Priki Magda, joka joutui haaksirikkoon Suursaaren luona, on niin pahasti wahingoittunut, että se ensi tiistaina myydään julkisella huutokaupalla Kotkan satamassa, kertoo Wbl. (Suomalainen Wirallinen Lehti 27.10.1882 no 250)
Kategoriat
Kategoria: A (Viipuri-Helsinki)
Kategoriat
Buiton (1884) – höyrylaiva
Höyrylaiwa uponnut ja ihmisiä hukkunut. Wasa Tidning kertoo: Wiime perjantaita wastaan yöllä upposi englantilainen höyrylaiwa Buiton, joka kesäkuun 25 p. tarttui karille wirstan päähän Norrskäristä. Keskiwiikkona oli purettu lastia, rautatien kiskoja. Torstaina nousi uhkaawa myrsky, jonka wuoksi osa purkajista läksi pois sukeltajaweneellä. Neljä nuorta miestä jäi höyrylaiwaan. Iltapäiwällä tuli sumua ja ankara myrsky. Kuu sumu […]
Haminan ja Tammisaareen upposi syysmyrskyssä monia Pietarista tulevia suomalaisaluksia. Yksi niistä oli ruislastissa kulkenut Haminasta kotoisin ollut Hedelmä, jonka uutisoitiin uponneen viiden sylen syvyyteen. Åbo Tidningar 14.11.1851 no 88 Ilmarinen 15.11.1851 no 91
Kategoriat
Thesis (1851) – kuunari
Thesis oli kokkolalainen kuunari, jonka vetoisuus oli 42,6 lästiä. Omistaja oli Matts Hongell. Thesis haaksirikkoutui ja upposi 30.10.1851 Haapasaaren Haminan edustalla ollessaan viemässä jaukolastia Poriin. Kuunarin kahdeksasta miehistön jäsenestä menehtyi neljä. Samaan aikaan samassa paikassa tuhoutui toinenkin Kokkolasta kotoisin ollut kuunari Preciosa. Jari Ojala, Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jyväskylä 1996, s. 60, 393 […]
Kategoriat
Preciosa (1851) – kuunari
Preciosa oli kokkolalainen kuunari, rakennettu 1849. Omistaja Lundström. Preciosa haaksirikkoutui ja upposi 30.10.1851 Haapasaaren Haminan edustalla, lastina oli jauhoja. Preciosan kahdeksanhenkinen miehistö selvisi turmasta. Samassa paikassa samana päivänä upposi toinen kokkolalainen kuunari Thesis. Jari Ojala, Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jyväskylä 1996, s. 60, 389 Ilmarinen 15.11.1851 no 91
Kategoriat
(nimetön) (1892) – jaala
Haaksirikkoja. Eräs täältä pohjalastilla lähtenyt wirolainen jaala joutui torstai-iltana karille Söderskärin kallioille. Jaala oli tekemässä paluumatkaa, mutta wastaiset tuulet pakottiwat sen palaamaan Suomen rannalle yöpaikkaa hakemaan täältä Helsingistä. Jaala kumminkin joutui sekaannuksiin Söderskärin ja Kallbodan waloista ja joutui karille; miehistön pelasti Söderskärin luotsit, mutta jaala meni menneeksi. (Uusi Suometar 25.10.1892 no 248)
Kategoriat
Hercules (1916) – parkki
Pietarsaarelaisen parkki Herculeksen tiedetään olleen ensimmäinen suomalainen laiva, joka purjehti maailman ympäri. Tämä tapahtui vuosina 1844-1847. Herculeksen hylky saattaa maata Porvoon Emäsalon lähellä, Rönnskärin rannassa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hercules_(parkki)
Kategoriat
Ursula (1895) – höyrylaiva
Kummallinen haaksirikko. Kuten muistettanee laski englantilainen höyrylaiwa Ursula, kapseeni Atkinson, t. k. 14 p:nä karille Ahwenkosken selällä ja upposi. Kapteenin antamasta meriselityksestä otamme seuraawat tiedot. Laiwa oli ottanut puutawaralta Uuraansalmesta, Sörnäisistä ja Brändholman höyrysahasta ja lähti wiimemainitusta paikasta matkalle klo 9.45 aamulla t. k. 14 p:nä. Luotsi oli mukana Boistöön luotsipaikasta. Kun luotsin komannon mukaan […]
Kategoriat
Tulo (1871) – kuunari
Rakennettu 1857. vetoisuus 74 lästiä. Kotipaikka Saltvik Ahvenanmaalla. Tuhoutui Kööpenhaminan matkallaan 1871. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 794
Kategoriat
Labora (1864) – kuunari
Vuonna 1856 rakennettu 120 lästinen kuunari, kotipaikka Eckerö. Tuhoutui puutavaralastissa matkalla 1864 Kronstadtista Englantiin. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 784 Helsingfors Dagbladet 3.9.1864 no 204 Borgåblader 10.9.1864 no 36 [Haveripaikkaa hakiessa: (Naissaari Tallinnan edustalla on ruotsiksi Nargö). Narvin/Nervön saarella on majakka. Suomenlahden ulkosaari, Virolahden ja Seiskarin puolivälissä Paikka 60.247 27.958 . Risto […]
Kategoriat
Andreas (1924) – purjelaiva
”Andreaksen” haaksirikko Lehdissä on kerrottu, että Kotkan edustalla olisi tavattu riikalaisen laivan, Andreaksen, pirstaleita, mikä on johtanut siihen olettamukseen, että laiva on v. tlk. 22 ja 23 pnä vallinneessa myrskyssä joutunut miinalle ja tuhoutunut. Nyttemmin saatujen lisätietojen mukaan oli muuan mainitun laivan matruusi saapunut syyskuun 18 pnä soutuveneellä Kotkaan, missä hän kävi m.m. teatterissa ja […]
Haaksirikko Suomenlahdella. Alus wajonnut mereen, mutta miehet pelastuneet. Lauantaina saapui Viipuriin, Englannin konsulaattiin kolme merimiestä kertoen joutuneensa haaksirikkoon Suomenlahdella. He oliwat lähteneet Raäwelistä päämääränään Pietari 20 ton. suuruisella moottoripurjealuksella Maid of Erin:illä. Matka oli kaiken aikaa jääesteiden takia sangen waikea, kunnes wihdoin loissapäiwänä wallinneessa ankarassa myrskyn tapaisessa tuulessa alus täyttyi wedellä jo. upposi. Pelastusweneen awulla […]
Kategoriat
Westa (1922) – tullilaiva
Tullilaiwain waikea tehtävä. Tullilaiwa Westa mennyt spriialusta takaa ajaessaam karille ja uponnut. Wiime torstaita wasten yöllä ajaessaan takaa spriin salakuljettajia ajoi tullilaiwa Westa karille Kotkan edustalla Mustolan etelärannikolla saaden niin pahan wuodon, että upposi. Miehistö pelastui. Pelastuslaiwa Konwoj saapui paikalle ja on ryhtynyt pelastuspuuhiin. (Turun Sanomat 26.8.1922 no 5505)
Kategoriat
Muisto II (1917) – kaljaasi
Kaksimastoinen kaljaasi rakennettiin 1915 Orslahdella Virolahdella. Uppouma 150 dwt, pituus 21,75 m. Ostettiin Raumalle 1917, yhtenä osakkaana John Nurminen. Muisto II haaksirikkoutui 29.10.1917 vallinneessa ankarassa myrskyssä Söderbyssä, kaakkoon Loviisasta. Pelastusyritykset epäonnistuivat ja laiva jouduttiin jättämään hylyksi. Uljaksen vanavedessä, John Nurmisen Säätiö, Helsinki 2006, s. 321 Uusi Aura 8.11.1917 no 261 Pohjanlahti 6.11.1917 no 115
Kategoriat
Aallotar (1918) – höyrylaiva
Rakennettu 1876 Åbo Mekaniska Verkstad ab:ssä Ostettiin Laiva Osakeyhtiö Pyhäjärvelle, jonka yksi suurimmista omistajista oli John Nurminen. Punaiset räjäyttivät Aallottaren perääntyessään Kauttualta, jossa Aallotar talvehti. Uljaksen vanavedessä, John Nurmisen Säätiö, Helsinki 2006, s. 318
Kategoriat
Usko (1920) – kaljaasi
Uponnut kaljaasi. Myrskyssä kesäk. 3 p. joutui Pellingestä kotoisin olewa kaljaasi Usko haaksirikkoon n. k. Itäkarilla Söderskärin majakan u!kopuolella. Alus, joka oli tiililastissa matkalla Saksasta Helsinkiin, oli nähtäwästi saanut wuodon. Kun apuun kutsutut Söderskärin luotsit saapuiwat kaljaasin lähelle, upposi se nopeaan jolloin sen mukana hukkuiwat merimiehet Berndt Korhonen ja Aksel Foreblom. Kaksi miestä, toinen niistä […]
Kategoriat
(nimetön) (1917) – kaljaasi
Helsingin elintarvikelautakunnan perunoita mennyt 1.475 hl meren pohjaan. Virolainen kaljaasi, jossa oli 1,475 hl perunoita täkäläiselle elintarvelautakunnalle, upposi t.k. 5 pnä Våtskärin ulapalla 5 sylen sywyyteen. Eilen jätti aluksen kippari meriselityksen haaksirikon Helsingin julk. notaarille. (Uusi Suometar 11.12.1917 no 289) [Haveripaikkaa hakiessa: Våtskärin saari on Loviisasta lounaaseen Kabbölen eteläpuolella. Aika ulkona. Paikka 60.300 26.118 Risto […]
Haaksirikko Suomenlahdella. Kronstadista sähkötetään t, k. 8 p:nä Pietarin lehdille. Jäänmurtaja Jermak huomasi toispäiwänä Suomenlahdella, lähellä Nerwan majakkaa, norjalaisen höyrylaiwan nimeltä Sleipner, joka upposi jäiden keskellä saamastaan wuodosta. Miehistö, 17 henkeä, pelastettiin 3 minuuttia ennen laiwan uppoamista ja tuotiin Kronstadtiin. (Uudenkaupungin Sanomat 15.5.1900 no 55) [Haveripaikkaa hakiessa: Narvin saarella on majakka. Pieni ulkosaari Suomenlahden perukassa, […]
Kategoriat
(nimetön) (1901) – kaljaasi
Haaksirikko. Wiime keskiwiikkona ajoi karille eräs kiwillä lastattu lawansaarelainen kaljaasi lähellä Pyhtään Kaunissaarta, saaden niin suuren muodon, että se heti upposi. Wain masto on weden pinnalla näkywissä. (Uusi Suometar 27.6.1901 no 146)
Haaksirikko. Wiime tiistain ankarassa myrskyssä ankkuroi eräs saksalainen kuunariparkki Styrsuddin edustalle, mikäli mainitulta paikalta olewat luotsit owat höyrylaiwa Aawasaksassa kertoneet. Keskiwiikkoa wasten yöllä joutui laiwa tuuliajolle ja murskaantui kallioita wastaan. Keskiwiikko-iltana, kun myrsky lauhtui, lähti luotseja onnettomuuspaikalle ja huomasiwat he, että laiwa oli pirstaleina ja uponnut, niin että ainoastaan kokkapuomi näkyi. Tunnettu ei ole, onko […]
Skodsborgin haaksirikko. Kotkasta telefonoidaan t. k. 30 p, : Höyryl. Skodsborg, joka t. k. 18 päiwän iltana ajoi karille Weitkarilla Haapasaaren majakan luona Kotkan edustalla, on nyt joutunut kokonaan hylyksi. Lokak. 19 päiwästä owat pelastajalaiwat Karin ja Meteor olleet haaksirikkoisen pelastamispuuhissa, mutta työtä owat myrskyiset ilmat suuresti waikeuttaneet. Laiwaa koetettiin kumminkin jo kiskoa irti karilta. […]
Rakennettu 1936 Hampurissa. 520 dwt, pituus 39,50 m. Ostettu Perniöön 1959. Ollessaan 19.10.1971 rehulastissa matkalla Helsingistä Kotkaan kolaroi Svansjö toisen aluksen kanssa Pellingin saaristossa. Miehistö pääsi maihin, mutta alus oli menetetty. Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973. Hannu Vapalahti. Tammer-Paino Oy Tampere 1997, s. 153 Äänimeri [Hylystä Hylyt.net :ssä: https://www.hylyt.net/item/svansjo-2819/]
Kategoriat
Annet (1903) – höyrylaiva
Haaksirikko Suomenlahdessa. Kronstadtista lennätetään Pietarin lehdille, että hollantilainen höyrylaiwa Annet on ajanut karille Örarnin saarien luona ja uponnut miehistä on pelastettu. Uusi Suometar 6.10.1903 no 231 [Haveripaikkaa hakiessa: Örarneja on Suomenlahdessakin, muttei sopivaa. Risto Sajaniemi]
Kategoriat
(nimetön) (1904) – ?
Haaksirikko. Toissa iltana kaatui Onasportin luona noin 15 meripeninkulman päässä täältä eräs saaristolaisalus. Illalla pyydettiin täältä telefoonilla apua. Mutta kun auringon laskettua ei Hästnäsin salmen kautta päästetä yhtään laiwaa ja kun ulkoreittiä myöten ei kowan tuulen wuoksi woinut lähteä, ei pelastuslaiwa Rabotnik tahtonut lähteä. Eilen ei Rabotnikin päällikkö enää arwellut kannattaman lähteä, koska alus oli […]
Rakennettu 1886 Gävlessä, 377 grt, pituus 37,1 m. Ostettu Rymättylään 1934. 18.2.1940 Viipurin lounaispuolella Koivistonsalmessa NL:n Petlyakov Pe-2 lentokone pommitti aluksen upoksiin. Miehistö oli pelaamassa messissä korttia kun ilmapommi putosi suutarina Kaijan miehistömessin katon läpi, pirstoi pöydän, jatkoi matkaan pohjan läpi ja upotti laivan. Miehistö koki vain henkisiä kärsimyksiä. Äänimeri Turkusteamers.com
Haaksirikko. Kun höyrylaiva Walhall. kapt. D. Tharaldsen, oli matkalla Blythistä Wiipuriin kiwihiililastissa, huomattiin laiwalla noin 1 englannin pf. päässä Jalsteran majakasta, että tanskalainen Dragöristä kotoisin olewa kaljaasi Emilie oli nostanut hätälipun. Tämän takia ohjasi kapteeni heti kulun apua pyytäwän aluksen luo, joko pyysi tulla kuljetetuksi lähimpään satamaan. Mutta ennen kuin ehdittiin ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin, meni […]
Kategoriat
Siwiä (1909) – kuunari
Haaksirikko. Geflestä ilmoitetaan, että Uudestakaupungista kotoisin oleva suomalainen kuunari Siwiä, matkalla Reposaaresta Rendsburgiin, on wiime keskiwiikkoyönä tehnyt haaksirikon awomerellä Harnös-lahdella, joutuen täydelleen hylyksi. Miehistö ja kapteeni owat pelastetut Härnäsin satamaan. (Satakunta 15.11.1910 no 130) [Haveripaikkaa hakiessa: Harnäs on pieni rannikkokaupunki 5 km Gävlestä kaakkoon. Paikka 60.650 17.363. Risto Sajaniemi]
Kategoriat
Seura (1905) – kaljaasi
Haaksirikko Suomenlahdella. Tämän luun 26 pnä huomattiin Haapasaaren tunnuspuokista puolen päimän aikaan erään höyryn pysähtyvän noin 15 kilometriä Haapasaarelta etelään ja toimiman jotakin veneiden kanssa ympäri laivan, samoin huomattiin muutaman tammiolaisen jahdin, jota oli Wiroon matkalla, sanotulla paitalla pysähtyvän ja kiinnittämän jahtinsa jahonkin esineeseen. Tapahtumasta oli ilmoitettu Kotkaan, josta ”Assistant” pian saapui paikalle. Ehtoolla oli […]
Kategoriat
Finland (1914) – parkki
Kun porvoolainen hinaajahöyry Forsby hinasi parkkilaiva Finlandia, mikä oli talvehtinut Helsingissä, Walkkoon Loviisan edustalla, ajoi Finland Porvoon edustalla karille niin, että se joutunee hylyksi. Karilleajo tapahtui nim. avoimelle merenkäynnille ja tuulelle alttiilla paikalla ja on laivasta yksi masto ja puolet kannesta jo veden alla. Finland on kotoisin Ahvenanmaalta. Kulkuväylä oli viitoittamaton. Finland oli rakennettu Raumalla […]
Kategoriat
Agda (1913) – kuunari
Joulukuussa 1913 joutui kovassa lumimyrskyssä maarianhaminalaiskuunari Agda karille Kotkan lähellä. Alus oli tiililastissa matkalla Ruotsista Helsinkiin. Sakeassa lumisateessa alus eksyi ja kulki pitkän matkan ohi Helsingin. Ollen uppoamistilassa päätettiin laiva suunnata maihin. Laivan miehistö, kymmenen miestä, pääsi maihin eräälle saarelle, missä he saivat vilusta värjötellä 10 tuntia ennen kuin Kotkasta lähtenyt hinaajahöyrylaiva Luppi saapui paikalle. […]
Kategoriat
Guido (1913) – parkki
Marraskuun 28. päivänä 1913 raivosi Lavansaaren merialueella ankara etelämyrsky ja lumipyry. Parkkilaiva Guido oli pyrkimässä Aspön ja Ranlön majakan välillä kohti Kotkaa. Tuulensuunnan muuttumisen johdosta täytyi purjehtijan jiigata purjeensa ja laskea molemmat ankkurit. Ankkurit eivät kuitenkaan pitäneet ja laiva oli ajautunut rannikolle Tiuholman rantaan tullen hylyksi. Rauman Lehti 9.12.1913 no 141 Keski Suomen Sanomat 2.12.1913 no […]
Uudenkapupungin telakalla rakennettiin vuonna 1920 puurunkoinen 456,89 rt moottorialus, joka oli varustettu 440 hv:n dieselmoottorilla. Alus ostettiin Raumalle 1944. Alus haaksirikkoutui Itämerellä syyskuussa 1948. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 224 Wikipedia
Kemiön varvilla vuosina 1871-72 puusta, kuparilla ja raudalla kiinnitetty kolmimastoinen fregatti. Pohja oli peitetty yellow-metallilla. Vetoisuus 692,27 nrt (400 lästiä), pituus 51,10 m. Ollessa ankkurissa Burmassa 18.5.1884 joutui se hirmumyrskyyn, joka paiskasi aluksen karille. Osa riisilastista saatiin pelastettua. http://www.kolumbus.fi/jamikko/Purjelaivat_Alexander.htm
Kolmimastoinen rautafregatti rakennettiin vuonna 1886 Englannissa. Sen vetoisuus oli 1724 brutto- ja 1669 nettorekisteritonnia, pituus 76,5 metriä. Vuonna 1907 alus liitettiin Uudenmaan syvänmerenpurjehtijoihin. Puhjennen maailmansodan aattona Lindisfarne purjehti rahtiliikennettä Euroopan, Amerikan ja Australian väliä. Viimeiselle tällaisella matkalleen fregatti lähti Chilestä kohti Ranskaa kun alus joutui saksalaisen sukellusveneen torpedoimaksi Etelä-Atlantilla 8.5.1917. Koko miehistö säästyi turmasta. (Merenkyntäjiä […]
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Kategoriat
SC-405 (1942) – sukellusvene
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi X-bis = pituus 58,8m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä, joista SC-405 oli yksi. Kronstadtista sukellusvene lähti komentajakapteeni I.V. Grutsevin komennossa toiselle sotaretkelleen 11.6.1942. […]
Kategoriat
(nimetön) (1900) – kaljaasi
Suomalainen kaljaasi haaksirikkoutui halkolastissa Kotkasta Helsinkiin 23.9.1900 Boistössä. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/117287/xtavu_190000_1901_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kategoriat
Örnsköld (1860) – höyrylaiva
Vuonna 1856 ostettiin Turkuun Ruotsissa vuonna 1839 rakennettu siipirataslaiva Örnsköld. Alus kulki linjalla Tukholma-Turku-Helsinki, ja liikennöi vuonna 1858 myös Viipuriin ja Pietariin. Vuonna 1859 Örnsköld myytiin Helsinkiin. Se aloitti linjalla Helsinki-Pietari, mutta ajoi karille ensimmäisellä matkallaan jääden hylyksi (Laiva saapui Helsinkiin, s. 22). Turkusteamers.com: http://www.turkusteamers.com/ Papperslyktan 20.8.1860 no 34 (H:fors. Ångf.Örnsköld förlist – 1860 21.VIII […]
Kategoriat
Ystävä (1875) – höyrylaiva
Höyrylaiva Ystävä törmäsi 15.8.1875 yksi peninkulma Puumalasta etelään veturihöyry Törnuddin kanssa. Väistäminen epäonnistui ja Ystävän kokka törmäsi Törnuddin kylkeen niin pahasti, että jälkimmäinen upposi melko pian. Miehistö pelastui Ystävään paitsi kapteenin vaimo, joka löydettiin myöhemmin hukkuneena vedestä. Pietarin Lehti 9.8.1875 no 32 Ångfartygen Törnudd o Ystävä I kollision – 1875 17.VIII vbg.t n:o 95)
Höyrylaiva Wäinämöinen lähti 1.9.1874 Savonlinnasta kohti Joensuuta kun se kokemattoman ruorimiehen syystä ajoi reimarin väärältä puolelta ja sai pohjakosketuksen. Suomalainen Wirallinen Lehti 8.9.1874 no 107 Ångb.Wäinämöinen strandat – 1874 4.IX hd n:o 240) (Om ångf.Wäinämöinens på grund stötning – 1874 8.IX wbg.t n:o 105)
Kategoriat
William (1890) – parkki
Ruotsalainen parkkilaiva William, kapt. P.Swensson, haaksirikkoutui 14.10.1890 karille Somerin majakan itäpuolella, Suomenlahdella. Miehistö pelastettu. (Ruotsalainen parkkilaiva William joutunut haaksirikkoon Jonnekin majakan läheisyydessä Suomenlahdessa – 1890 us n:o 243) (Ruotsalainen parkkilaiva William joutunut haaksirikkoon Jonnekin majakan läheisyydessä Suomenlahdessa – 1890 us n:o 243) (17.10.1890 Wiipurin Sanomat no 241) (05.11.1890 Kotkan Sanomat no 45)
Kategoriat
Victoria (1870) – höyrylaiva
Höyrylaiva Victoria oli lähtenyt kohti Pietaria kun sen kone särkyi ja kapteeni joutui soutuveneellä kaupunkiin hakemaan apua. Höyrylaiva Suomi hinasi raajarikon aluksen takaisin satamaan. Suomalainen Wirallinen Lehti 7.7.1870 no 79
Kategoriat
Victoria (1866) – höyrylaiva
Höyrylaiva ajoi kivelle Kotkan edustalla ja sai vuodon. Helsingfors Dagbladet 29.5.1866 no 121 Helsingfors Dagbladet 30.5.1866 no 122 (Om ångfartyget Victorias grundstötning. Passegerare på Victoria – 1866 29.V fat n:o 121). (Ång.Victorias olycka – 1866 29.V hd n:o 121) (Ångf.Victoria på grund – 1866 28.V ht n:o 120) (Höyrylaiva Victoria törmännyt karille lähellä Loviisan kaupunkia […]
Kategoriat
Viktoria (1864) – höyrylaiva
Vesi oli poikkeuksellisen alhaalla elokuussa 1864, jolloin tutulla reistillään ollut hl. Viktoria sai vuodon pohjakosketuksesta Trångsundin pookin kohdalla. Höyrylaiva pääsin omin voimin jatkamaan matkaa Pietariin. Wiborgs Tidning 27.8.1864 no 67 (Ångf. Viktoria stöttfamman med ett annat fartyg – 1864 17.X fat n:o 241) (Ångf. Victoria stött på grund utanför Wiborg – 1864 27.VIII hd n:o […]
Kategoriat
Vesta (1879) – kuunari
Closlethista kotoisin ollut kuunari Vesta, kapteeni Rydens (Kückens?), ajoi karille 4.10.1879 vastaisena yönä lähellä Stenskärin majakkaa Kotkan ulkopuolella. Aluksen lastina oli 1200 tynnyriä öljyä (1200 fat bomolja) . Alus oli matkalla Messinasta Pietariin. (1879 8.X åu) Morgonbladet 10.10.1879 no 235 (Skonerten Vesta strandadt I närheten af Stenskärs fyr – 1879 9.X hd n:o 276) (Skonerten […]
Kategoriat
Wehma (1867) – höyrylaiva
Höyrylaiva Wehma kävi kivellä Waarniemen luona, josta se saatiin myöhemmin irrotettua. [Vaarniniemi: Kaarina / Kustavi / Taivassalo] Helsingfors Dagbladet 12.7.1867 no 159 (Ångb. Wehma stött på grund – 1867 9.VII åu n:o 80)
Kategoriat
Uno (1866) – kuunari
Kuunari Uno (kapt. J. Barkman) oli tulossa ruisjauholastissa Pietarista kotikaupunkiinsa Ouluun kun se joutui tulemaan hätäsatamaan Kappelshamniin kallistuman saaneena. Åbo Underrättelser 4.8.1866 no 90 Wiborgs Tidning 8.8.1866 no 61 Åbo Underrättelser 15.11.1866 no 134 (Sjöolycka, skonerten Uno kapten Barkman – 1866 3.VIII ht n:o 178)
Kategoriat
Unionen (1851) – höyrylaiva
Höyrylaiva Unionen lähti 27.9.1851 Pietarista kohti Tallinnaa kun se joutui kuunari Spionin (kapt. Nyholm), joka samaten oli matkalla Tallinnaan, päälleajamaksi. Unionen joutui korjauttamaan saamansa vauriot Helsingissä. Finlands Allmänna Tidning 6.10.1851 no 231 (Ångf. Unionen påsegladt – 1851 4.X ht n:o 79)
Kategoriat
Toivo (1883) – kuunari
Kapteeni Withfootin komentama uuskaupunkilainen laiva Toivo on haaksirikkoutunut syysmyrskyssä lokakuussa 1883 Björkössä. Laiva on hakkaantunut rikki, mutta miehistä pelastui. Rakennettu Velkualla vuonna 1863, vetoisuus 162 lästiä. Alus upposi vuonna 1883. (Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 470) Åbo Tidning 23.10.1883 no 288 Nya Pressen 15.10.1883 no 281 Sanomia Turusta 13.10.1883 […]
Kategoriat
Toiwo (1870) – kuunari
Kuunari Toiwo (kapt. Jouhikainen) oli matkalla Pietarista Tornioon lastinaan mm jauhoja ja tupakkaa kun se joutui myrskyyn ja sai vaarallisen vuodon. Alus pääsi Umeåån korjattavaksi. Helsingfors Dagbladet 7.11.1870 no 258 (Sjöolycka, skonerten Toiwo kapten M.Jouhikainen – 1870 8.XI hfbl n:o 259) (Sjöolycka. Skonerten Toivo kapten Jouhikainen – 1870 7.XI hd n:o 258)