Haverit.netAlma oli 1867 Getassa rakennettu 437 rt parkki, kotipaikka Geta. Kaatui talvehtimispaikkaansa Isaksön lahdella 1886. Folkwännen 12.1.1886 no 8 Åbo Tidning 13.1.1886 no 11 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 768
Haaksirikko. Sunnuntaiaamuna upposi Långörenin luona kaljaasi Agda, laiwuri Jansson, kotosin Saltwiikistä. Alus oli rautalastissa sekä käwäsi luowaillessaan karilla, josta se kyllä pääsi irti, mutta sai wuodon. Laiwuri laski aluksensa niin lähelle maita kuin mahdollista ja sinne se upposi. (Aura 10.9.1896 no 101) Päivälehti 8.9.1896 no 208 [Långören: Ahvenanmaa-Björkö / Parainen / Raasepori / Kemiö / […]
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Tuhoisa haaksirikko Ahvenanmerellä. Turkulainen rahtilaiwa Kantawa uponnut kallisarwoisine lasteineen. Miehistö pelastunut. Wiime torstaina oli Tukholmasta Pietariin matkalla turkulainen kapteeniJohanssonin ja eräiden muiden hänen kanssaan omistama rahtilaiwa Kantawa. Ahwenanmerelle saavuttua höyrykone rupesi jostain syystä tenää tekemään. Kun myrskykin kiihtyi aina 6 Beaufortin wahwuiseksi rikkoi se aluksen siinä määrin, etteiwät pumput jaksaneet sitä tyhjänä pitää, waan pyrki […]
Haaksirikko Bogskärin luona. Wiime wiikolla ajoi saksalainen Hampurista kotoisin olewa kolmimastoinen moottorialus Gerhard Borg karille Bogskärin luona. Gergard Borg oli matkalla täydessä puutawaralastissa Suomesta, kun se sakeassa uswassa ajoi karille ja sai muodon. Onnettomuuden sattuessa oli alus kulkenut täyttä wauhtia. Ruotsalainen hl.Gudrun, joka oli kuullut hätäsignaalit, riensi paikalle, koettaen irroittaa alusta karilta, muttei onnistunut, minkä […]
Saksalainen jäänsärkiä SMS Hindenburg ajoi miinaan 9.3.1918 ja upposi Töllingarnan eteläpuolella. Kolme miehistönjäsentä menehtyi. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i Åländska vatten; Marcus Lindholm (Mikko Montonen, Itämeren kolmio, Newprint Oy 2006)
Alus oli rakennettu 1883 Birkenheadissa ja sen vetoisuus oli 785 grt sekä pituus 61,2 m. Alus ostettiin Norrköpingiin 1916. Toukokuussa 1917 oli kappaletavaralastissa Tukholmasta Raumalle kun sen upotti saksalainen miinanlaskusukellusvene UC-58 19.5.1917 Ahvenanmaan pohjoispuolella paikassa 60° 15’N, 19° 44’E. Turma ei vaatinut ihmisuhreja. Karl Vesperin komentama UC-58 teki tuhojaan Pohjanlahdella yhtämittaisesti kesä-heinäkuussa 1917 upottaen 13 […]
Turkkilaisten Suomesta ostama alus karille. Sunnuntai-iltana klo 22.12 aikaan ajoi Turkin lipun alla ensimmäistä kertaa purjehtiva säiliöalus Nechati Pahlivan II karille Ahvenanmaa lounaispuolella noin kahden meripeninkulman päässä Lågskärin majakasta itään. Aluksen 12 henkinen miehistö on kokonaisuudessaan pelastettu majakalle. Karilleajon syy on toistaiseksi tuntematon. Saamamme tiedon mukaan on alus ostettu noin kuukausia sitten Maarianhaminasta Albert Johanssonilta […]
Vuonna 1944 rakennettu saksalainen rahtilaiva (299 grt) oli matkalla Karlsborgista Dusseldorfiin selluloosalastissa kun se kaatui 3 nm lounaaseen Flötjanin majakasta 16.6.1949. wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?239973https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?239973 Saksalainen laiva uponnut Ahvenanmerellä. Tukholma 16.6. (STT-TT). Saksalainen moottorialus Max Bornhofen on kaatunut ja uponnut Ahvenanmerellä Flötjanin majakan ulkopuolella. Onnettomuus sattui torstaina kello 14 aikaan ja kello 20 saapui miehistö, jonka Polaris […]
Lemlandista kotoisin ollut kolmihenkinen miehistö menehtyi 1966 haaksirikossa jouluaattona 1966 kun troolari Maj haaksirikkoutui ankarassa lumimyrskyssä Maarianhaminan Bågskärissä . Storklubbin merivartioston vene löysi lopulta aluksen pirstoutuneena Lågskärin kalliokarin rannasta. Yksi miehistön jäsen löydettiin aluksen lohioveneestä puolen kilometrin haaksirikkopaikalta. (Helsingin sanomat 27.12.1966) Itämeren Kolmio. Mikko Montonen, Newprint 2006 s. 59
Marianhaminasta eilen saapuneen sähkösanoman mukaan on helsinkiläinen höyrylaiwa Zacharias Topelius ajanut karille lähellä Rödhamnia täyttyen wedellä. Onnettumuuspaikalle on pyydetty pelastuslaiwaa. Sähkösanoman mukaan on laiwan asema hywin wakawa. Laiwa kuuluu eräälle yksityiselle yhtiölle ja on sen suuruus 400 tonnia kuollutta painoa. Laiwa oli tulitikkulastissa matkalla Lontooseen. Karilleajo on tapahtunut sakean sumun wuoksi. Laiwa ja lasti omat […]
Syyskuun 18. päivä 1948 Uudenkaupungin satamasta lähti suuren salamyhkäisyyden vallitessa merelle moottorikaljaasi Verna. Aluksella oli 25 henkeä, joiden määränpäänä oli todennäköisesti Amerikka. Matkustajat, joista monet perhekuntia olivat myyneet Suomessa koko omaisuutensa ja olivat aikeissa aloittaa uuden elämän valtameren toisella puolen. Pitkä matka ei saatu kuin aluilleen, sillä Verna hävisi myrskyssä vielä saman päivän iltana jossain […]
Haaksirikko Bogskärin lähellä. …Majakkamestari ilmoitti, että t. k. 4 p. raiwonneessa hirmumyrskyssä eräs kuunari peninkulman etäisyydellä majakasta merellepäin oli menettänyt koko rikinsä. Muuan läheisyydessä purjehtima parkkilaiwa laski aiwan lähelle kuunaria ja arweli majakan palweluswäki-, että parkkilaiwa pelasti kuunarin miehistön. Parkkilaiwa jatkoi se jälkeen matkaansa. Kuunarin runko ajautui sittemmin kaapelimitan etäisyydellä majakan ohi, mutta ei siinä […]
Haaksirikko — miehistö hukkunut. Maarianhaminasta sähkötetään t. k. 13 p: Ruotsalainen parkkilaiva Karl Johan, kotoisin Fjellbactasta Ruotsin länsirannikolla on marrask. 4 p. ajanut karille Saggön luona, jolloin luultavasti koko miehistö hukkui. Rantaan uineiden propsipuitten ja laiwapalasten seasta on tamattu kirstu, jota sisälsi laiwan asiakirjat, miltä osoittawat, että Karl Johanin päälliköitä on ollut laiwuri Anderson. Laiwan […]
Haaksirikko. Maarianhamina, kesäk. 10 p. keskiwiikkona aamulla meni ruotsalainen kuunari Maria, kapteeni Hahnsson, Nybydenin karille Kökarin luotsipaikan lähellä. Laiwa on kokonaan hylky. Miehistö pelastui Kökariin, josta tullilaiwa Falken toi sen Degerbyhyn. Laiwa, jolla oli lastina sementtiä ja tiiliä, oli matkalla Helsingborgista Gefleen. (Turun Sanomat 11.5.1905 no 134)
Haaksirikko. Wiime sunnuntaina päiwällä saapui Hankoon Jungfrusundista tullilaiwa Vestalla ruotsalaisen prikin Emilien päällikkö ja miehistö, 8 miestä, jotka wiime torstaina oliwat olleet pakotetut jättämään uppoawassa tilassa olewan laiwansa ja laiwaweneellä pyrkimään Suomen rannikolle, jonka ulommaiseen saaristoon suurilla ponnistuksilla oliwat perjantai aamuna päässeet. Kokemistaan owat merimiehet antaneet seuraamia tietoja: Laiwa, jonka päällikkönä oli kapt. H. Frenneson, […]
Haaksirikkoutunut Laiwa. Miehistö hukkunut. Mikäli T.L on saanut tietää, teki lauwantaita wastaisena yönä muuan ruotsalainen kuunarilaiva haaksirikon Klofwarskärin luona Kökarin ulkopuolella. Laiwan kapteeni ja miehistö hukkuivat erästä pientä laiwapoikaa lukuun ottamatta, joka pääsi pelastumaan. Lähempiä tietoja puuttuu. Turun Lehti 19.9.1905 no 109
Haaksirikko. Lauantaina vasten yöllä ajoi Sfwättanin (?) matalikolle Rönnskärin ja Norrskärin välillä ahvenanmaalainen parkkilaiva Europa. Laiva, joka oli painolastissa, joutui täydelleen hylyksi. (Vaasa 15.5.1906 no 53) Haaksirikko. Lauantaina vasten yöllä ajoi Sfwättanin matalikolleRönnskärin ja Norskärin välillä ahvenanmaalainen parkkilaiva Europa. Laiva, joka oli painolastissa, joutui täydelleen hylyksi. Haaksirikko Pobjanlahdslla. Yöllä viime lauvantaita vasten ajoi silloin vallinneessa kovassa […]
Merionnettomuusko? Joulukuun 11. pnä 1907 läksi Kotkasta norjalainen höyrylaiwa Munin lastattuna puutavaroilla ja päämääränään Gent. Aluksesta ei ole kuitenkaan sen koommin mitään kuulunut eikä se ole saapunut määräpaikkaansa, jonne sen jo aikoja sitten olisi pitännyt ehtiä. Sähköteitse on Kotkasta tiedusteltu kadonnutta höyrylaivaa. Otaksutaan san kärsineen haaksirikon. Alusta kuljetti kapteeni A. Utme ja nousi sen miehistö […]
Rakennettu 1872 Lemlandissa, vetoisuus 340 nrt. Kotipaikka Lemlandissa Ahvenanmaalla. Tuhoutui 1909 Merenkurkussa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 794 Taas haaksirikko. Yspihlajan satamaan on saapunut waltion kalastuslaiwa Nautilus tuoden mukanaan puutawaralastissa olewan Maarianhaminasta kotoisin oleman purjelaiwan St. Matheuksen, jonka se oli löytänyt Merenkurkun suusta awuttomassa tilassa miehistö laiwasta poistuneena ja luultawasti myrskyssä hukkuneena. […]
Taistelu elämästä ja kuolemasta Ahvenanmerellä. T. k. 2 p:vää vastaan yöllä joutu ahwenanmaalainen kaljaasi ”Anna” Ahwenanmerellä haaksirikkoon. Yöllä klo 12 aikaan puhkesi merellä hirveä myrsky. Ensin joutui puomi epäkuntoon. Peräsin ei totellut. Miehistö, kapteeni ja 2 matruusia rupesivat heti purkamaan mereen puulastia. Mutta kaljaasi täyttyi yhä vedellä. Hyökyaallot pyyhkäisivät koko kansilastin mereen. Lopuksi kaljaasi kaatui. […]
Surullinen haaksirikko Ahvenanmaan saaristossa. Laiva kappaleiksi ja kolme miestä hukkunut. Wiime kuun 28 p:nä lähti Raumalla kuunari ”Aino” puutawaralastissa Aarhusiin Tanskassa. Heti merellä se sai ankaran tuulen. Purjeita ei voitu pitää auki, joten laiva joutui tuulen ajeltavaksi. Ankarassa aallokossa ajelehti laiva ilman mitään kurssia. Wiime lauantai-aamuna oli laiwa sitten lähellä Getaa Ahvenanmaan pohjoisrannikolla. Koetettiin ohjata […]
Heinäkuun 30 p 1914 parklilaiva Cedia Wårdöstä Ahvenanmaalta, kapteeni Lindeman, määräpaikkana Aarhus, tavatiiin ajelehtimassa Södermanlannin rannikolla. Miehistö, johon kuului 11 miestä, oli jättänyt laivan. Heidän kohtalostaan ei ole tietoa. Laiva, jota on hinattu maihin, on maanantain myrskyssä tehnyt haaksirikon. Rauman Lehti 6.8.1914 no 86 Uusi Suometar 1.8.1914 no 206
17 päivänä syyskuuta 1914 Logskärin luona karille ajaneen, tiihiililastissa olleen höyrylaivan ”Talebotin” miehistöstä on 10 miestä pelastettu tänään Maarianhaminaan. Muut 7 miestä purjehtivat aamulla Söderarmiin. Talabotin matkan määränä oli Gefle. Talabot kuului eräälle laivanwarustajayhtiölle Tönsbergistä ja oli rakennettu 1881 Newcastlesfa, sekä oli 805 netto reg. tonnin vetoinen. Talebotin uutisoitiin uponneen. Uudenkaupungin sanomat 19.9.1914 no 104 […]
Uudenkaupungin 1700-luvun lopun laivaluetteloiden mukaan siellä oli Vassbuk -niminen jahti, joka teki haaksirikon Ahvenanmerellä vuonna 1803. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 58
Haaksirikko. Täällä kerrotaan, että Kuiwalahdelta kotoisin olema kuunari Ihana on toissa sunnuntaina ajautunut Utö’n edustalla karille ja joutunut kokonaan hylyksi. Miehistö on saanut 3 wuorokautta olla karilla, ennenkuin hätämerkki huomattiin ja osattiin tulla pelastamaan. (Rauman Lehti 5.11.1892 no 89 Vuonna 1884 Eurajoella rakennettu 131,72 nrt:n kuunari, pituus 26,27 m. Ostettiin Kustaviin vuonna 1889. Haaksirikkoutuu Kalkskärin luona […]
Vuonna 1868 Siipyyssä rakennettu 190 nrt:n (107,7 lästiä) kuunari, pituus 91,5 jalkaa. Uuteenkaupunkiin Wänskapen ostettiin 1875. Vuonna 1881 kuunari koki haaksirikon Ledsundin luona Ahvenanmaan saaristossa. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/wanskapeku1.htm
Magnus Stenbock, ex. Haakon Adalsten, kapt. Schreil, haaksirikkoutui puutavaralastissa 9.10.1891 myrskyssä ajettuaan karille Märketshällarnalla. Yhdeksänhenkinen miehistö pelastautui Understenin majakalle. Hylky ajelehti Svenska Grundetille, Gräsön edustalle. Åland 31.10.1891 no 61 (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i Åländska vatten; Marcus Lindholm) Dyk & Hav (Fyris 1891-10-26) [hylky Ruotsin puolella, Gräsössä]
Landskronasta kotoisin ollut priki Otto haaksirikkoutui painolastissa matkalla Sundvalliin 23.4.1885 karille Töllingarnan kaakkoispuolella, Eckerössä. Miehistö pelastui. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i Åländska vatten; Marcus Lindholm) [Toinen lähde kertoo samalla merialueella haaksirikkoutuneesta toisesta samannimisestä aluksesta. Saattaa olla kyse samasta haaksirikosta: ”Otto (1883) – kuunari”]
90 lästiä / rakennettu 1836. Haaksirikkoutui Ahvenanmaan itäpuolella lokak. 1836. Kapteeni ja 8 miestä hukkui, 2 jätettiin lääkärinhoitoon Ahvenanmaalle. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 86)
Vuosi 1915. Venäläisen miinanlaskija Ilmen Pohjanlahden suojaksi laskemiin miinoihin tuhoutui Lågskärin luona kaksi ruotsalaista ja yksi tanskalainen höyrylaiva. (Helge Heikkinen ; Tuntematon merimies) Wiborg Nyheter 26.5.1915 no 117 Västra Finland 27.5.1915 no 58 Wiipuri 29.5.1915 no 120 Västra Finland 3.6.1915 no 61 Västra Finland 29.6.1915 no 71 Wasa Posten 30.6.1915 no 52 (05.05.1915 Åland no […]
Hälsingborgilainen Rederi AB Kärnan omistama vuonna 1903 rakennettu höyrylaiva Centric, ex Ellaston, kapt. K.G.Andersson, ajoi miinaan hiililastissa matkalla Gefleen 26.4.1915 Flötjanin majakan länsipuolella ja upposi. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Vuosi 1915. Venäläisen miinanlaskija Ilmen Pohjanlahden suojaksi laskemiin miinoihin tuhoutui Lågskärin luona kaksi ruotsalaista ja yksi tanskalainen höyrylaiva. (Helge Heikkinen ; Tuntematon […]
Norjalainen Stavangerista kotoisin ollut kolmimastoinen pelastushöyrylaiva Tjørve I (27 brt) oli Äggörarnalla, Brändössä hajottamassa Havillah hylyn runkoa 12.9.1913, kun sen kannella räjähti 35 kg dynamiittia. Aluksen kapteeni, sukeltaja ja kaksi muuta miehistönjäsentä menehtyi onnettomuudessa. Aluksen peräosa tuhoutui. Tjørve I oli rakennettu 1894, mitat 49,7 x 18,3 x 7,0 ja varustettu 6 bHK apumoottorilla. Uponnutta hylkyä […]
Talvisodan puhjettua asetettiin Punalipun Itämeren laivaston yhdeksi tehtäväksi Suomen meriyhteyksien katkaiseminen. Kolmestakymmenestä palveluksessa olleesta sukellusveneestä sotaan osallistui noin tusina. Näiden saalis jäi 105 sotapäivän aikana perin laihaksi; sukellusveneet upottivat Talvisodassa vain viisi höyrylaivaa, joista näistäkin kaksi kuului puolueettomille maille ja kaksi silloiselle liittolaiselle, Saksalle. Talvisotavaiheen meriliikenteemme kykeni turvaamaan kansan elämälle välttämättömän materiaalin samoin kuin sotamateriaalin […]
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi V-bis = pituus 58,5m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä. Järjestyksessä kolmannelle retkelleen SC-305 lähti Kronstadtista lokakuussa -42. Aluksi sen oli määrätty hakeutumaan Gotlannin […]
S-tyypin (pituus 77,7m, uppouma pinnalla 840tn) sukellusveneet olivat kaksirunkoisia, keskikokoisia sukellusveneitä. Ne oli kehitetty ennen sotaa yhteistyössä Saksan laivaston kanssa. Niiden aseistukseen kuului kuusi torpedoputkea ja 12 torpedoa. Ensimmäiset sukellusveneet vesille vuonna 1935. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 41 kappaletta. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä. S-7 osallistui ensimmäiseen ja kolmanteen ryhmään, jotka lähtivät […]
Vuosi 1915. Venäläisen miinanlaskija Ilmen Pohjanlahden suojaksi laskemiin miinoihin tuhoutui Lågskärin luona kaksi ruotsalaista ja yksi tanskalainen (=Ely) höyrylaiva. (Helge Heikkinen ; Tuntematon merimies).
Gråskärin pookin luona nähtiin rantaan ajautuneen purjealuksen hylky 9.11.1866. Höyrylaiva Neptunut lähti paikalle tutkimaan tilannetta, mutta ei löytänyt mereltä mitään jälkiä haaksirikosta. Kapteeni arveli aluksen uponneen ja miehistön toivon mukaan päässeen jonkun aluksen kyyttin. Åbo Underrättelser 15.11.1866 no 134 [Gråskär: luultavasti Ahvenanmaa, myös Paraisiltä löytyy saman niminen saari]
Ruotsalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Paltenin luodolla, Märketistä 1,5 NM koilliseen vuonna 1939. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. Lastista jouduttiin heittämään mereen 1400 tonnia paperimassaa. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Tanskalainen moottorialus selvisi karilleajosta Gisslanin luona vuonna 1960. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan merivartioaluksen avittamana karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Hollantilainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märketskallanilla vuonna 1957. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Ruotsalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Inre Borgenin luona luona vuonna 1957. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Liettuasta kotoisin ollut höyrylaiva Nida ajoi karilla Märketshällarnilla 10.11.1939. Alusta yritettiin pitkään irrottaa pelastusalusten avulla karilta siinä onnistumatta. Hylky oli karilla kaksi vuotta kunnes jää irroittivat aluksen ja se upposi syvempään veteen. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 151) Liettualainen höyrylaiva Nida haaksirikkoutui 10.11.1939 Märketshällanille. Alukselta pelastettiin yli 50 […]
Ruotsalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Gisslanin luona vuonna 1939. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Ahvenanmaalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märketskallanilla vuonna 1938. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. Suurin osa lastina olleesta puulastista jouduttiin heittämään yli laidan. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Norjalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Gisslanin luona vuonna 1937. Alus saatiin myöhemmin pelastusalusten avittamana irtoamaan karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Suomalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Gisslanin majakan luona vuonna 1937. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura, s. 300) Aamulehti 4.11.1937 no 298
Suomalainen moottorilaiva ajoi karille Heligmanin satamassa 5.12.1936 kun se oli alkanut laahata ankkuriaan kovassa tullessa). (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300) [Legendan mukaan Signilskär on saanut nimensä englantilaisen prinsessan tai kuningattaren mukaan, jonka tuuli ajoi rantaan. Mukanaan hänellä oli tarun mukaan pyhä mies, eli kyseessä on ollut ristiretki. […]
Suomalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märkkallornalla luoteeseen Högstenistä marraskuussa 1936. Kun suuri osa kansilastista oli heitetty yli laidan saivat pelastusaluksen hinattu haveristin irti ja hinattua Turkuun. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Saksalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Höggrundin luona vuonna 1935. Kun osa kansilastista oli heitetty yli laidan saatiin laiva irtaantumaan karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)