Raumalainen 56 48/112 lästinen ja Johan Strömbergin omistama kaljaasi Minerva haaksirikkoutui vuonna 1829. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
Kategoria: A (Viipuri-Helsinki)
Hoppet (1851) – sluuppi
Kristiinankaupungista kotoisin ollut sluuppi Hoppet (kapt. G.A. Studd) haaksirikkoutui 30.10.1851 Lilla Raggön luona (vid Baltiskaporten vik) ollessaan tulossa Riikasta kotisatamaansa. Lastina sluupilla oli ruista, hamppua, tupakanlehtiä ja pellavansiemeniä. [Risto Sajaniemi: Ei Lilla Raggön eikä Baltiskaporten löydy. Olisiko Paraistenportti?] Finlands Allmänna Tidning 18.11.1851 no 268
Catharina (1804) – ?
Kapteeni Wickbergin komennossa ollut alus Catharina oli suolalastissa matkalla Strömsandista Pietariin kun se haaksirikkoutui Porvoon saaristossa 6.10.1804. Alusta ei voitu pelastaa. Lotskontoret Dykerihandlingar 1803-1804
Lyckan (1805) – kaljaasi
Luutnantti Westerlundin komennossa ollut kaljaasi Lyckan oli matkalla Loviisasta Tukholmaan kun se haaksirikkoutui 5.6.1805 1½ mailia Helsingistä, Villingissä. Lastina oli 800 tynnyriä ruista. Lasti ja alus saatiin pelastettua. Lotskontoret Dykerihandlingar 1805-1806
St Nicolai (1783) – kaljaasi
Paul Petrofin komennossa ollut kaljaasi St Nicolai (63 lästiä) haaksirikkoutui vuonna 1783 Pellingin saaristossa (vid Vellinge utanför Borgå). [Risto Sajaniemi: Pellinki on iso saari Porvoon eteläpuolella.] Inrikes Tidningar 30.6.1783
Falk (1818) – priki
Ruotsin laivaston priki Falk haaksirikkoutui Suomenlahdella matkalla Suomenlinnaan lokakuussa 1818 kun se oli tuomassa jauholastia Kronstadtista. Nyköping Weckoblad 24.12.1818
Nevka (1826) – ?
Venäläisen lähdeteoksen mukaan venäläinen Nevla-niminen alus haaksirikkoutui ”Lehsholm ja Pellinge välillä, Rjus-grunt”. [Risto Sajaniemi: Pellinki on saari Porvoon eteläpuolella. Lehsholm ja Rjus-grunt ei löydy.] Letopis krusheni i poshzarov cydov Ryskova Flota 1713-1853, Al. Sokolov. Pietari 1855
Venäläisen lähdeteoksen mukaan Genrietta / Henrietta-niminen alus haaksirikkoutui Suomen Sodan aikaan ”miolandetin ja Shvartbodenin välisellä karilla”. [Risto Sajaniemi: Mjölö on Isosaari Helsingin edustalla ja Svartbådan siitä 2 NM lounaaseen.] Letopis krusheni i poshzarov cydov Ryskova Flota 1713-1853, Al. Sokolov. Pietari 1855
Venäjällä julkaistun teoksen mukaan Orrengrundilla olisi haaksirikkoutunut venäläinen alus vuonna 1800. Letopis krusheni i poshzarov cydov Ryskova Flota 1713-1853, Al. Sokolov. Pietari 1855
Gloriosa (1875) – priki
Kapteeni N. Thomsenin komennossa ollut tanskalainen priki Gloriosa ajoi karille 23.9.1875 matkalla Swinemündestä Lovisaan ns. Svartholmsfjärdenissä mainitun kaupungin sisääntuloväylän ulkopuolella. Törmäyksen syynä kippari ilmoitti voimakkaan tuulenpuuskan, joka olisi ajanut laivan pois kurssilta. Koska laivan arveltiin jäävän hylyksi on takilan purkaminen aloitettu. Helsingfors Dagbladet 3.10.1875 no 269 Hufvudstadsbladet 7.10.1875 no 232 Morgonbladet 7.10.1875 no 232
12.7.1798 oli venäläinen kuljetusalus Allians myöhään illalla vallinneessa myötätuulessa matkalla Ruotsinsalmesta Haminaan kun se ajoi kivelle Korkeasaaren luona ja sai vuodon. [Risto Sajaniemi: Korkeasaari on Kotkan ja Haminan välissä 60.49 N 27.08 E.] Letopis krusheni i poshzarov cydov Ryskova Flota 1713-1853, Al. Sokolov. Pietari 1855
Vuonna 1794 matkalla Ruotsinsalmesta ajoi venäläinen kuljetusalus Ailla-Margarita (komentaja luutnantti Nuravjev) kivelle saaden vuodon ja lopulta upoten. Miehistö pelastui Suur-Karille. [Risto Sajaniemi: Ruotsinsalmi on kotkan edustalla. Suur-Kari ei löydy. Olisiko Suursaari?] Letopis krusheni i poshzarov cydov Ryskova Flota 1713-1853, Al. Sokolov. Pietari 1855
1.7.1794 oli kuljetusalus Impressa (komentaja luutnantti N. Durnov) tuulensuojassa ankkurissa kun se irtosi ja ajautui vallinneessa pohjoistuulessa Kondaniemen karille. Alus oli Kronstadtista matkalla Ruotsinsalmeen. [Risto Sajaniemi: Kondaniemi ei löydy. Ruotsinsalmi on Kotkan edustalla.] Letopis krusheni i poshzarov cydov Ryskova Flota 1713-1853, Al. Sokolov. Pietari 1855
Hogland (1743) – kaljuutti
5.10.1743 ajoi galiotti Hogland kivelle Haminan edustalla ja rikkoontui upoten. Letopis krusheni i poshzarov cydov Ryskova Flota 1713-1853, Al. Sokolov. Pietari 1855
St Ivan (1783) – kaljuutti
Kapteeni Nifioff Poljokoff (Ricthof Paléokof) haaksirikkoutui 23-24.10.1783 Sipoon saaristossa (utanför Pörtäarne) sen ollessa viemässä rautalastia Pietarista Riikaan. Alus ajoi rantaan ja upposi seitsemän sylen syvyyteen, lasti ja takila saatiin pelastettua. Näitä huutokaupattiin myöhemmin. [Risto Sajaniemi: Pirttisaari/Pörtö on Sipoon Kaunissaaren itäpuolella.] Lotskontoret Dykerihandlingar 1786-1787 Stockholm Post-Tidning 12.12.1785
St Nicolaus (1776) – ?
Kapteeni Nestor Ivanoffin alus St Nicolaus oli pyrkimässä Pietarista Talliinnaan kun se haaksirikkoutui 28.10.1775 Loviisan paikkeilla (på Sudö). Lastina oli erlilaista venäläisiä tarvikkeita. Alus hajosi haaksirikossa, takila ja lastia saatiin pelastettua. [Risto Sajaniemi: Sudö ei löydy. Sandö saaria on useita, mm. Kejvsalön kaakkoiskulmassa.] Lotskontoret Dykerihandlingar 1773-76
(nimetön) (1770) – ?
12.10.1770 haaksirikkoutuneen aluksen kapteenin tiedetään olleen Wiljam Gotfreij. Hänen aluksensa oli tulossa Lontoosta ja pyrkineen Pietariin. Aluksessa oli pelkkä hiekkainen painolasti. Alus hajosi myrskyssä Tiiskerin luona Loviisan edustalla (uppå Dickskiers grund utanför Lovisa båkar 3 mil ut i öpna land). Lotskontoret Dykerihandlingar 69-70
(nimetön) (1760) – kaljuutti
Kapteeni Prokophei Tsjechernjoun komentama kaljuutti oli lähtenyt Riikasta tuomaan kivilastia Pietariin kun se koki haaksirikon 17.10.1760 Helsingin seudulla (”Pellinge och Porsön i Hfors skieären”). Alus tuhoutui rantaan ajossa, mutta takila saatiin pelastettua. [Risto Sajaniemi: Ainoa Porsö on Inkoossa Porkkalan selällä 59.98 N 24.20 E.] Lotskontoret Dykerihandlingar, s. 1276-77
Sneckan (1759) – jahti
Arvid Ekholmin kipparoima jahti oli kalkkilastissa pyrkimässä Gotlannista Helsinkiin. Jahti oli saanut vuodon tuntemattomassa paikassa avomerellä ja vaativissa myrskyisissä olosuhteissa selvittiin lopulta Tallinnaan, miehistö oli sairaana ja pahoin kylmettynyt. Täältä päästiin jatkamaan matkaa kohti Helsinkiä. Ennen Isosaarta tuuli muuttui vastaiseksi ja päädyttiin Pirttisaareen. Lopulta 9.12.1759 tapahtui haaksirikko Helsingin ja Pellingin välillä (”wid Portön och Wiborgs […]
(nimetön) (1752) – ?
Kapteeni And. Malmbergin komennossa ollut alus kaatui 16.10.1752 ollessaan matkalla Helsingistä Porvooseen Sipoon Kaunissaaren luona. Kruunulle kuuluvaa lastia saatiin jonkin verran pelastettua. Lotskontoret Dykerihandlingar, s.960-961
(nimetön) (1745) – galeassi
Venäläinen galeassi (kapt. Iwan Hesero) oli matkalla Pietarista Riikaan kun se upposi 30 sylen syvyyteen Pellingin luona 10.12.1745. Alus oli tiililastissa. Alus upposi 30 sylen syvyyteen, miehistö pelastautui laivaveneellä. Lotskontoret Dykerihandlingar, s. 22-23
Narvin luona haaksirikkoutui Jungfru Charlotta-niminen laiva syksyllä 1735. Hylkyä ryöstettiin paikallisten toimesta ja juttua käsiteltiin käräjillä 19-31.3.1736. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33
Gekrönte Morian (1729) – ?
Lyypekistä Haminaan matkalla ollut alus haaksirikkoutui Haminen sisääntuloväylän suulle 17.9.1729. Noin 80 lästisen aluksen olivat kauppamatkalla Lyypekissä ostaneet Carl Clayhills ja Johan´Scheelen. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33
Johanna (1804) – kaljaasi
24 lästinen kaljaasi Johanna (kapt. Jon.Lindman) oli viljalastissa matkalla Tukholmasta Loviisaan kun se koki haaksirikon 10.10.1804 Helsingin edustalla Vikkingissä. Alus kaatui ja upposi, osa lastista saatiin pelastettua. Lotskontoret Dykerihandlingar 1803-1804
(nimetön) (1792) – ?
Kapteeni Jonathan Haswellsin komennossa ollut alus oli tulossa Bristolista määränpäänään Pieteri kun se koki haaksirikon 18.9.1792 Pellingissä Loviisan saaristossa. Onnettomuuspaikaksi mainitaan Gasserön (?), jolla lienee tarkoitettu Gåsörenin riuttaa. Alus oli pelkässä painolastissa. Haaksirikosta pelastettua esineistöä huutokaupattiin myöhemmin. [Risto Sajaniemi: Olisiko Gåsören, joka on kapea luoto Pellingin kaakkoispuolella?] Lotskontoret Dykerihandlingar 1792-1793
Kapteeni Semen Kirmanoff oli viemässä kipsikivilastissa ollutta kaljaasi St.Nicolausta Riikasta Pietariin kun se upposi 16.10.1787 Pellingin saaristossa ”wid Gåsören 3 mihl söder i öppna sjön af finska skärgård (utanför Velinge)”. Hylystä saatiin pelastettua takilaa. [Risto Sajaniemi: Gåsören on kapea luoto Pellingin kaakkoispuolella, 60.18 N 26.14 E.] Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dh.92-93 Stockholms Post-Tidningar […]
La-5 (1944) – lentokone
Kahden Me 109 bf koneen partio lähti Malmin lentokentältä torjuntalennolle Suomenlahdelle 20.7.1944. Porvoon Söderskärin majakan eteläpuolella partio kohtasi kaksi vihollisen Douglas Boston-pommikonetta, joilla oli suojana kaksi La-5 hävittäjää. Luutnantti Nyholm hyökkäsi hävittäjien kimppuun ampuen toisen niistä alas. La-5 syöksyi mereen Söderskärin kaakkoispuolella, n. 10 kilometrin päässä saaresta. Kohtalokkaat lennot 1939-1944. Jaakko Hyvönen. Vaasa Oy 1982, […]
MT-484 (1944) – lentokone
Kahden Me 109 bf koneen partio lähti Malmin lentokentältä torjuntalennolle Suomenlahdelle 20.7.1944. Porvoon Söderskärin majakan eteläpuolella partio kohtasi kaksi vihollisen Douglas Boston-pommikonetta, joilla oli suojana kaksi La-5 hävittäjää. Partiolta jäi huomaamatta vihollisen lakipartio, joka pääsi yllättämään ja ampui molemmat MT:t tuleen. Vänrikki Toivonen syöksyi palavan koneensa mukana mereen Söderskärin majakan eteläpuolella. Kohtalokkaat lennot 1939-1944. Jaakko […]
MT-407 (1944) – lentokone
Kahden Me 109 bf koneen partio lähti Malmin lentokentältä torjuntalennolle Suomenlahdelle 20.7.1944. Porvoon Söderskärin majakan eteläpuolella partio kohtasi kaksi vihollisen Douglas Boston-pommikonetta, joilla oli suojana kaksi La-5 hävittäjää. Luutnantti Nyholm hyökkäsi hävittäjien kimppuun ampuen toisen niistä alas. Partiolta jäi huomaamatta vihollisen lakipartio, joka pääsi yllättämää ja ampui molemmat MT:t tuleen. Nyholmin palava kone syöksyi mereen […]
BL-147 (1942) – lentokone
Blenheim-laivue lähti maaliskuussa 1942 pommituslennolle Suursaareen. Huono sää yllätti koneet jo menomatkalla ja ne hajaantuivat eri tahoille. Vain kolme konetta löysi kohteen päästen pommittamaan vihollisen asemia. Paluulennolla sää huononi entisestään. BL-147 iskeytyi räjähtäen jäälle n 300 m Boistön linnakkeesta pohjoisluoteeseen. Jäähän syntyi iso avanto ja koneen pirstoutuneita jäänteitä löytyi jäältä isolta alueelta. Koneen alastulopaikka sijaitsee […]
MBR-2 (1941) – lentokone
Jatkosodan alussa Vesivehmaan kentältä starttasi 30.6.1941 kaksi Brewster-hävittäjää etsintälennolle Kotka-Porvoo alueelle. Partio tapasi kaksi venäläisten hidasta BMR-2 lentovenettä Suomenlahden selällä 500 m korkeudessa matkalla länteen. Luutnantti Per Erik Sovelius (BW-378) pudotti toisen koneen, joka putosi palaen mereen 35 km Porvoosta suuntaan 170 astetta. Vääpeli Sakari Ikonen (BW-386) puolestaan ampui toisen koneen tuleen, joka painui pystysyöksyssä […]
MBR-2 (1941) – lentokone
Jatkosotaa oli käyty vasta neljä päivää kun Vesivehmaan kentältä starttasi kaksi LLV 24:n Brewster hävittäjää sulkulennolle Kotka-Porvoo alueelle. Partio havaitsi kahden venäläisen lentoveneen nousevan Suursaaren suunnasta ja suuntaavan kohti Suomen rannikkoa. Luutnantti Pekka Kokko hyökkäsi johtokonetta vastaan ja kone syttyi palamaan. Tämän jälkeen hän hyökkäsi toisen koneen kimppuun, jolloin sekin syttyi palamaan. Molemmat koneet syöksyivät […]
Jatkosotaa oli 28.6.1941 käyty kolme vuorokautta kun Vesivehmaalta LLv 24 startanneet kaksi Brewster havaitsivat Loviisan ulkopuolella kaksi SB-pommikonetta. Alikersantti Nils Katajainen hyökkäsi siipikoneen kimppuun. Kone syttyi palamaan ja syöksyi mereen Pellingin edustalla. Pudonneita punatähtiä. Ilmasotaa Kaakkois-Suomessa 1941. Jukka Vesen, Paino Grano Oy 2021, s. 46
BL-149 (1942) – lentokone
Suursaaren katastrofiin päättyneeltä pommituslennolta palaava suomalainen Blenheim BL-149 (ohjaaja Kaarlo Salas) eksyi huonossa säässä ja syöksyi jään läpi Loviisanlahteen. Päronbottenin koillisrannalla onnettomuudesta kertova muistomerkki. Lentokonehylyt. Ilmailun historia 10. Karkkilan Painopalvelu Oy 2024. Ari Vilmi, s. 34 Kohtalokkaat lennot 1939-1944. Jaakko Hyvönen. Vaasa Oy 1982, s. 103 Sukeltajan Maailma 3/1997, s 53
Pe-2 (1944) – lentokone
Venäläiset hyökkäsivät vahvoin ilmavoimin Haminan satamaan 17.5.1944. Kymin kentältä starttasi luutnantti Myllylä Me 109:llä (MT-406) ja pääsi ampumaan täyslaidallisen kohti lähintä pommittajaa. Pe-2 alkoi savuta ja se jäi jälkeen muista. Kone teki lopulta hallitun pakkolaskun mereen Koivuluodon itäpuolelle. Lentokonehylyt. Ilmailun historia 10. Karkkilan Painopalvelu Oy 2024. Ari Vilmi, s. 33
Pe-2 (1943) – lentokone
Kyösti Karhila pudotti 19.7.1943 MT-224:llä yksinäisen venäläisen Pe-2:n Haminan kaakkoispuolelle, Pöytsaaren eteläpuolelle linjalla Pukholmi-Viiholmi. Kone putosi pystyssä Pyötsaaren etelärannalle noin 100 metrin etäisyydelle rantavedestä. Lentokonehylyt. Ilmailun historia 10. Karkkilan Painopalvelu Oy 2024. Ari Vilmi, s. 32 Sukeltajan Maailma 4/1997, s. 55-57
MT-429 (1944) – lentokone
17.5.1944 venäläiset hyökkäsivät vahvoin lentojoukoin Haminan satamaa vastaan. Kymin kentältä torjuntaan nousseet suomalaiset Mersut tuhosivat kahdeksan PE-2 konetta ja kolme hävittäjää. Ilmataistelussa Arvi Toukoniityn ohjaama Bf 109 sai niin pahan osuman, että ohjaaja päätti tehdä pakkolaskun mereen Kirkonmaan itäpuolelle. Ohjaaja ehti poistua koneesta, joka päätyi merenpohjaan ehjänä. Uppoamispaikaksi kerrotaan ”Kuolinluodosta itään länsiviitan kohdalla” ja sijainniksi […]
Joensuussa Pyhäselän vesi oli jatkosodan aikaan niin alhaalla, että sen rannat soveltuivat ilmavoimien käyttöön ja sieltä operoitiin ahkeraan. Kesällä 1941 Onttolan lentokentälle ja Pyhäselän rantakentille sijoitettiin yli puolet ilmavoimien lentokonekalustosta. Heinäkuun 1941 alussa saavutettiin merkittäviä ilmavoittoja. Eniten pudotuksia saavutti vääpeli Oiva ”Oippa” Tuominen heinäkuun 4. päivänä. Tuominen pudotti yhden ilmataistelun aikana Fiat FA-3 -hävittäjällä peräti […]
Sally (1792) – fregatti
Kapteeni Anton Teylorin (Taylor) fregatti oli lähtenyt Liverpoolista pelkässä painolastissa määränpäänä Pietari. Perille alus ei päässyt, koska se koki haaksirikon Gåsörenin riutalla 17.10.1792 Pellingin saaristossa (på Gåsbrysgrund 3 mil från Bellinge skärgård). Alusta ei voitu pelastaa, mutta myöhemmin Loviisassa 17.12.1792 huutokaupattu takila ja muuta laivairtaimistoa kyettiin. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och […]
(nimetön) (1786) – ?
Kapteeni Petter Pakesin alus oli lähtenyt Riikasta määränpäänä Pietari, mutta joutui matkalla haaksirikkoon Tammisaaren saaristossa (wid Håfrö Basö wid Ekenäs) 11.9.1786. Pääsi irti omin avuin, mutta ankkuri touveineen jouduttiin jättämään, jotka myöhemmin saatiin pelastettua ja huutokaupalla myytyä. [Hästö Busö saari 59.838 N 23.327 E] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Dykerihandlingar, […]
The Brothers (1786) – priki
Kapteeni Georg Bouursin (Burrs?) alus oli lähtenyt Pietarista kohti Dublinia vuonna 1786, mutta haaksirikkoutui Loviisan saaristossa (1/2 mil i öpna hafwet utan för Lovisa rålan) 19.8.1786. Alus hakkaantui rikki, mutta suurin osa rauta-, pellava-, hamppu- ja puulastista ja takila saatiin pelastettua. Huutokauppa järjestettiin Loviisassa. [Paikannimiä ei kyetty sijoittamaan nykyajan kartalle] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat […]
Kapteeni John Robertzin alus oli tulossa Bourdeauxsta Pietariin vuonna 1785 kun se haaksirikkoutui Tammisaaren edustalla (utan för Jonskär mellan Tyerminne och liusarö wid Ekenäs) 19.8.1785. Aluksella oli lastina viiniä, sokeria ja kappaletavaraa. Osa lastista saatiin pelastettua. Runko ja takila huutokaupattiin. Aluksen kirjoitettiin ajaneen rantaan kuusi mailia Tammisaaresta, sitten ajelehtineen Espingskäriin ja Linsarön (?) luo, jossa […]
(nimetön) (1784) – jahti
Vuonna 1784 kapteeni Jean Michellsonin alus löydettiin ilman miehistöä kyljellään Tammisaaren edustalta Espingskärin saaren edustalta (wid Espeningskär utan för Ekenäs). Aluksella oli paino- ja puutavaralasti. [Espingskär, Jussarön pohjoispuolella, 59.877 N 23.525 E] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar 1781-1784
Andreas (1784) – kaljaasi
Kapteeni Borie (Börje) Petterson oli viemässä alustaan Pietarista Tukholmaan kun se haaksirikkoutui Helsingissä (på Stora miölön wid Helsingfors) 28.9. 1784. Aluksella oli lastina hamppua ja talia. Lastia saatiin pelastettua, ja se myytiin myöhemmin huutokaupalla. [Stora Mjölö = Isosaari 60.102 N 25.052 E Helsingin edustalla] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret […]
Kapteeni Stephan Jsacofin (Isarof) ohjastama alus oli matkalla Pietarista Riikaan kun se haaksirkkoutui Helsingin edustalla (Wid Ryskär uddan för Helsinfors) 23-24.10.1783. Lastina oli talikynttilöitä ja tiiliä, jotaka saatiin pelastettua lastista. [Rysskär/Rysäkari 60.101 N 24.834 E] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar 86-87
Alexander (1783) – kaljuutti
Kapteeni Alexand. Sobutin oli ohjaamassa alustaan Tukholmasta Pietariin kun se sai vuoden Loviisan edustalla (Wid Påskön utan för Lowisen) 4.8.1783. Alus todennäköisesti pelastettiin. [Hyvin epävarma päätelmä: olisiko Påsalö 60.390 N 26.101 E] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar 86-87
(nimetön) (1783) – ?
Kapteeni Petter Söderbom oli matkalla Riikasta Tukholmaan kun hän joutui merihätään Itämerellä ja lopulta haaksirikkoutui Suomen rannikolla Pellingissä (Mellan Nemdö och Pellinge). [Nemdö löytyy Tukholman saaristosta, ei Pellingistä.] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
(nimetön) (1779) – ?
Kapteeni Jan Volikertin komentama alus lähti Pietarista kohti Dantzigia kun se koki matkalla haaksirikon läntisellä Suomenlahdella (vid Nothamn I Karis skärg). [Nothamn, Jussarön koillispuolella, 59.890 N 23.697 E] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
(nimetön) (1767) – kaljaasi
Vuonna 1767 kapteeni Christian Görssenen komennossa ollut kaljaasi haaksirikkoutui Porkkalassa (Gråskiär uti Porkkala skiären) sen ollessa matkalla Pietarista Flensburgiin. [Gråskär löytyy Helsingistä heti Melkin länsipuolelta, mutta ei Porkkalasta] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Kapteeni John Watsonin (Witsen) ohjastama brikantiini haaksirikkoutui 10-11.5.1765 Pellingin saaristossa (wid Tunholmen i mil ifrån Pellinge. Gåsarögrundet?). Brikantiini oli lähtenyt Englannista, poikennut Tukholmassa ja oli pelkässä painolastissa matkalla Pietariin. Takila, joka myöhemmin huutokaupattiin saatiin pelastettua. [Tunnholmen 60.185 N 25.785 E] [Risto Sajaniemi: Tunnholmen on Pellingin lounaiskärjessä. Gåsören taas pitkä luoto Pellingin kaakkoispuolella.] Mikko Huhtamies: Ruotsin […]