Haverit.netUudestakaupungista kotoisin ollut priki Onnilla syttyi tulipalo sen lastauksen yhteydessä Skeppsvikin satamassa 2.10.1883. Tuhoutunut hylky todennäköisesti upposi tai upotettiin ja saattaa olla Ruotsin merkortissa Bjurenissa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 62 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk […]
Haminasta kotoisin ollut priki Ida (kapt. A. Boye) tuhoutui Sandskärissä, Nordmailing 7.11.1872 ollessaan matkalla Flensburgista Umeån pelkässä painolastissa. Kruununluotisn ollessa aluksella ajoi laiva karille. Miehistö pystyi pelastamaan vain itsensä haaksirikosta. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 54
Virolahtelainen kuunari Toivo (kapt. M. Jonkihainen) oli matkalla Pietarista Tornioon viemään sinne jauholastin. Kuunari joutui merihätään ja sai vakavan vuodon lokakuussa 1870 Holmön luona Ruotsin puoleisella rannikolla. Alusta ei pystytty pelastamaan ja se jäi sinne hylyksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 54 Westerdahl, Christer: […]
95 lästinen kuunari oli rakennettu 1857 ja sen kotisatama oli Lemland. Kuunarin ollessa matkalla Skellefteåsta Odenseen upposi se Notholmenissa, Nordmaling. Aluksen hylky saatiin kuitenkin hinattua satamaan, eikä sen myöhemmistä vaiheista ole tietoa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 51 Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn […]
Kuunari Friggan oli rakennettu Lemlandissa 1841 ja sen vetoisuus oli 101 lästiä. Aluksen ollessa puutavaralastissa matkalla Skellefteåsta Nakskoviin koki sen totaalihaaksirikon 17.7.1866 Gaddenin majakan lähistöllä Ruotsin vesillä. Onnettomuus tapahtui vaikeissa meriolosuhteissa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 51 Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn 1988, […]
79 lästinen kuunari Lejmaus oki kotoisin Pietarsaaresta. Kuunari koki haaksirikon 10.11.1861 Holmössä Ruotsin rannikolla. Alus oli viemässä puutavaralastia sekä tervaa Cadiziin. Hylystä pystyttiin pelastamaan vain pieni osa lastista. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 47 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. […]
Kokkolasta kotoisin ollut sluuppi Fart (kapt. E.G. Oriander) oli suolalastissa matkalla Porista kotisatamaansa. Aluksella oli kolmen hengen miehistön lisäksi neljä matkustajaa. Alus ajoi maihin ja kaatui 25.10.1859 Ruotsin rannikolla. Myöhäisestä vuodenajasta johtuen viisi haveristia menehtyi kylmään mereen. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 46
Kauppias A.B. Edinin omistama kuunari Avasaxa (21½ lästiä) oli matkalla Piteån kun se tuhoutui 24.10.1854 Nysätran luona Ruotsin rannikolla. Lastina Avasaxalla oli suolaa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 43
Vaasasta kotoisin ollut karavelli Bytingen oli tulossa Lyypekistä kohti kotisatamaansa vuonna 1853 kun miehistö joutui jättämään aluksensa Vaasan saaristossa. Alus ajelehti yksinään avomerelle. Seuraavaksi aluksen rantauduttua riisuttiin siitä mm riki. Aluksen lopullinen kohtalo ei ole tiedossa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 42
Suomalainen kaljaasi Johanna (74 lästiä) tuhoutui Ruotsin rannikolla Lång-Ratauddenissa 11.7.1852. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 41 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 44
70 lästinen oululaispriki Weljet oli rakennettu 1852. Jo samana vuonna priki (kapt. C.E. Junelius) haaksirikkoutui Ruotsin rannikolla Uumajan edustalla Gaddan eli Gaddsnytan nimisen saaren lähellä ollessaan palaamassa Hullista kotisatamaansa. 25.9.1852 klo 00:30 alus ajoi karille yön pimeydessä. Lastina aluksella oli kettinkiä, lankaa ja värejä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens […]
Pietarsaaresta kotoisin ollut parkki Hercules oli matkalla kotisatamastaan Grimsbyn kun se ajoi rantaan Fjäderäggissä 21.7.1852. Lastia purkamalla yritettiin saada alus kellumaan. Purjeet saatiin vetämään, mutta jouduttiin kivelle toistamiseen. Lasti purettin paikalla ja myöhemmin itse aluskin saatiin irti ja hinattiin Rataniin. Aluksen myöhemmästä kohtalosta ei ole tietoa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf […]
Kuunari Apparance (kapt. Lindfors) oli matkalla Bordeuxista Helsinkiin kun sen syksyllä 1850 koki täydellisen haaksirikon La Testen luona. Kapteeni ja miehistö olivat kateissa. Åbo Tidning 25.10.1850 no 84 Åbo Underrättelser 15.11.1850 no 92
Suomalainen kuunari Mona haaksirikkoutui syksyllä 1850 Bjuröklubbin luotsipaikan luona. Miehistö, johon arvellaan kuuluneen 4-5 miestä, todennäköisesti sai itsensä turvaan. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 38
Uusikaarlepyystä kotoisin ollut laiva Superb (162 lästiä) oli viemässä puutavaralastia kotisatamastaan Välimerelle kun se ajoi karille 19.11.1845 lähellä Holmögaddia Ruotsin rannikolla. Aluksen omisti kauppias G.Wilhelm Aspergren. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 35
Kokkolalainen parkki Oden (kapt. Axelqvist) oli matkalla Trapanista kotisatamaansa kun se haaksirikkoutui 28.5.1842 Gaddenin luona. Matkalla jouduttiin sumuun, jossa ajettin karille ja alus kaatui. Osa lastista saatiin kannettua turvaan Holmögaddiin ajelehtineesta hylystä. Oden oli rakennettu vasta edellisenä vuonna ja sen vetoisuus oli 155 lästiä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens […]
Ahvenanmaalainen kaljaasi Seraphin (kapt. Sandqvist, 56 ”svåra läster”) oli hakemassa Ruotsin rannikolla myrskyssä turvasatamaan lokakuisessa myrskyssä vuonna 1842. Aluksen kohtaloksi koitui kuitenkin haaksirikko tätä ennen. Lastina oli tervaa ja lankkuja, joita se oli kuljettamassa Skellefteåsta Tukholmaan. Miehistö saatiin turvaan. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. […]
Oletettavasti Pietarsaresta kotoisin ollut kuunari Circulation (kapt. Johan Berglund) haaksirikkoutui Ruotsin rannikolla Halönissä 14.10.1834. Onnettomuuden sanottiin johtuneen siitä, että majakka ei antanut valoa. Tervalasti tosin saatiin turvaan. Aluksen kantavuus oli 20,5 ”svåra läster”. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 32 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. […]
Torniosta kotoisin ollut kuunari Orient haaksirikkoutui vuonna 1836 Ruotsin rannikolla Lövö Nygrundilla. Aluksen lastina oli useita satoja pulloja erilaisia väkijuomia. Annetun meriselityksen mukaan alus jäi hylyksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 32 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för […]
Parkkilaiva Patience (110 lästiä) oli matkalla Vaasasta Havree kun se ajoi 27.10.1837 karille Ruotsin rannikolla Holmössä. Aluksen lastina oli tervaa ja lankkuja. Onnettomuuden syyksi kirjattiin virtaus, sumu ja myrsky. Aluksi laivalta pelastui 10 miehistön jäsentä. Kapteeni ja kaksi muuta pelastettiin haaksirikosta myöhemmin. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, […]
Kokkolalainen kaljaasi Hoppet (kapt. Michael Malmström) koki haaksirikon 31.10.1836 Stora Fjäderäggissä sen ollessa matkalla Kokkolasta Marseilleen. Lastina se kuljetti tervaa ja lankkuja. Onnettomuushetkellä näkyväisyys oli olematon myrskyn ja lumisateen johdosta. Karilleajo aiheutti vakavat vauriot rungolle, mutta lastin avulla se jäi kellumaan. Kelluva hylyn riki laskettiin alas ja se saatiin hinattua Rataniin. Vrak och Sjöolyckor vid […]
Kuunari Swalan (kapt. Johan Sowelius) vetoisuus oli ”35 svara läster”. Sen ollessa kesäkuussa 1836 matkalla Raahesta Riikaan Ruotsin rannikolla. Syyksi esitettiin se, että Norumsin majakassa ei ollut valoa. Alus koki täydellisen haaksirikon. Lastina oli 390 tynnyriä tervaa ja 30 tynnyriä pikeä. Kuunari oli yrittänyt päästä turvasatamaan Rataniin, jonne se ei selvinnyt. Kuusihenkinen miehistö pääsi vaivoin […]
Kapteeni John Niskan komentama oululainen priki teki matkaa Dieppestä takaisin Ouluun kun se koki täydellisen haaksirikon lokakuussa 1835 Täfteån saaristossa Ruotsin rannikolla. Onnettomuuspaikka on 3-4 NM Hafskantenista. Lizette oli rakennettu vuonna 1819 ja oli vetoisuudeltaan 149 lästiä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 31 Snellman, […]
Kokkolalainen purjealus Otto Herman tavattin 17.10.1834 ajelehtivan ilman miehistöä, viisi purjetta nostettuina. Miehistön arveltiin olleen tuolloin vallinneen koleeraepidemian uhreja ja menehtyneen. Myöhemmin pidetyssä katselmuksessa alus todettiin saaneen korjauskevottomat vauriot (obotliga skada) ja tuomittin hylyksi. Lastin arvoksi kirjattiin 12.000 rdr rgs. Otto Herman oli rakennettu 1827 ja oli vetoisuudeltaan 227 lästiä. Pituus 100,6 jalkaa. Vrak och […]
Kokkolalainen priki Aurora haaksirikkoutui Ruotsin rannikolla Västerbottenilla (Grossgrundet) lokakuun 27-28 pv välisenä yönä vuonna 1829 Grossgrundetissa, Holmössä. Syynä haaksirikkoon oli se, että Gaddan majakka ei antanut valoa. Seuraavan vuoden maaliskuun 29. pidettiin huutokauppa, jossa myytiin hylyn inventaaria. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 29 Westerdahl, […]
Kokkolalainen parkki Fortuna haaksirikkoutui Ruotsin rannikolla Holmön luona syyskuussa 1826. Seuraavan vuoden lokakuun 16. pidetyssä huutokaupassa realisoitiin haaksirikosta pelastettua inventaaria. Fortuna oli rakennettu 1815 ja sen vetoisuuden tiedetään olleen 117 lästiä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 29 Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jari […]
Pietarsaaressa 1802 (1796?) rakennettu priki Enigheten (122 lästiä, pituus 87,50 jalkaa) oli 1805 kapteeni Johan Brunströmin komennossa matkalla Tukholmasta kotisatamaansa. Lastina oli pelkkä painolasti sekä hieman muuta lastia. 18. lokakuuta 1805 ajoi laiva pimeyden vallitessa karille Holmögaddissa Ruotsin rannikolla ja jäi hylyksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, […]
Fregatti Constancen (144 lästiä) arvellaan olleen kotoisin Oulusta. Alus haaksiriikoutui syyskuussa 1783 ollessaan matkalla Tukholmaan. Kyydissä oli 57 ihmistä ja lastina kauppatavaraa. Onnettomuus tapahtui Holmön kohdalla Merenkurkussa Ruotsin rannikolla. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 25 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima […]
Kokkolalainen alus St Johannes (39 lästiä) tuhoutui myrskyssä Ruotsin rannikolla Holmögaddissa. Miehistä selvisi maihin turvaan, mutta vain osa arvokkaasta lastista saatiin haaksirikosta pelastettua. Aluksen omisti Johan Malm, joka oli Johan Ludvig Runebergin isoisä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 25 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. […]
Holmögaddin luona Ruotsin rannikolla haaksirikkoutui suuri Raahesta kotoisin ollut alus. Laivanomistaja Åke Blackman alus tuhoutui, samalla menetettiin lastina ollut voi- ja kappaletavarat. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 24
Kapteeni Michael Bertelssonin ohjatama alus (skuta) haaksirikkoutui Bjuröddenille Ruotsin rannikolla 1.10.1675. Aluksen kotisatama oli Raahe. Osa lastista saatiin pelastettua. Meriselitys käsiteltiin seuraavan vuoden maaliskuussa. Siinä todettiin miehistö suomenkieliseksi eikä saatu täyttä varmuutta tarvitsiko miehistö hylyn pelastamisessa apua. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 24
Vuonna 1742 Kokkolassa rakennettu snaulaiva Elisabetha Galeij rantautui Umeåssa Ruotsissa ollessaan kotimatkalla. Alus arveltiin jääneen hylyksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 24
Merivartiolaitoksen vartiolaiva Uisko oli partiomatkallaan yhdessä sisaraluksensa vl. Tursaksen kanssa. Alukset olivat Suomenlahdella 16.9.1943, Helsingin ja Tallinnan puolivälissä Kerin majakan luona, kun pilvikerroksen läpi, moottorit sammutettuna syöksyi vihollisen Ilyushin IL-4 lentokone ja pudotti torpedon kohti Uiskoa. Torpedo osui laivan ohjaushytin kohdalle ja katkaisi sen kahtia. Hetkessä laiva upposi, ja vain kaksi miehistön jäsentä pelastui. Seitsemäntoista […]
Höyrylaiva Polaris oli rakennettu Gourley Brothers & Co. telakalla Dundeessa vuonna 1899 ja sen vetoisuudeksi ilmoitettiin 2018 brt.Venäjän viranomaiset pakkolunastivat Polariksen sen omistajalta FÅA:lta vuonna 1914 ja se toimi Kretschet-nimisenä esikuntalaivana Helsingin satamassa. Kretschet upposi vuonna 1915 tai 1916 Helsingin vesille. Alus on nostettu, koska FÅA osti sen takaisin vuonna 1919. Upotettiin tykkitulella 14.12.1941 Hong […]
Kalajokelainen kaljaasi Lahja (kapt. Antti Lapinoja) tuhoutui Ruotsin rannikolla Luulajassa. Nelihenkinen miehistö ja kyydissä ollut nainen pelastuivat, mutta 160 tonnin tiililasti menetettiin. Kaljaasi sai vuodon 8.8.1921 ja upposi lyhyessä ajassa Adelsgrundetin edustalla Piteån saaristossa. Vasabladet 10.8.1921 no 182 Uusi Suomi 11.8.1921 no 182 Wiborgs Nyheter 11.8.1921 no 182 Wasa-Posten 11.8.1921 no 95 Västra Finland 11.8.1921 […]
Joulukuussa 1873 parkki Alku ajoi kivelle Grundkalle Grundilla, mutta pääsi vuotavana satamaan. Åbo Underrättelser 11.12.1873 no 191
Suomalainen laiva Kulkewa (kapt. Söderlund) ajoi maihin Trawemündessa ja jäi hylyksi. Hufvudstadsblad 27.11.1868 no 277
Syyskuun 11-12 päivinä 1861 vallitsi poikkeuksellisen kova myrsky. Ruotsin rannikolla Herrevikissä Östergarnin lähistöllä rantautui suomalainen priki Senra (kapt. C.J. Gustafsson). Priki oli tulossa kotisatamastaan Viipurista ja oli matkalla Espanjan Sevillaan viemässä puutavaralastia. Alus jäi hylyksi, mutta miehistö pelastui. Wiborg 3.12.1861 no 95
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kuunari Carolina (kapt. Söderlund) oli lastannut puutavaraa Skellefteåsta Flensburgiin vietäväksi kun se ajoi Saksan rannikolla matalaan. Miehistö pelastettu. Kun lasti oli saatu purettu saatiin itse aluskin pois karilta. Folkwännen 27.11.1867 no 48 Finlands Allmänna Tidning 11.12.1867 no 289
Kristiinankaupungista kotoisin ollut priki Alma (kapt. Nysten (Lind?)) haaksirikkoutui myrskyssä ja sumussa 28.2.1854 Norjan rannikolla. Väki on pelastettu, mutta laiva seisoo uponneena pohjassa. Myöhemmin alus saatiin hinattua satamaan. Åbo Underrättelser 14.3.1854 no 20 Sanomia Turusta 21.3.1854 no 12 Helsingfors Annonsblad 7.4.1854 no 27
Kuunari Julius (kapt. Dalgren) haaksirikkoutui 14.1.1854 Læsøn luona Tanskassa. Osa lastista toivotaan voitavan purkaa. Åbo Tidningar 31.1.1854 no 8
Helsingistä kotoisin ollut kuunari Toivo (kapt. Holmström) on 23.2.1854 joutunut Tanskan rannalle ja särkynyt. Väki on pelastunut. Åbo Underrättelser 14.3.1854 no 20 Sanomia Turusta 21.3.1854 no 12 Helsingfors Annonsblad 21.3.1854 no 22
Kuunari Justus (kapt. Dalgren) haaksirikkoutui 14.1.1854 Tanskan rannikolla. Alus jäi hylyksi, mutta miehistö pelastui. Åbo Tidningar 31.1.1854 no 8 Åbo Underrättelser 31.1.1854 no 8 Sanomia Turusta 21.3.1854 no 12
Kuunari Norna (kapt. Högman) oli tulossa suolalastissa Lissabonista Ouluun haaksirikkoutui aamulla 7.2.1854 Goodwin Sandsin luona ja upposi tunnin sisällä karille ajosta. Miehistö saatiin pelastettua. Wiborgs Tidning 22.2.1854 no 7 Åbo Tidningar 24.2.1854 no 15 Åbo Underrättelser 24.2.1854 no 15 Ilmarinen 25.2.1854 no 6 Åbo Tidningar 3.3.1854 no 17 Helsingfors Annonsblad 3.3.1854 no 17 Sanomia Turusta […]
Koivistolta kotoisin ollut kaljaasi Allin ajoi maihin Kyrönniemen luona. Lastina oli 2.000 säkkiä jauhoja. Länsi-Suomi 1912 no 115
Kaljaasi Salamandern (kapt. J.Olander) oli palaamassa kotimaahansa kun se iski kiveen Söderarmin luona Ruotsissa. Törmäyksen seurauksena alus kaatui ja upposi miehineen päivineen. Helsingfors Dagblad 1.12.1871 no 327 Hufvudstadsbladet 2.12.1871 no 281 Wiborgs Tidning 6.12.1871 no 95
Kristiinankaupungista kotoisin ollut höyrylaiva Sorento oli matkalla Porista Lontooseen kun se upposi matkalla Pohjanmerellä. 22 henkisen miehistön pelasti englantilainen kutteri ja laski heidät maihin Kristiansandissa. Westra Finland 3.9.1890 no 70 Päivälehti 6.9.1890 no 206 Rauman Lehti 10.9.1890 no 72
Vuonna 1763 haaksirikkoutui raatimies Lorens Strengin purjealus, kun se oli paluumatkalla Tallinnasta Helsinkiin. (Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 36)
11.9.1877 raivonneessa myrskyssä Viron rannikolle ajautui useita suomalaisaluksia. Gesina (kapt. Mattson) oli ollut puutavaralastissa, viemässä sitä Loviisasta Hartlepooliin Englantiin. Haaksirikkoutuneen aluksen miehistö selvisi rantaan omin venein. Östra Finland 21.9.1877 no 110
Gdanskista tulleen tiedon mukaan on suomalainen priki Fursten (kapt. Grönlund) siellä vallinneessa myrskyssä ajautunut rantaan (nykyisen Puolan) Westeplattenissa. Aluksen pelastaminen nähtiin toivottomaksi. Folkwännen 4.12.1867 no 49