelastetun laudoista ja lankuista koostuvan lastin huutokauppa pidettiin Tukholmassa 8-9. lokakuuta 1799. Miehistön kohtalo tuntematon. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring Norrköping Tidning 10.11.1798 Dagligt Allehanda 7.10.1798
Kuunari Olof, kotoisin Ruotsista. Haaksirikkoutui syksyllä 1846 tuntemattomassa paikassa Gottbyn ulkopuolella Jomalassa. Miehistön kohtalo tuntematon. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring
Kaljaasi Lovisa, kotipaikka tuntematon. Rantautui ja jäi hylyksi Lemlandin Rödhamnissa 29. syyskuuta 1805 matkalla Turusta Tukholmaan. Kaljaasilla oli lastina 550 tynnyriä ruista, 33 tynnyriä ohraa ja 8 tynnyriä kauraa valtion (kruunun) omaisuutta. Lasti pelastettiin, samoin miehistö. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring
Kaljaasi Lovisa, kotoisin Ahvenanmaalta. Rantautui ja jäi hylyksi Ahvenanmaan saaristossa 11. lokakuuta 1803 matkallaan Fredriksforsin ruukilta [Ulvilassa, suom.huom.] Tukholmaan lastinaan 165 tankoa rautaa, 20 syltä polttopuuta ja 2 tynnyriä ruista. Osia lastista ja takilasta pelastettiin keväällä 1804. Miehistö pelastettiin. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle […]
Moottorikutteri M.P. 105, kotoisin Turusta. Merivartiokutteri, joka sai vuodon ja upposi 9. tammikuuta 1932 Kihdillä Kumlingen ulkopuolella. Kutteri oli hinauksessa Brändöstä Föglön Degerbyhyn. Haaksirikko aiheutui, kun jää leikkasi reiän M.P. 105:n keulaan. Miehistö pelastui. Vapaus 9.1.1932 no 3 Suursavolainen 9.1.1932 no 2 Västra Nyland 9.1.1932 no 2 Uusimaa 9.1.1932 no 2 Sjökatastrofer i åländska vatten, […]
Kristiinankaupunkilainen kuunari Margaretha upposi yhteentörmäyksessä Ahvenanmaan eteläkärjen kohdalla vuonna 1846. Alus oli vasta toisella matkallaan. Miehistö pelastui. Purjeiden kaupunki, Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Christer Norrvik, Oy Fram Ab, Vaasa 1999, s.95
Kaljaasi Maria, kotoisin Köpingistä. Kaljaasi oli rakennettu 1783 Köpingissä mälarjahdiksi ja muutettu 1841-42 kaljaasiksi. Upposi syksyllä 1843 Eckerön ulkopuolella. Miehistön kohtalo tuntematon. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring
Sumppu Maria, kotoisin Kumlingesta. Haaksirikkoutui 28. lokakuuta 1881 Långön ja Rödön välisessä salmessa Rödhamnin saaristossa. Miehistö pelastui. Turkulainen sukelluskerho Nautic on tehnyt hylystä raportin vuonna 1994. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring
Ruotsin St Annan pitäjästä kotoisin ollut kuunari Marie (kapt. F.A. Vidgar) oli rakennettu vuonna 1965. Marie tuhoutui 1.10.1913 miehineen päivineen Eckerön ulkopuolella Ahvenanmaalla. Tarkempi haaksirikkopaikka on tuntematon. Aluksen lastina oli mm 1504 säkkiä sementtiä. Kapteenin ruumis löytyi myöhemmin 21.10 Borgön lahdesta. Åland 25.10.1913 no 85 Dagens Tidning 27.10.1913 no 293 Veckobladet 29.10.1913 no 85 Västra […]
Kristiinankaupunkilainen kuunari Merkurius menetettiin yhteentörmäyksessä Ahvenanmerellä vuonna 1846. Alusta kuljetti kapteeni Nordström. Merkurius oli rakennettu Siipyyssä vuonna 1834. Sen kantavuus oli 65 lästiä. Purjeiden kaupunki, Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Christer Norrvik, Oy Fram Ab, Vaasa 1999, s. 59, s. 615
Kaljaasi Meriaura, kotoisin Hammarlandin Bredbolstadista. Haaksirikkoutui 16. kesäkuuta 1935 noin kuusi meripeninkulmaa Sälskärin majakan pohjoispuolella. Kaljaasi sai vuodon ja upposi kovassa säässä matkalla Merikarvialta Tukholmaan koivuhalkolastissa. S/s Ligul pelasti miehistön. Åland 19.6.1935 no 49 Uusi Aura 19.6.1935 no 162 Hufvudstadsbladet 20.6.1935 no 163 Wiborgs Nyheter 20.6.1935 no 71 Vaasa 21.6.1935 no 141 Wiborgs Nyheter 22.6.1935 […]
Raumalainen troolari Mitzy upotettiin Bogskärin eteläpuolelle marraskuun kolmas päivä 1988.Mitzy ajelehti myrskyssä kytkinvian takia Hiidenmaan tasalla. Tuuli myrskysi 15-30 m/s idän ja kaakon suunnilta. Vartiolaiva Tursas haki troolarin hinaukseen, tarkoituksena viedä se Utöseen. Hinausköysi oli kiinnitetty Mitzyn keulapollariin ja mastoon. Keulapollarin irrottua mastoon kiinnitetty köysi veti troolarin poikittain. Mitzyn päällikkö Janne Hiljanen yritti katkaista hinausköyttä, […]
Höyrylaiva Nora, kotoisin Esbjergistä. Haaksirikkoutui 13. syyskuuta 1907 luodolle, joka sijaitsee noin 3 kilometriä Björkörsin luotsipaikan lounaispuolella. Alus oli matkalla Turkuun painolastissa. Pelastusyrityksestä luovuttiin 21. syyskuuta sen jälkeen, kun hylky valui luodolta mereen. Miehistö pelastui. Åland 18.9.1907 no 75 Hufvudstadsbladet 18.9.1907 no 254 Västra Finland 19.9.1907 no 108 Uusi Aura 19.9.1907 no 811 Hufvudstadsbladet 20.9.1907 […]
14.10.1879 vallitsi Ahvenanmerellä voimakkaat myrskyt, jotka vaativat useita haaksirikkoja. Ruotsalainen kuunari Venus (kapt. O.Eriksson) oli painolastissa matkalla Furusandista Skellefteån kun se ajoi rantaan Saggön luotsipaikan lähellä. Helsingfors Dagblad 3.11.1879 no 299
Lokakuussa 1919 vallinneessa hurrikaanimaisessa myrskyssä ruotsalainen kuunari Daga täyttyi vedellä. Lopulta Daga kaatui noin 30 km Sälskärin majakasta pohjoiseen. Laivan kaatuessa hukkui jungman Charles Östberg ja myöhemmin kokki Knut Gross. Välittömän vaaran aikana päällikkö kapteeni K. Bjömstedt yhdessä jäljellä olevan miehistön kanssa onnistui pelastautumaan maihin Eckeröön. Kuunari Daga, jonka vetoisuus oli vain 69 reg. tonnia, […]
5.5.1872 rantautui englantilainen priki Odessa Paquet (kapt. James Young) eräälle Lågskärin majakkasaaren lähikivelle, aluksen arveltiin jäävän hylyksi. Åbo Underrättelser 13.5.1872 no 72 Helsingfors Dagblad 15.5.1872 no 131 Helsingfors Dagblad 28.5.1872 no 143
Kolmimastokaljaasi Planet olit tulossa Tanskasta kun se joutui haaksirikkoon 1.11.1922 Ahvenanmaalla Rödhamnissa. Planet oli kotoisin Paraisilta. Sosialisti 7.11.1922 no 258 Västra Finland 7.11.1922 no 127 Suomen Työmies 8.11.1922 no 259 Vapaa Sana 10.11.1922 no 176
Ahvenanmerellä haaksirikkoutui Hedvig Eleanora Stenbockin laiva vuonna 1722. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 32
Höyrylaiva Erling, kotipaikka Kristiania, Norja. Haaksirikkoutui tuntemattomassa paikassa Getan ulkopuolella Västra Finngrundetilla 13. lokakuuta 1895. Suuri määrä hylyn palasia löytyi pitkin Getan, Saltvikin ja Hammarlandin pohjoisrantoja, joukossa myös laivan lokikirja. Erling oli matkalla puutavaralastissa Skellefteåsta Plymouthiin. Miehistö menehtyi onnettomuudessa. Åbo Underrättelser 22.10.1895 no 287 Åland 26.10.1895 no 86 Åbo Tidning 28.10.1895 no 293 Åbo Underrättelser […]
Kuunari Elisabeth, kotipaikka Gävle (Ruotsi). Rantautui syksyllä vuonna 1849 Eckerön länsipuolella ja jäi hylyksi. Hylky myytiin huutokaupassa 14. helmikuuta 1850 talonpoika Anders Westerlundille, Eckerön Torppiin. Alus on mahdollisesti ollut rautatankolastissa. Miehistön kohtalo tuntematon. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring
Kaljaasi Christina Wilhelmina, kotipaikka Tukholma (Ruotsi). Haaksirikkoutui 22. lokakuuta vuonna 1800 Ahvenanmaan saaristossa matkallaan Tukholmasta Porvooseen suola- ja sillilastissa. Lasti ja takila pelastettiin. Miehistön kohtalo tuntematon. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring
Ahvenanmaalta uutisoitiin lokakuussa 1856: Ruotsalainen alus Junior meni hukkaan ja wäki lähti weneissä Ruotsiin. Sanomia Turusta 25.11.1856 no 48 Sanomia Turusta 12.12.1856 no 50
Höyrylaiva Neptun lähti havaitulle onnettomuuspaikalle Ahvenanmaan saaristossa. Föglön uloimpien karien luota löydettiin murskaantuneen aluksen jäänteet. Alus oli ollut parkki ja sen arveltiin olleen nimeltää Wellamo Porvoosta, joka oli lähtenyt matkaan 12.12.1867 määränpäänään Kööpenhamina, mutta aluksesta ja sen miehistöstä ei oltu kuultu sen koommin. Folkwännen 22.1.1868 no 4: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/446037?term=Wellamo&page=1 Folkwännen 5.2.1868 no 6: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/446043?term=Wellamo&page=4 Finlands Allmänna […]
Suomalainen purjelaiva Abiina haaksirikkoutui 1.9.1940 Kihdin selällä. Alus oli kooltaan 65 brt. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996, s.239
Perniöstä kotoisin ollut laiva upposi myrskyssä Ahvenanmerellä vuonna 1794. Vain yksi mies pelastui. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s.38
Höyrylaiva Alfhild, kotipaikka Tukholma, pituus 30,3 m, leveys 6,88 m ja materiaali rauta. Alus sai vuodon ja upposi 18. lokakuuta vuonna 1916 kovassa säässä Grindaran pohjoispuolella Getan luoteispuolella. Kahdestatoista miehistön jäsentä kuusi hukkui pelastusveneen kaaduttua ja kaksi henkilöä menehtyi kylmään ja uupumukseen ennen kuin neljä selviytynyttä pääsi Understenin majakalle. Dagens Press 24.10.1916 no 247 Åbo […]
Porilainen kuunarilaiva Gustaf pelasti Bogskärin Karin läheltä yhdeksän haaksirikkoista norjalaista merimiestä Ahvenanmaan etäläpuolella. Nämä olivat pelastuneet 6.10.1875 siellä haaksirikkoutuneesta Normand-nimisestä aluksesta. Laivan karille joutuessa lähti pohja siitä kokonaan irti ja olisi muuten välittömästi uponnut, mutta haaksirkkoinen alus jäi kellumaan lastinsa avulla. Aluksesta pelastettua esineistöä huutakaupattiin vielä samana vuonna. Östra Finland 15.10.1875 no 7 Åbo Posten […]
Visbystä kotoisin ollut kuunari Minerva joitui päälleajetuksi syyskuussa 1866 Märketin läheisyydessä. Minerva (kapt. J. Granström) oli puutavaralastissa matkalla Tanskaan. Hylky ajehti Hamnskäriin, lasti saatiin pelastettua. Åland 29.7.1891 no 91 Åbo Underrättelser 18.9.1866 no 109 Helsingfors Tidningar 21.9.1866 no 220
Ruotsista kotoisin ollut kolmimastoinen kaljaasi päätyi lumisessa hirmumyrskyssä Märketin kallioille myöhäisellä syksyisellä purjehduksellaan 19.11.1901. Aallot pyyhkivät yli laivan, mutta miehistön onnistui pysytellä aluksessa. Seuraavan aamun koettaessa haveristi irtosi ja ajelehti ohjauskyvyttömänä Lemlandiin, jossa se lopullisesti haaksirikkoutui. Kovia kokenut miehistö pelastui. Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299 Priki Jenny […]
Märketin majakan lähistöllä upposi tuntematon alus elokuussa (syyskuussa? 1868 vallinneessa myrskyssä. Haaksirikosta levisi ympäristöön runsaasti hylkytavaraa. Merestä pelastettiin yksi mies, joka oli ranskalainen. Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 297 Helsingfors Dagbladet 19.10.1868 no 243 Folkwännen 21.10.1868 no 43 Åland 29.7.1891 no 34
Finbon luotsit havaitsivat tunnistamattoman prikin taistelevan aaltoja vastaan syyskuun 18.päivänä 1891 vallinneessa luoteismyrskyssä Malgrundetin luona. Alus pyrki länteen, mutta sen nähtiin nopeasti uppoavan. Rantaan ajelehti vielä samana päivänä haaksirikkotavaraa. Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 97-98
Kotimainen kuunari ajoi karille Märketin lähistöllä 6.7.1865, jolloin alus vaurioitui niin pahasti, että alus todennäköisesti jäi paikalle hylkynä. Kuunari oli palaamassa Tukholmasta kotikaupunkiinsa Poriin. Finlands Allmänna Tidning 19.7.1865 no 164 Helsingfors Dagbladet 19.7.1865 no 164 Suometar 20.7.1865 no 165 Helsingfors Tidning 31.7.1865 no 174 Finlands Allmänna Tidning 1.8.1865 no 175 Folkwännen 2.8.1865 no 31 Jan […]
9.11.1856 rantautui Itäkari-nimiselle luodolle Aspön lähellä tanskalainen kuunari Solid (kapt. B.M. Boesen). Aluksen lastina oli ruisjauhoja, joita se oli kuljettamassa Pietarista Tukholmaan. Alus särkyi nopeasti karilla ollessaan, ainoastaan osa jauhoista saatiin turvaan. Miehistö pelastui haverista, mutta olisi nopeasti jäätynyt hengiltä, jollei apu rannalta olisi kerinnyt ajoissa. [Itäkaria ei löydy Aspön lähistöltä. Aspöstä 20 km länteen […]
Tanskalainen priki Skulda oli tulossa kapteeni Kilsénin komennossa puutavaralastissa, joka oli tarkoitus viedä Välimerelle Ahvenanmerelle kun se haaksirikkoutui matkalla Dånössä vuonna 1854. Finlands Allmänna Tidning 10.11.1854 no 262 Helsingfors Annosblad 14.11.1854 no 89
Kapteeni Paulsonin komennossa ollut sluuppi Felix oli tulossa Söderhamnista tervalastissa, määränpäänä Kööpenhamina kun se ajoi Dånän luona karille vuonna 1854. Finlands Allmänna Tidning 10.11.1854 no 262 Helsingfors Annosblad 14.11.1854 no 89
Priki Georges Bartram-kippari B. W. Manford, kotoisin Englannista, lähti Tukholmasta painolastissa Söderhamniin rantautui Äppelön saaristossa lokakuussa 1879 myrskyssä, joka aiheutti lukuisia haaksirikkoja Ahvenanmaalla. Morgonbladet 23.10.1879 no 246 Åbo Posten 23.10.1879 no 246
Ruotsista kotoisin (Strömsand) ollut parkki Solid oli tulossa kapteeni R. Beroniuksen ohjastamana lankkulastissa Sundsvallista määränpäänään Grimsby kun se törmäsi lokakuussa 1879 Appelön rantaa lähellä Dånön luotsipaikka. Morgonbladet 23.10.1879 no 246 Åbo Posten 23.10.1879 no 246
Ruotsalainen priki lautalastissa ajoi karille ja jäi hylyksi Skarvenin luona 15.11.1879. Kaksi miehistön jäsentä menehtyi; muut pelastautuivat Skarvenille. Alus jäi hylyksi. Joulukuussa sen hylkyä huutokaupattiin Eckerön tullikamarilla. Helsingfors Dagbladet 1.12.1879 no 327 Uusi Suometar 5.12.1879 no 145 Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 297
Englantilainen priki Abbotsford ajoi sumussa ja myrskyssä karille Märketin luona 10.10.1872 ja jäi hylyksi. Alus oli matkalla painolastissa Lyypekistä määränpäänään Gevle. Myöhemmin syksyllä lehti-ilmoituksella ilmoitettiin huutokaupasta, jossa myytiin hylystä pelastettua irtaimistoa. Helsingfors Dagbladet 6.11.1872 no 304 Finlands Allmänna Tidning 16.11.1872 no 268 Vikingen 20.11.1872 no 93 Åland 29.7.1891 no 34 Jan Andersson, Märket – Majakkasaari […]
Tuntematon purjealus törmäsi saksalaiseen höyrylaiva Kondoriin 23.6.1879 Ahvenanmaan eteläpuolella sillä seurauksella, että höyrylaiva upposi. Purjelaiva jatkoi pysähtymättä matkaansa antamatta apua eikä sen nimeä voitu erottaa pimeän takia. Kondor oli lastattu jyvillä ja se upposi muutamassa tunnissa. Höyrylaivan miehistön pelasti eräs ruotsalainen höyrylaiva. Helsingfors 4.7.1879 no 151 Helsingfors 7.7.1879 no 153 Helsingfors Dagbladet 8.7.1879 no 182 […]
Sukellusvene Lembitin sota oli alkanut saalistusmatkoilla Itämerellä. Se oli myös viettänyt kaksi sotavuotta korjaustelakoilla Lavansaaressa ja Leningradissa, joissa sen syvyyspommeista saamia vaurioita paikkailtiin. Suomen ja Neuvostoliiton aselevon jälkeen lokakuussa 1944 se lähetettiin rannikkomme saaristoväyliä pitkin jälleen ulos Itämerelle saksalaisten kiusaksi. Matka ei jäänytkään aivan tuloksettomaksi: sen torpedot upottivat saksalaisen säiliölaiva Terran ja apuraivaaja M 3619:n […]
Ruotsalainen hl. Gunnia joi 19.5.1939 karille Gislandissa Eckerön edustalla. Samoihin aikoihin ajoi samoilla vesillä myös eestiläinen Eha itsensä karille Märketin majakkasaren rantaan. Jäälkimmäinen alus upposi, mutta kun Gunnin tiililasti oltiin saatu purettua saatiin alus irrotettua. Helsingin Sanomat 20.5.1939 no 133 Satakunnan Kansa 21.5.1939 no 115
Turun ja Maarianhaminan välillä liikennöivä hl. Delet joutui 25.11.1937 karille Sottungan lähistöllä. Laivassa oli 15 matkustajaa, jotka samoin kuin laivan miehistö pelastettiin ja vietiin Turkuun. Laivan vauriot osoittautuivat niin suuriksi, että se jäi niille sijoilleen hylyksi. Onnettomuuspaikka oli Hamnklubbenista 1 nm suuntaan NW. Seuraavana keväänä hylky nostettiin ja vietiin romutettavaksi Taaintehtaalle. Delet (65 dwt) oli […]
Norjalaisella höyrylaiva Snarösillä (kapt. Thomas W. Torjussen) oli pimeässä marraskuussa 1929 vaikeuksia sijaintinsa määrittelyyn. Komentosillalta nähtiin majakka, joka osoittautui lopulta Sälskäriksi Ahvenanmaan luoteiskulmalla, ja oltiinkin luultua 25 nm idempänä. Lopulta alus ajoi kivelle Järnbådanilla Västra Girhällenillä. Miehistö saatiin majakalle turvaan, mutta alus makasi lopulta niin syvällä, että vain komentosillan ylimmät osat olivat näkyvissä eikä sen […]
Tanskalainen kuunari Valdemar oli ottanut puutavaralalastin Luleåsta ja lähtenyt viemään sitä etelään. Vaikka radiossa ei oltu varoitettu nousevasta tuulesta iski aluksen kimppuun voimakas myrsky. Vaikeassa säässä pyrittiin pääsemään eteenpäin, mutta vaikeudet kertyivät. 9.11.1929 alus alkoi saamaan vettä ja se pyrki epätoivoisesti suojaan. Lopulta olosuhteet voittivat miehistön ponnistelun Lågskärin lounaispuolella ja miehistön täytyi jättää alus ja […]
Eestin Kuresaarelta kotoisin ollut kolmimastoinen moottorikuunari Emilie koki tuhoisan onnettomuuden 3,5 nm Flötjanin majalta suuntaan SW 12.10.1932. Virolaisalus törmäsi helsinkiläiseen Vesuvius-alukseen ja upposi 30 sekunnissa. Aluksen kahdeksanhenkisestä miehistöstä vain kaksi saatiin pelastettua syksyisestä merestä. Emilie oli rakennettu 1920, oli vetoisuudeltaan 250 brt / 225 nrt ja pituudeltaan 32,72 m. Vasabladet 14.10.1932 no 238 Åland 15.10.1932 […]
Marraskuun lopussa 1877 Thorer Helsing oli painolastissa matkalla Sundsvallista Norrköpingiin. Väistöliikettä tehdessään kapteeni onnistui kuitenkin ajamaan laivansa kivelle 6 nm Sälskärin majakkasaaresta itään lounais-Ahvenanmaalla. Onnettomuus tapahtui 29.11.1877. Törmäyksen seurauksena kone ja kattila irtosivat ja köli repeytyi irti. Miehistö poistui aluksesta. Pelastusalukset Hero ja Färdig yrittivät saada alusta kiveltä, mutta se oli ajanut siihen liian lujasti […]
Kuunari Olga (167,38 brt / 146,07 nrt) oli rakennettu Pernossa vuonna 1867. Kuunarin pituus oli 28,03 m. Aluksen kotisatama oli Lännassa, Ruotsissa. Alus oli 26.11.1912 matkalla Strömäsistä Limhamniin kun se haaksirikkoutui puutavaralastissa Lemlandissa Ahvenanmaalla. Huvudstadsbladet 2.12.1912 no 330 Västra Finland 3.12.1912 no 139 Åland 4.12.1912 no 97 Wasa-Posten 4.12.1912 no 97 Österbottningen 6.12.1912 no 98 […]
Upotessaan Götha Lejon oli Ruotsin vanhin purjehtiva alus. Se oli vetoisuudeltaan 92,35 brt / 88,73 nrt, pituudeltaan 23,0 m. Sen nelihenkinen miehistö hukkui Perämerellä kokonaisuudessa 10.10.1916 aluksen ollessa matkalla Tukholmasta Suomeen. Wiborgs Nyheter 26.10.1916 no 248 Uusimaa 27.10.1916 no 121 Västra Nyland 28.10.1916 no 123 Dyk & Hav: https://www.dykohav.se/vrak/gotha-lejon