Haverit.netRaumalainen parkki Triton oli viemässä puutavaralastia Warnemünde, Rostockin edustalle kun se haaksirikkoutui 17.12.1898. Kapteeni ja viisi miestä hukkuivat, toiset viisi saivat itsensä turvaan. Parkki oli rakennettu 1862 Meckleburgissa ja sen vetoisuus oli 271,22 rt sekä pituus 34,06 m. Rauman alusrekisterissä sen signaalitunnus oli VDBF. Aamulehti 21.12.1898 no 296 Uudenkaupungin Sanomat 21.12.1898 no 101 Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. […]
Myöhäissyksyllä 1863 suuri Hampurista kotoisin ollut fregatti ajoi karille Suomenlahdella, jolta se kuitenkin pääsi omin voimin irti ja alkoi seilata kohti Suursaarta. Alus alkoi kuitenkin pian ottamaan voimakkaasti vettä ja sen päästyä Kotkan Haapasaren luo siirtyi miehistö isoveneeseen. Päivän valjettua lähtivät haapasaarelaiset hinaamaan vaurioitunutta alusta satamaan. Hinauksessa fregatti kuitenkin upposi ja painui 15 sylen syvyyteen. […]
Kuunari Norma (146,9 nrt) oli rakennettu 1856 Tanskassa, pituus 29,90 m. Se oli raumalaisen O. Pihlmanin omistuksessa kun se haaksirikkoutui 26.5.1894. Rauman laivarekisterissä sen signaalitunnus oli QTNL. Rauman Lehti 19.5.1894 no 40 Aura 29.5.1894 no 61 Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet. Tenho Hella, Newprint 2001, s. 543 Wrecksite.eu
Laura oli kolmimastoinen kuunari. Laura oli 10.10.1907 sementtilastissa (toisen tiedon mukaan ”savea”) matkalla Englannin Foweysta Kotkaan kun se haaksirikkoutui Utlängan loiston luona. Laura oli kotoisin Raumalta, oli rakennettu 1892 Elbingissä ja oli 311 rek.tn kantoinen. Sen signaalitunnus Rauman laivarekisterissä oli VDFH. Turun Sanomat 11.10.1907 no 830 Turun Lehti 12.10.1907 no 118 Satakunta 12.10.1907 no 117 […]
Helsinkiläinen parkki Fortuna upposi hiililastissa Englannin rannikolla 5.12.1907 sen ollessa matkalla West Hartlepoolista Hamelniin. Fortuna oli rakennettu 1860 oli oli 409,77 rt vetoinen. Huvudstadsbladet 17.12.1907 no 344 Wiipuri 18.12.1907 no 293 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?302725
Suomalainen kaksimastoinen brikantiini Eugen (281 nrt) oli puutavaralastissa matkalla Gevlestä Lyypekkiin kun miehistö joutui sen hylkäämään Itämerellä 25.10.1899. Hangö 2.11.1899 no 131 Åbo Tidning 7.11.1899 no 303 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?297851
Kuunari Elpis oli lautalastissa matkalla Kotkasta Horsensiin Tanskassa kun se haaksirikkoutui 13.11.1895 Helsingin edustalla. Nya Pressen 20.11.1895 no 47 Wasa Tidning 20.11.1895 no 93 Nya Pressen 4.12.1895 no 49 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?259290
Kuunaritakiloitua Rea (172 grt) oli rakennettu 1924 ja oli varustettu myös diesel-apukoneella. Kotkalaisomistuksessa ollut Rea oli puutavaralastissa matkalla kotikaupungistaan Tukholmaan kun se haaksirikkoutui 4.10.1948 Pellingin ulkopuolella. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?284993
Rahtilaiva Harm (362 nrt) oli rakennettu 1955 ja sen pituus oli 46,4 m. Harmin kotisatama oli Naatali. Alus upposi yhteenajon seurauksena 15.8.1969 Värmdössä, Tukholman lähistöllä paikassa Nº59 24´865 X Eº18 30´130. Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973. Hannu Vapalahti. Tammer-Paino Oy Tampere 1997, s. 130 (Laivayhtiön edustaja: Ruotsalaisalus ajoi suoraan Harmin kylkeen. Helsingin Sanomat 16.8.1969) Wrecksite.eu Dyk & […]
Kuha-raivaajia alettiin rakentaa Ahven-luokasta saatujen kokemusten perusteella. Veneitä rakennettiin Porvoon Aug.Eklöfin telakalla kaikkiaan kuusi. Niiden mitat olivat 17,2 x 3,8 x 1,6 m, uppouma oli 18 tn ja ne saavuttivat yhdeksän solmun nopeuden. Miehistöä niissä oli kahdeksan. Aseistuksena oli 1 x 20 mm Madsen tykki. Kuha 6 (Karppi) oli raivaamassa 15.9.1944 Kirkonmaan eteläpuolella saksalaisten laskemia […]
Trident oli rakennettu 1862 ja oli vetoisuudeltaan 126 lästiä. Sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Finströmissä. Alus haaksirikkoutui vuonna 1878. Kesäkuussa 1878 lehdessä ilmoitettiin myytävän haaksirikkoutuneen Tridentin potkuri. Aluksen hylky makasi ”Kaunissaaren vuonossa” (Inkoo?) Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 794 Helsingfors Dagbladet 21.6.1878 no 166
Saksalainen 250 rekisteritonnin kantoinen moottoripurjelaiva höyrylaiva Almut upposi myöhäissyksyllä raivonnessa koillismyrskyssä 24.11.1959 6-7 nm päähän Harmajan majakasta. Ennen uppoamistaan haveristi oli ajelehtinut 15 tuntia ennenkuin norjalainen Ragni havaitsi valoraketit ja kapteeni sekä viisi henkinen miehistö saatiin turvaan. Saksalaisalus oli puutavaralastissa matkalla Viipurista Lyypekkiin kun siinä havaittiin vuoto keskellä Suomenlahtea. Aluksesta ei ennätetty pelastaa mitään tarpeistoa […]
Priki Tolka katosi 18.10.1866 Ytterkallagrundin kohdalla Pellingin ulkopuolella kapteeni G. Bellin komennossa. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996.
Priki Toivo (201 nrt) oli rakennettu Björkössä 1873, kotisatamaksi Ahvenanmaalla tuli Föglö. Tuhoutui miehineen päivineen 1894. Alusta ei kuulunut takaisin matkaltaan ja huoli kasvoi. Jussarön luotsit olivat raportoineet ulapalla palavasta aluksesta, joka saattoi olla viimeinen havainto Toivosta. Västra Nyland 15.9.1894 no 103 Åbo Tidning 31.10.1894 no 296 Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 794 […]
122 lästinen kuunari oli rakennettu Pohjanlahden rannikolla 1863, josta se hankittiin Ahvenanmaalle Lumparlandiin rakentamisvuotenaan. Tuhoutui puutavaralastissa Rostockiin marraskuussa 1868 sen ollessa tuomassa puutavaralastia Luleåsta. Kahdeksanhenkinen miehistö, ml kapteenin vaimo, pääsivät turvaan. Huvudstadsbladet 21.11.1868 no 272 Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 768
Freja (263 nrt) oli rakennettu 1883 Lemlandissa, joka jäi myös sen kotisatamaksi Ahvenanmaalla. Freja tuhoutui miehineen päivineen lokakuussa 1909, jolloin se oli viemässä puutavaralastia Trångsundista Flensburgiin Saksaan. Åland 27.10.1904 no 86 Åland 30.10.1904 no 87 Åland 24.11.1909 no 94 Västra Finland 30.10.1909 no 126 Huvudstadsbladet 26.10.1904 no 290 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?238327 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, […]
Wellamo oli vuonna 1892 puusta rakennettu pieni höyrylaiva, jonka vetoisuus oli 112 grt ja pituus 28,7m. Wellamon ollessa viemässä 23.6.1910 kappaletavaralastia Viipurista Kuopioon se haaksirikkoutui Mikalenkan ja Tahkorannan välillä. Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?142918
Vega oli rakennettu 1906 ja oli vetoisuudeltaan 974 grt, pituus 61,5m. Ostettiin Suomeen 1955. Jo samana vuonna alus tuhoutui sen ollessa painolastissa matkalla Helsingistä Kotkaan kolaroituaan ruotsalaisen Balin kanssa kolme mailia Kotkan ulkopuolella. Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973. Hannu Vapalahti. Tammer-Paino Oy Tampere 1997, s. 17 Wrecksite.eu Äänimeri Uboat.net
Suomalaisen höyrylaivan taistelu sukellusveneen kanssa. Helsinkiin saapuneet- upotetun Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön höyrylaivan Algolin kapteeni J. E. Johansson on kertonut, että laivan lähtiessä toukok. 25 p. Harrystä (Englannissa) olivat englantilaiset lupaa kysymättä varustaneet laivan tykillä, joka asetettiin peräkannelle. Mukana seurasi pari englantilaista tykkimiestä. Algolin ollessa noin 70 meripeninkulmaa Nordkapista pohjoiseen huomattiin sukellusvene t. k. 4. Laiva […]
Priki Magda, joka joutui haaksirikkoon Suursaaren luona, on niin pahasti wahingoittunut, että se ensi tiistaina myydään julkisella huutokaupalla Kotkan satamassa, kertoo Wbl. (Suomalainen Wirallinen Lehti 27.10.1882 no 250)
Höyrylaiwa uponnut ja ihmisiä hukkunut. Wasa Tidning kertoo: Wiime perjantaita wastaan yöllä upposi englantilainen höyrylaiwa Buiton, joka kesäkuun 25 p. tarttui karille wirstan päähän Norrskäristä. Keskiwiikkona oli purettu lastia, rautatien kiskoja. Torstaina nousi uhkaawa myrsky, jonka wuoksi osa purkajista läksi pois sukeltajaweneellä. Neljä nuorta miestä jäi höyrylaiwaan. Iltapäiwällä tuli sumua ja ankara myrsky. Kuu sumu […]
Haminan ja Tammisaareen upposi syysmyrskyssä monia Pietarista tulevia suomalaisaluksia. Yksi niistä oli ruislastissa kulkenut Haminasta kotoisin ollut Hedelmä, jonka uutisoitiin uponneen viiden sylen syvyyteen. Åbo Tidningar 14.11.1851 no 88 Ilmarinen 15.11.1851 no 91
Thesis oli kokkolalainen kuunari, jonka vetoisuus oli 42,6 lästiä. Omistaja oli Matts Hongell. Thesis haaksirikkoutui ja upposi 30.10.1851 Haapasaaren Haminan edustalla ollessaan viemässä jaukolastia Poriin. Kuunarin kahdeksasta miehistön jäsenestä menehtyi neljä. Samaan aikaan samassa paikassa tuhoutui toinenkin Kokkolasta kotoisin ollut kuunari Preciosa. Jari Ojala, Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jyväskylä 1996, s. 60, 393 […]
Preciosa oli kokkolalainen kuunari, rakennettu 1849. Omistaja Lundström. Preciosa haaksirikkoutui ja upposi 30.10.1851 Haapasaaren Haminan edustalla, lastina oli jauhoja. Preciosan kahdeksanhenkinen miehistö selvisi turmasta. Samassa paikassa samana päivänä upposi toinen kokkolalainen kuunari Thesis. Jari Ojala, Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jyväskylä 1996, s. 60, 389 Ilmarinen 15.11.1851 no 91
Haaksirikkoja. Eräs täältä pohjalastilla lähtenyt wirolainen jaala joutui torstai-iltana karille Söderskärin kallioille. Jaala oli tekemässä paluumatkaa, mutta wastaiset tuulet pakottiwat sen palaamaan Suomen rannalle yöpaikkaa hakemaan täältä Helsingistä. Jaala kumminkin joutui sekaannuksiin Söderskärin ja Kallbodan waloista ja joutui karille; miehistön pelasti Söderskärin luotsit, mutta jaala meni menneeksi. (Uusi Suometar 25.10.1892 no 248)
Pietarsaarelaisen parkki Herculeksen tiedetään olleen ensimmäinen suomalainen laiva, joka purjehti maailman ympäri. Tämä tapahtui vuosina 1844-1847. Herculeksen hylky saattaa maata Porvoon Emäsalon lähellä, Rönnskärin rannassa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hercules_(parkki)
Kummallinen haaksirikko. Kuten muistettanee laski englantilainen höyrylaiwa Ursula, kapseeni Atkinson, t. k. 14 p:nä karille Ahwenkosken selällä ja upposi. Kapteenin antamasta meriselityksestä otamme seuraawat tiedot. Laiwa oli ottanut puutawaralta Uuraansalmesta, Sörnäisistä ja Brändholman höyrysahasta ja lähti wiimemainitusta paikasta matkalle klo 9.45 aamulla t. k. 14 p:nä. Luotsi oli mukana Boistöön luotsipaikasta. Kun luotsin komannon mukaan […]
Rakennettu 1857. vetoisuus 74 lästiä. Kotipaikka Saltvik Ahvenanmaalla. Tuhoutui Kööpenhaminan matkallaan 1871. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 794
Vuonna 1856 rakennettu 120 lästinen kuunari, kotipaikka Eckerö. Tuhoutui puutavaralastissa matkalla 1864 Kronstadtista Englantiin. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 784 Helsingfors Dagbladet 3.9.1864 no 204 Borgåblader 10.9.1864 no 36 [Haveripaikkaa hakiessa: (Naissaari Tallinnan edustalla on ruotsiksi Nargö). Narvin/Nervön saarella on majakka. Suomenlahden ulkosaari, Virolahden ja Seiskarin puolivälissä Paikka 60.247 27.958 . Risto […]
”Andreaksen” haaksirikko Lehdissä on kerrottu, että Kotkan edustalla olisi tavattu riikalaisen laivan, Andreaksen, pirstaleita, mikä on johtanut siihen olettamukseen, että laiva on v. tlk. 22 ja 23 pnä vallinneessa myrskyssä joutunut miinalle ja tuhoutunut. Nyttemmin saatujen lisätietojen mukaan oli muuan mainitun laivan matruusi saapunut syyskuun 18 pnä soutuveneellä Kotkaan, missä hän kävi m.m. teatterissa ja […]
Haaksirikko Suomenlahdella. Alus wajonnut mereen, mutta miehet pelastuneet. Lauantaina saapui Viipuriin, Englannin konsulaattiin kolme merimiestä kertoen joutuneensa haaksirikkoon Suomenlahdella. He oliwat lähteneet Raäwelistä päämääränään Pietari 20 ton. suuruisella moottoripurjealuksella Maid of Erin:illä. Matka oli kaiken aikaa jääesteiden takia sangen waikea, kunnes wihdoin loissapäiwänä wallinneessa ankarassa myrskyn tapaisessa tuulessa alus täyttyi wedellä jo. upposi. Pelastusweneen awulla […]
Tullilaiwain waikea tehtävä. Tullilaiwa Westa mennyt spriialusta takaa ajaessaam karille ja uponnut. Wiime torstaita wasten yöllä ajaessaan takaa spriin salakuljettajia ajoi tullilaiwa Westa karille Kotkan edustalla Mustolan etelärannikolla saaden niin pahan wuodon, että upposi. Miehistö pelastui. Pelastuslaiwa Konwoj saapui paikalle ja on ryhtynyt pelastuspuuhiin. (Turun Sanomat 26.8.1922 no 5505)
Kaksimastoinen kaljaasi rakennettiin 1915 Orslahdella Virolahdella. Uppouma 150 dwt, pituus 21,75 m. Ostettiin Raumalle 1917, yhtenä osakkaana John Nurminen. Muisto II haaksirikkoutui 29.10.1917 vallinneessa ankarassa myrskyssä Söderbyssä, kaakkoon Loviisasta. Pelastusyritykset epäonnistuivat ja laiva jouduttiin jättämään hylyksi. Uljaksen vanavedessä, John Nurmisen Säätiö, Helsinki 2006, s. 321 Uusi Aura 8.11.1917 no 261 Pohjanlahti 6.11.1917 no 115
Rakennettu 1876 Åbo Mekaniska Verkstad ab:ssä Ostettiin Laiva Osakeyhtiö Pyhäjärvelle, jonka yksi suurimmista omistajista oli John Nurminen. Punaiset räjäyttivät Aallottaren perääntyessään Kauttualta, jossa Aallotar talvehti. Uljaksen vanavedessä, John Nurmisen Säätiö, Helsinki 2006, s. 318
Uponnut kaljaasi. Myrskyssä kesäk. 3 p. joutui Pellingestä kotoisin olewa kaljaasi Usko haaksirikkoon n. k. Itäkarilla Söderskärin majakan u!kopuolella. Alus, joka oli tiililastissa matkalla Saksasta Helsinkiin, oli nähtäwästi saanut wuodon. Kun apuun kutsutut Söderskärin luotsit saapuiwat kaljaasin lähelle, upposi se nopeaan jolloin sen mukana hukkuiwat merimiehet Berndt Korhonen ja Aksel Foreblom. Kaksi miestä, toinen niistä […]
Helsingin elintarvikelautakunnan perunoita mennyt 1.475 hl meren pohjaan. Virolainen kaljaasi, jossa oli 1,475 hl perunoita täkäläiselle elintarvelautakunnalle, upposi t.k. 5 pnä Våtskärin ulapalla 5 sylen sywyyteen. Eilen jätti aluksen kippari meriselityksen haaksirikon Helsingin julk. notaarille. (Uusi Suometar 11.12.1917 no 289) [Haveripaikkaa hakiessa: Våtskärin saari on Loviisasta lounaaseen Kabbölen eteläpuolella. Aika ulkona. Paikka 60.300 26.118 Risto […]
Haaksirikko Suomenlahdella. Kronstadista sähkötetään t, k. 8 p:nä Pietarin lehdille. Jäänmurtaja Jermak huomasi toispäiwänä Suomenlahdella, lähellä Nerwan majakkaa, norjalaisen höyrylaiwan nimeltä Sleipner, joka upposi jäiden keskellä saamastaan wuodosta. Miehistö, 17 henkeä, pelastettiin 3 minuuttia ennen laiwan uppoamista ja tuotiin Kronstadtiin. (Uudenkaupungin Sanomat 15.5.1900 no 55) [Haveripaikkaa hakiessa: Narvin saarella on majakka. Pieni ulkosaari Suomenlahden perukassa, […]
Haaksirikko. Wiime keskiwiikkona ajoi karille eräs kiwillä lastattu lawansaarelainen kaljaasi lähellä Pyhtään Kaunissaarta, saaden niin suuren muodon, että se heti upposi. Wain masto on weden pinnalla näkywissä. (Uusi Suometar 27.6.1901 no 146)
Haaksirikko. Wiime tiistain ankarassa myrskyssä ankkuroi eräs saksalainen kuunariparkki Styrsuddin edustalle, mikäli mainitulta paikalta olewat luotsit owat höyrylaiwa Aawasaksassa kertoneet. Keskiwiikkoa wasten yöllä joutui laiwa tuuliajolle ja murskaantui kallioita wastaan. Keskiwiikko-iltana, kun myrsky lauhtui, lähti luotseja onnettomuuspaikalle ja huomasiwat he, että laiwa oli pirstaleina ja uponnut, niin että ainoastaan kokkapuomi näkyi. Tunnettu ei ole, onko […]
Skodsborgin haaksirikko. Kotkasta telefonoidaan t. k. 30 p, : Höyryl. Skodsborg, joka t. k. 18 päiwän iltana ajoi karille Weitkarilla Haapasaaren majakan luona Kotkan edustalla, on nyt joutunut kokonaan hylyksi. Lokak. 19 päiwästä owat pelastajalaiwat Karin ja Meteor olleet haaksirikkoisen pelastamispuuhissa, mutta työtä owat myrskyiset ilmat suuresti waikeuttaneet. Laiwaa koetettiin kumminkin jo kiskoa irti karilta. […]
Rakennettu 1936 Hampurissa. 520 dwt, pituus 39,50 m. Ostettu Perniöön 1959. Ollessaan 19.10.1971 rehulastissa matkalla Helsingistä Kotkaan kolaroi Svansjö toisen aluksen kanssa Pellingin saaristossa. Miehistö pääsi maihin, mutta alus oli menetetty. Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973. Hannu Vapalahti. Tammer-Paino Oy Tampere 1997, s. 153 Äänimeri [Hylystä Hylyt.net :ssä: https://www.hylyt.net/item/svansjo-2819/]
Haaksirikko Suomenlahdessa. Kronstadtista lennätetään Pietarin lehdille, että hollantilainen höyrylaiwa Annet on ajanut karille Örarnin saarien luona ja uponnut miehistä on pelastettu. Uusi Suometar 6.10.1903 no 231 [Haveripaikkaa hakiessa: Örarneja on Suomenlahdessakin, muttei sopivaa. Risto Sajaniemi]
Haaksirikko. Toissa iltana kaatui Onasportin luona noin 15 meripeninkulman päässä täältä eräs saaristolaisalus. Illalla pyydettiin täältä telefoonilla apua. Mutta kun auringon laskettua ei Hästnäsin salmen kautta päästetä yhtään laiwaa ja kun ulkoreittiä myöten ei kowan tuulen wuoksi woinut lähteä, ei pelastuslaiwa Rabotnik tahtonut lähteä. Eilen ei Rabotnikin päällikkö enää arwellut kannattaman lähteä, koska alus oli […]
Rakennettu 1886 Gävlessä, 377 grt, pituus 37,1 m. Ostettu Rymättylään 1934. 18.2.1940 Viipurin lounaispuolella Koivistonsalmessa NL:n Petlyakov Pe-2 lentokone pommitti aluksen upoksiin. Miehistö oli pelaamassa messissä korttia kun ilmapommi putosi suutarina Kaijan miehistömessin katon läpi, pirstoi pöydän, jatkoi matkaan pohjan läpi ja upotti laivan. Miehistö koki vain henkisiä kärsimyksiä. Äänimeri Turkusteamers.com
Haaksirikko. Kun höyrylaiva Walhall. kapt. D. Tharaldsen, oli matkalla Blythistä Wiipuriin kiwihiililastissa, huomattiin laiwalla noin 1 englannin pf. päässä Jalsteran majakasta, että tanskalainen Dragöristä kotoisin olewa kaljaasi Emilie oli nostanut hätälipun. Tämän takia ohjasi kapteeni heti kulun apua pyytäwän aluksen luo, joko pyysi tulla kuljetetuksi lähimpään satamaan. Mutta ennen kuin ehdittiin ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin, meni […]
Haaksirikko. Geflestä ilmoitetaan, että Uudestakaupungista kotoisin oleva suomalainen kuunari Siwiä, matkalla Reposaaresta Rendsburgiin, on wiime keskiwiikkoyönä tehnyt haaksirikon awomerellä Harnös-lahdella, joutuen täydelleen hylyksi. Miehistö ja kapteeni owat pelastetut Härnäsin satamaan. (Satakunta 15.11.1910 no 130) [Haveripaikkaa hakiessa: Harnäs on pieni rannikkokaupunki 5 km Gävlestä kaakkoon. Paikka 60.650 17.363. Risto Sajaniemi]
Haaksirikko Suomenlahdella. Tämän luun 26 pnä huomattiin Haapasaaren tunnuspuokista puolen päimän aikaan erään höyryn pysähtyvän noin 15 kilometriä Haapasaarelta etelään ja toimiman jotakin veneiden kanssa ympäri laivan, samoin huomattiin muutaman tammiolaisen jahdin, jota oli Wiroon matkalla, sanotulla paitalla pysähtyvän ja kiinnittämän jahtinsa jahonkin esineeseen. Tapahtumasta oli ilmoitettu Kotkaan, josta ”Assistant” pian saapui paikalle. Ehtoolla oli […]
Kun porvoolainen hinaajahöyry Forsby hinasi parkkilaiva Finlandia, mikä oli talvehtinut Helsingissä, Walkkoon Loviisan edustalla, ajoi Finland Porvoon edustalla karille niin, että se joutunee hylyksi. Karilleajo tapahtui nim. avoimelle merenkäynnille ja tuulelle alttiilla paikalla ja on laivasta yksi masto ja puolet kannesta jo veden alla. Finland on kotoisin Ahvenanmaalta. Kulkuväylä oli viitoittamaton. Finland oli rakennettu Raumalla […]
Joulukuussa 1913 joutui kovassa lumimyrskyssä maarianhaminalaiskuunari Agda karille Kotkan lähellä. Alus oli tiililastissa matkalla Ruotsista Helsinkiin. Sakeassa lumisateessa alus eksyi ja kulki pitkän matkan ohi Helsingin. Ollen uppoamistilassa päätettiin laiva suunnata maihin. Laivan miehistö, kymmenen miestä, pääsi maihin eräälle saarelle, missä he saivat vilusta värjötellä 10 tuntia ennen kuin Kotkasta lähtenyt hinaajahöyrylaiva Luppi saapui paikalle. […]
Marraskuun 28. päivänä 1913 raivosi Lavansaaren merialueella ankara etelämyrsky ja lumipyry. Parkkilaiva Guido oli pyrkimässä Aspön ja Ranlön majakan välillä kohti Kotkaa. Tuulensuunnan muuttumisen johdosta täytyi purjehtijan jiigata purjeensa ja laskea molemmat ankkurit. Ankkurit eivät kuitenkaan pitäneet ja laiva oli ajautunut rannikolle Tiuholman rantaan tullen hylyksi. Rauman Lehti 9.12.1913 no 141 Keski Suomen Sanomat 2.12.1913 no […]