Tallinnasta Pietariin matkalla ollut kapteeni Stephan Strelofin ohjastama kaljuuni haaksirikkoutui Pellingissä (wid stenskiär Pellinge skiärg) 26-27.10.1763 ankarassa myrskyssä ankkureiden petetty ja ajelehdittua luotojen ja tyrskyjen sekaan. Kaljuuni oli ollut painolastissa matkalla Tallinnasta Pietariin. Onnettomuudesta saatiin pelastettua takilan osia. [Stenskär luoto 60.175 N 25.727 E] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret […]
Kategoria: A (Viipuri-Helsinki)
(nimetön) (1762) – ?
Jonas Nieman komennuksessa ollut alus koki haaksirikon Loviisan saaristossa 3-4.11.1762 (på öster wachterpå?? Södra strand wid Lovisa). Alus oli lähtenyt puutavara-, tali-, voi- ja ruislastissa Loviisasta määränpäänä Göteborg. Haaksirikkoinen saatiin lopulta saatettua turvasatamaan. [Vahterpää 60.363 N 26.494 E . Paikannimi Loviisan saaristossa.] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar, s. […]
(nimetön) (1762) – kaljuutti
Feodor Maroninin komennuksessa ollut kaljuutti haaksirikkoutui 25.9.1762 Porkkalassa (wid Loinhändet? I Porkala skiären). Alus oli pelkässä painolastissa matkalla Riikasta Pietariin. Haaksirikkoinen alus ajelehti lopulta merelle ilman, että kukaan pystyi estämään. [Olisiko Linlandet saari 59.989 N 24.568 E ? Toinen mainittu paikka on ”Lingrundet”] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar, […]
(nimetön) (1761) – jahti
Michael Ivanoffin komennossa ollut jahti haaksirikkoutui Estholmissa, kaksi mailia Helsingistä. Jahti oli lähtenyt Pietarista kauralastissa määränpäänä Tallinna. Jahti kuului kolmen venäläisen aluksen saattueeseen, joka haaksirikkoutui. Rikkoontui rantaan ajossa, osa lastista saatiin pelastettua. [Eestiluoto /Estholm 60.123 N 25.223 E] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar, s. 1385-86
(nimetön) 1760 – ?
Vuonna 1760 Cropohei Tschernajovin komentama alus haaksirikkoutui Pellingin saaristossa (Pellinge och Portön i Helsingfors skiären). Alus oli palaamassa Riikasta Pietariin. [Pellinki/Pellinge 60.216 N 25.840 E ja Pirttisaari/Pörtö 60.164 N 25.436 E. Väliä noin 15 Nm] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
(nimetön) (1759) – kaljuutti
Gregori Kirilofin komennuksessa ollut kaljuutti koki haaksirikon Loviisan saaristossa (vid Loviisa och Wårskiärs hollmen) 11-12.9.1759. Kaljuutti oli lähtenyt Pietarista määränpäänä Liepaja viemään kruunun viljalastia. Kivellä olleen aluksen pelastamiseen ryhdyttiin pelastustoimiin. [Olisiko Våtskär saari 60.302 N 26.115 E] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar, V.4-62
(nimetön) (1752) – jahti
Kruunun jahti koki haaksirikon Loviisan edustalla kapteeni Simon Lofmanin komennossa 22.10.1752. Onnettomuuspaikka on itäisen Kierssalon (?) luona Loviisan edustalla. Lastina oli kauraa ja kiveä. Alus saatiin sittemmin pelastettua. [Kejvsalö/Keipsalo saari 60.331 N 26.210 E] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
(nimetön) (1747) – ?
Pietarista Lyypekkiin matkalla ollut alus (kapt. Joachim Schmitt) haaksirikkoutui Suomen rannikolla 25-26.10.1747 Luisarön (?) luona. Suurin osa tali-, juhtinahka-, öljy- ja hamppulastista saatiin pelastettua, ja jotka huutokaupattiin myöhemmin. [Ljusarö/Ljusan on Pyhtään edustalla 60.30 N 26.50 E. Vai olisiko Jussarö?] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar, s. 92,93
Kapteeni N.H. Vestphal lähti matkaan Pietarista 47 lästisellä kaljaasilla määränpäänä Lyypekki. Matka katkesi kuitenkin 14.11.1801 Rappsössä Porkkalassa tapahtuneeseen haaksirikkoon. Aluksen lastina oli talia, talikynttilöitä ja saippuaa. Alus saatiin myöhemmin pelastettua ja hinattua Helsinkiin. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
(nimetön) (1800) – ?
Kapteeni Johan Ivarnström (Qvarnström) oli aloittanut matkanteon Ruotsin Nylandista takorautalastissa määräsataman ollessa Tukholma. Tuntemattomasta syystä alus haaksirikkoutui Loviisassa 30.10.1800. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dm.99-02
(nimetön) (1798) – ?
Kapteeni John Coulson oli lähtenyt aluksineen matkaan Hullista määränpäänä Venäjän Pietari Suomenlahden pohjukassa. Hänen matkansa katkesi Loviisan saaristossa tapahtuneeseen haaksirikkoon. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
(nimetön) (1795) – ?
Kapteeni Backmeitostin (Backmeitoff) komennossa ollut alus pyrki Pietarista Riikaan, mutta matka katkesi Helsingin saaristossa tapahtuneeseen haaksirikkoon. Aluksen eteen ei voitu tehdä mitään, mutta osa lastista pystyttiin pelastamaan. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dh.95-96
Neptunus (1795) – kaljaasi
Kapteeni Jochim Puschin (Busch) komennossa ollut alus pyrki Pietarista Puolan Stetiniin (Szczecin), mutta matka katkesi Helsingin saaristossa 18.9.1795 tapahtuneeseen haaksirikkoon. Alus vajosi 18 sylen syvyyteen ja vain maston huiput ylsivät veden pinnan päälle. Osa lastista saatiin pelastettua. Pelastetuista tavaroista järjestettiin huutokauppa 12.5.1796. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar 1795-1796, […]
(nimetön) (1795) – ?
Kapteeni P. Weismanin oli määrä viedä aluksensa Loviisasta Tukholmaan, mutta matka katkesi Helsingin saaristossa tapahtuneeseen haaksirikkoon. Takila ja lasti saatiin pelastettua. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dh.95-96
(nimetön) (1794) – ?
Yhdistyneiden kuningaskuntien Whitbystä kapteeni Wm. Raynesin (Raijnes) komennossa lähtenyt ja painolastissa ollut alus pyrki Pietariin, jonne se ei koskaan päässyt, koska Loviisan luona tapahtunut haaksirikko päätti matkanteon. Vain osa takilasta saatiin pelastettua. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dh.95-96
(nimetön) (1789) – ?
Kapteeni Henric Westerberg ohjastama alus oli lähtenyt Porvoosta kohti Helsinkiä kun sen matka katkesi haaksirikkoon lähellä määränpäätä. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
(nimetön) (1785) – kaljaasi
Kapteeni Tönne Mårtensen oli lähtenyt pelkässä painolastissa vuonna 1785 Tallinnasta Kolkan niemimaalle Latsiassa, mutta joutui haaksirikkoon Suomelahden vastarannalla Pellingissä 29-30.1785. Alus rikkoutui rantaan ajossa, vain takila saatiin pelastettua. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar 1786-1787
(nimetön) (1783) – kaljuutti
Kapteeni Dimitri Tvanoff (Ivanoff) oli viemässä alustaan pelkässä painolastissa Tukholmasta Pietarin kun se haaksirikkoutui Helsingin pookin luona Porkkalan itäpuolella 28.10.1783. Alus onnistuttiin myöhemmin saattamaan satamaan. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Inrikes Tidning 2.9.1784
Kapteeni Paul Petros (Petroff) oli viemässä alustaan (63 lästiä) Pietarista Tallinnaan kun se joutui haaksirikkoon Pellingin tullikamarin luona 17.9.1782. Aluksella oli lastina ruista, kauraa ja ryynejä. Haaksirikkoinen saatiin hinattua turvasatamaan. Lasti huutokaupattiin. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar 1781-84 Inrikes Tidning 30.6.1783
Nimetön (1941) – ?
Tallinnan evakuoinnin yhteydessä NL:n vartioalukset yrittivät 30.8.1941 upottaa Suursaaren länsipuolella ajelehtivan n. 4000 tonnin aluksensa. Tässä neuvostoliittolaiset eivät onnistuneet ja hylky ajelehti yön kuluessa Orrengrundiin päin. Sitä pelastamaan lähti kaksi hinaajaa ja moottorivene. Näiden saapuessa paikalle puolenyön maissa hylky oli kauttaaltaan tulessa. Alus upposi klo 03:50 Orrengrundin kaakkoispuolelle. Sotilasaikakauslehti 2/2023
Lokakuussa 1778 haaksirikkoutui hollantilainen alus Kotkan Haapasaaren luona. Kun lastia pelastettiin hylystä katosi siitä suuri määrä juhtinnahkoja. Useita syyllisiä satiin tuomittua. Alus oli lähtenyt nahka-, hamppu- ja rautalastissa kohti kaukaista Venetsiaa. Rantarosvojen Saaristo – Itäinen Suomenlahti 1700-luvulla. Yrjö Kaukiainen. SKS, Helsinki 2005, s. 46, 160-171 Lotskontoret Dykerihandlingar 81-84 Stockholms Post-Tidning 14.8.1783 Inrikes Tidning 1.12.1783
(nimetön) 1749) – kuutti
Kesäkuussa 1749 tapahtui haaksirikko, jossa vuodon saanut viipurilainen kuutti katosi sen jälkeen kun miehistö oli jättänyt sen Kuorsalon luokse ankkuriin. Kuutin omistaja väitti, että kuutsolalaiset olivat ryöstäneet ja hajottaneen laivan; nämä puolestaan kertoivat myrskyn rikkoneen aluksen ja ajaneen sen rantaa. Rantarosvojen Saaristo – Itäinen Suomenlahti 1700-luvulla. Yrjö Kaukiainen. SKS, Helsinki 2005, s. 73
(nimetön) (1780) – ?
17.10.1780 ajoi portugalilainen laiva karille pohjoiskoilliseen n 7 NM Suursaaren pohjoiskärjestä, ilmeisesti Itäkallon karikolle. Paikalle tuli suursaarelaisia, joiden kanssa kapteeni yritti neuvotella lastin pelastamisesta. Kun sopimukseen ei päästy lähti kapteeni soutamalla Haminaan. Sukelluskomissaarin tultua onnettomuuspaikalle todettiin ankkuritouvin ja muuta köysistöä varastetun. Myöhemmin tarvikkeet löydettiin Pyhtään Kaunissaaresta ja 11 hylynryöstöön osallista saatiin kärijillä tuomille. Rantarosvojen Saaristo […]
(nimetön) (1774) – ?
7.10.1774 haaksirikkoutui Virolahden edustalla Hallikarilla englantilainen laiva. Tammion rantavouti ilmoitti tapauksesta sukelluskomissaarille, ja että miehistö oli poistu alukselta. Hylystä ennätettiin korjata vähäisessä määrin lastia kunes se tuntemattomalla tavalla syttyi palamaan ja tuhoutui. Tapauksen johdosta suoritettiin saaristossa etsintöjä, jolloin löydettiin hamppua, purjekangasta ja muuta ryöstösaalista. Sakkoihin tuomittiin joukko saaristolaisia. Rantarosvojen Saaristo – Itäinen Suomenlahti 1700-luvulla. Yrjö […]
(nimetön) (1768) – galliotti
14.9.1768 haaksirikkoutui nykyisen valtakunnan rajan tuntumassa Virolahden Pöyskarilla venäläinen galliotti. Suuri joukko rannikon asukkaita riensi paikalle korjaamaan hylystä hamppulastia. Oikeuskollegio käsitteli 52 tapauksen johdosta nostettua syytettä, mutta ketään ei saatu tuomiolle. Rantarosvojen Saaristo – Itäinen Suomenlahti 1700-luvulla. Yrjö Kaukiainen. SKS, Helsinki 2005, s. 45
24.10.1763 haaksirikkoutui Hampurista kotoisin ollut alus Haminan Ulko-Tammion luona. Sukelluskomissaarin tultua paikalle yllätti hän monet paikalliset saaristolaiset keräämässä ajelehtivaa talia ja hakkaamassa hylynkappaleista rautaa. Ulko-Tammiosta he löysivät useita auki muurettuja kirstuja, mutta miehistöstä ei löydetty jälkeäkään. Asiaa tutkittiin oikeuskollegion toimesta hylynryöstönä ja tutkimusten ollessa kesken löytyi Variksen saaresta kivien alle piilotettu naisen ruumis, jossa oli […]
Lyypekistä kotoisin ollut galliotti Straeknizt haaksirikkoutui 24.10.1761 Haapasaaren Itäkareilla. Laiva hajosi kappaleiksi ja syttyi palamaan laivan keittiöstä valloilleen päässeestä tulesta, joka poltti laivan vesirajaan saakka. Kapteenin lisäksi ainakin muutaman miehistön jäsen pelastui turmasta. Sukelluskomissaarin johdolla lastista saatiin pelastettua ainakin osa rannoille ajatuneesta hampusta, juhtinahoista, purjekankaasta ja talista ennen jäiden tuloa. Suuri määrä kankirautaa upposi pohjaan. […]
(nimetön) (1749) – kuutti
Viipurista Tallinnaan matkalla ollut kuutti sai kesäkuussa 1749 vuodon. Kapteeni katsoi parhaimmaksi ankkuroida alus Kuorsalon suojaan ja lähti miehistöineen hakemaan apuja Haminasta. Heidän tullessa takaisin laivaa ei enää löytynyt ankkuripaikalta. Tapausta käsiteltiin oikeuskollegiossa, koska epäiltiin paikallisten luotsien hajottaneen yksin jätetyn aluksen, hajottaneen sen ja vieneen kaikki tavarat. Rantarosvojen Saaristo – Itäinen Suomenlahti 1700-luvulla. Yrjö Kaukiainen. […]
Siipiratashöyrylaiva Örnsköljd ajoi karille kesällä 17.7.1860 ja täyttyi vedellä Kotkan Ruotsinsalmessa. Karilleajo hetkellä laivassa oli Viipuriin tarkoitettu kaasuputkilasti. Karilta hylkyä ei saatu irti, vaan se elokuussa myytiin romuna huutokaupalla.Tammesta ja männystä 1939 Kalmarissa rakennettu alus oli 35,5 metriä pitkä ja 5,7 metriä leveä ja kulki 80 hevosvoiman voimalla. Rahtitilojen lisäksi sillä oli lupa myös 360 […]
Uljas (1921) – kaljaasi
Kaljaasi Uljas on Tammion rannassa, jonne se hylättiin vuonna 1921. Juho Klamin ja Aleks Kuokan yhteinen 21-metrinen ja 57 lästin alus oli rakennettu vuonna 1908 Neuvottoman varvilla August Suntion johdolla. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996, s.238 Uljas Suomen kauppalaivastotietokannassa
VMV 3:n pituus oli 24,6 metriä ja paino 33 tonnia. Se saavutti 23,3 solmun huippunopeuden kahdella 525 hv:n Ares-moottorilla ja yhdellä 120 hv:n Ares-moottorilla. Yöllä 10.6.1931 vartiopalvelua suorittaessaan alus syttyi peräosastaan tuleen ja kahdeksanhenkinen miehistö joutui jättämään sen Äransgrundin ja Tallinnankiven välillä. Syynä oli ilmeisesti polttoaineen syöttöputken vuoto. Hylkyä ei ole löydetty.Vartiomoottoriveneistä ensimmäiset olivat osittain […]
Terese (1899) – parkki
Italialainen parkki Terese oli huono-onninen 22.10.1899. Se nimittäin upposi pian Haminasta lähdettyään Haapasaaren vesille lankkulastissa. Syynä oli laivalla syttynyt tulipalo. Ajelehtimaan jätetty alus rantautui Haapasaaren kylän lähelle. Määräsatama olisi ollut Algier. Alus hinattiin lopulta Kotkaan. Joulukuun sanomalehdissä oli ilmoitus järjestettävästä huutokaupasta, jossa realisoitiin hylkyirtaimistoa. Aftonposten 23.10.1899 no 220 Hufvudstadsbladet 25.10.1899 no 289 Åbo Underrättelser 26.10.1899 […]
Tammion lähellä ajoi karille amerikkalainen alus myöhään syksyllä 1808. Laiva oli todennäköisesti matkalla Pietariin. Matkustajana oli mm. neiti Wilmot. Adam Kiiski Tammiosta auttoi haaksirikkoisia. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 36
Venäläinen kaljuutti ajoi karille syksyllä 1744 Helsingin ja Porvoon välillä. Matalaan veteen uponnut hylky ryöstettiin. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s.33Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Kaksi henkeä pelastettiin ja neljä hukkui, kun kaljuutti Vindhund (kapt. Casper Damp) ajautui keväällä 1757 Helsingin Kuivasaaren lähelle (wid Porkkala i Finska skiären, drifwid till Stor Miölön i Hfors). Alus oli kotoisin Tukholmasta, jonne se oli ruislastissa matkalla Narvasta. Pelastettu takila huutokaupattiin myöhemmin. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. […]
Tuntematon laiva haaksirikkoutui 12.5.1660 Virolahden Arnholmassa. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992 s.31Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Helsingin edustalle, tuntemattomalle kivelle 11.6.1713 ajanut purjelaiva Vyborg upotettiin sen täytyttyä vedellä [Huom! – eri kuin Moskvan Vyborg, uppoamisvuosi sama, mutta paikka eri] Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 32 Letopis krusheni i poshzarov cydov Ryskova Flota 1713-1853, Al. Sokolov. Pietari 1855
Harmajan luotsi havaitsi merkillisen näyn eteläisellä horisontilla: Kohti rannikkoa oli purjehtimassa repaleinen yksimastoinen alus ilman minkäänlaisia valoja. Sitä lähdettiin vastaan moottoriveneellä. Perillä todettiin sen juuttuneen Svartbådanille ja miehistön olevan kateissa. Arveltiin näin pienessä aluksessa olleen korkeintaan kolmen hengen miehistö. Kummallista asiassa oli se, että laivan yli näytettiin ajetun. Jäljellä oli vain keula ja hieman toista […]
Spurn (1857) – höyrylaiva
Höyrylaiva Spurn upposi 15.10.1857 Digskärin luona Pernajan edustalla. Aluksen kapteeni oli Woolf. Aluksen kotipaikka oli Norjan Drammen. Luotsi ja Majakkalaitos, Förteckning öfver förolyckade fartyg 1856-1865/Peter HeleniusHylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Salisbury (1933) – kuunari
Nelimastokuunari Salisbury oli rakennettu vuonna 1903 Bath Mainessa Yhdysvalloissa. Kantavuudeltaan 590 brt:n alus oli ostettu Tanskasta Suomeen v. 1927 John Nurmisen varustamolle 350 000 mk:n kauppahinnasta. Salisbury, kapteenina N. Saarinen, saapui Kotkan edustalle Kööpenhaminasta tyhjänä, lastatakseen Kotkassa. Luotsin saavuttua laivaan se ankkuroitui Veiskarin selälle ja pääsi jatkamaan matkaa kun hinaaja Poitsila saapui. Kun hinausvaijeri oli […]
Loviisan tullialueen partiosluuppi upposi 23.11.1883 Löfön riutan länsipuolella olevalle matalalle. Alus joutui kovaan merenkäyntiin Löföstä lähdettyään. Kapteenina toimi Anders Blomqvist.Alus myytin seuraavana vuonna huutokaupalla, se on todennäköisesti nostettu. Öster Nyland 1.12.1883 no 95 Åbo Underrättelser 4.12.1883 no 330 Luotsi- ja Majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto vuodelta 1883Östra Nyland 1.12.1883, 12.6.1884/Peter Helenius
M 413 (1944) – raivaaja
Saksalainen raivaaja M 413 upotettiin 21.7.1944 Kotkassa. World War II Database Suojattu merenkulku elinehtonamme, Miinoitusten ja miinanraivauksen vaikutukset meriliikenteeseen vuosina 1939-1950, Arvo Komulainen, Suomi Merellä-Säätiö, 2000, s. 345Sukellusvenesotaa Itämerellä, Per-Olof Ekman, Merikustannus Oy Helsinki 1986, s. 365
Majborg oli 40 metriä pitkä apukoneella varustettu puurakenteinen purjealus. Se oli rakennettu Sipoossa vuonna 1950. Omistajana oli John Viktor Engvald Sundberg ja aluksen kotipaikka Sipoo. Majborg poistettiin liikenteestä 1971 ja se upotettiin Helsinkiin 1973. Suomalaiset rahtilaivat 1970–1980 osa 2: L-Ö, Hannu Vapalahti, Judicor Oy, 1996, s. 7 ÄänimeriMajborg Suomen kauppalaivastotietokannassa
Kaljaasi Margareta upposi 19.6.1921 matkalla Pietarista Lyypekkiin rautalastissa Haapasaaren tuntumassa. Luultavasti sen yli purjehdittiin. Alus oli kotoisin Bergkvarasta, Ruotsista. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Gävleläisen laivurin Mikael Burmaisterin laiva upposi syyskuussa 1722 karikolle Helsingissä Santahaminan edustalla. Meriselitys annettiin syyskuun 22. päivä. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 32Sukellus Helsingin historiaan, Timo Karkola, Helsinki 1988Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Minerva (1774) – fregatti
Fregatti Minerva (komentaja kapt. luutnantti Novikov) oli lähetty kuljetusaluksena Tallinnasta Kronstadtiin. Klo 5 11. lokakuuta 1774 haaksirikkoutui Pernajassa, Orrengrundin lähellä olevalle Enskärille. Tuuli oli lännen puolelta ja aluksen kurssi oli koilliseen. Hiljaiset laiva Suomen Urheilusukeltajain liitto ry 1988 Raoul Johnsson, s. 134 Letopis krusheni i poshzarov cydov Ryskova Flota 1713-1853, Al. Sokolov. Pietari 1855, s. […]
Moskva (1713) – linjalaiva
Venäläiset linjalaivat Moskva ja Vyborg olivat purjehtimassa idästä länteen päin. Ruotsalaisen laivasto-osaston linjalaiva Ösel oli ollut tiedustelemassa ja tarkkailemassa Pellingin alueen vesillä. Öselin johtaman osaston ja venäläisten linjalaivojen välillä syntyneessä taistelussa Öselin tykistöylivoima yllätti Moskvan ja käydyssä kahakassa Moskva upposi ja Vyborg juuttui hiekkasärkkään ja poltettiin. Miehistöt joutuivat kokonaisuudessaan ruotsalaisten vangeksi. Myöhemmin alusten päälliköt tuomittiin […]
Obsidian (1918) – höyrylaiva
Englantilaisten höyryalus Obsidian toimi huolto-aluksena Helsingissä. Se oli yksi niistä Englannin laivaston aluksista, jotka olivat Helsingin satamassa saksalaisten lähestyessä Tallinnasta kohti Helsinkiä. Ainoaksi mahdollisuudeksi englantilaisille jäi tuhota aluksensa niin, etteivät ne joutuneet vihollisen haltuun. Huolto-alus Obsidian upotettiin Bändaren lounaispuolelle 10.4.1918 samaan aikaan huolto-alus Cicero kanssa. Samoihin aikoihin upotetut muut alukset olivat sukellusveneet E1, E8, E9, […]
Hewson (1865) – priki
Priki Hewson (kapt. Ramshald) oli matkalla puutavaralastissa Haminasta Westhartlepooliin kun se 31.8.1865 ajoi karille Kalbådagrundilla. Alus jatkoi matkaa, mutta alkoi täyttyä vedellä, jolloin miehistö joutui jättämään aluksen. Lopulta alus onnistuttiin hinaamaan Tammisaareen. Wiborgs Tidning 2.9.1865 no 68 Helsingfors Tidningar 18.9.1865 no 216 Finlands Allmänna Tidning 21.9.1865 no 219 Helsingfors Dagblad 2.10.1865 no 228
Wendla (1865) – kuunari
Syyskuun 11-12 päivinä 1865 vallitsi poikkeuksellisen kova myrsky. Björköstä kotoisin ollut kuunari Wendla (kapt. Antti Pönni) haaksirikkoutui Pappenwikissä. Alus oli halkolastissa. Miehistö pelastui, mutta alus jäi hylyksi. [ks myös ”Wendla 1896”; onko kyse samasta aluksesta?] Helsingfors Tidningar 18.9.1865 no 216 Helsingfors Dagblad 19.9.1865 no 217 Sanomia Turusta 22.9.1865 no 38 Wiborgs Tidning 23.9.1865 no 74