Haverit.netKapteeni Antmaninin komentama parkkilaiva Ensimäinen joutui haaksirikkoon Englannin itärannikolla Halsbro-Sandissa ja on tykkänään särkynyt. Laivaväki on pelastettu. Alus oli kotoisin Porvoosta ja sen oli määrä viedä maissilasti Baltimoresta Wisbeachiin. Åbo Underrättelser 4.1.1878 no 3 Uusi Suometar 4.1.1878 no 2 Morgonbladet 5.1.1878 no 4 Morgonbladet 10.1.1878 no 9
Haaksirikon tehnyt turkulainen laiwa. Parkkilaiwa “Hoppet”, jonka päällikkö oli katteini J. Witander ja reitaaja kaupp. B.A. Reims ynnä muita, on Lissabonista tulleen sähkösanoman mukaan jätetty mereen mastot katkaistuina, kyljellänsä makaawana ja lastiruumassa viis’ jalkaa wettä. Miehistöstä ei tiedetä mitään mutta luullaan kaikki pelastuneiksi ynnä katteinin kanssa, joka tänne lähetti tiedon onnettomuudesta. Laiwalla oli lastina raakaa […]
Kristiinankaupungista kotoisin ollut parkki Cuba lähti kesäkuun 1878 alussa kotisatamastaan Länsi-Intiaan suuntautuvalle kaukomatkalle. Alus koki Karibialla haaksirikon 9.7.1878 lähellä määränpäätään. Alukseen oli lastattu Englantiin tarkoitettu puutavaralasti. Miehistö pelastui onnettomuudesta. Ahti 10.8.1878 no 23 Åbo Underrättelser 23.8.1878 no 227 Uusi Suometar 28.8.1878 no 103
Kristiinankaupungin Lappjärdistä kotoisin ollut ja kapteeni Janssonin ohjastama kuunari Esea oli tuomassa jääastia Norjan Brewigistä ja matkalla Grimsbyhyn kun se koki myrskyssä totaalihaaksirikon 5.2.1878 Norjan rannikolla, Wandalissa. Åbo Underrättelser 7.3.1879 no 64 Sanomia Turusta 12.3.1879 no 20
Kapteeni Matsonin ohjastama suomalainen kuunari Neptun haaksirikkoutui elokuussa 1864 Viron rannikolla, Rukkirahussa (saari mantereen ja Saarenmaan välissä). Kultuurimälestiste Register (EE): https://register.muinas.ee/public.php?menuID=wreckregistry&action=view&id=791
Suomalainen Neptun-niminen purjelaiva joutui marraskuussa 1880 haaksirikkoon Tallinnan lähellä. Miehistö pelastettiin. Helsingfors 3.11.1880 no 255 Helsingfors Dagblad 3.11.1880 no 299 Päijänne 10.11.1880 no 45 Vaasan Sanomat 15.11.1880 no 46 Kuntuurimälestiste Register (EE)
Helsingistä kotoisin ollut parkki tuhoutui Ruotsin länsirannikolla joulukuussa 1879. Parkki oli tuomassa hiiltä Hartlepoolista Malmöseen. Sanomia Turusta 8.1.1880 no 2 Morgonbladet 8.1.1880 no 5 Åbo Posten 10.1.1880 no 7 Åbo Underrättelser 12.1.1880 no 10 Sanomia Turusta 13.1.1880 no 4
Parkkilaiva Siiwo, kapteeni Andersson, joutui joulukuussa 1879 haaksirikkoon Hoienin länsipuolella, lähellä Skagenin nientä Tanskan rannikolla. Laivaväki saatiin pelastettua. Uusi Suometar 27.12.1879 no 154 Kaiku 3.1.1880 no 1 Kaiku 10.1.1880 no 2
Parkkilaiwa Iwalo, kapteeni N. Ingell, kotosin Pietarsaaresta, on joutunut haaksirikkoon New-Bedfordin edustalla Pohjois-Amerikan rannikolla joulukuussa 1879. Sanomia Turusta 27.12.1879 no 103 Åbo Posten 28.12.1879 no 301 Vasabladet 31.12.1879 no 104 Kaiku 10.1.1880 no 2
Helsingistä kotoisin ollut parkki Gustaf joutui haaksirikkoon kapteeni Nummelinin komennossa 18.3.1880 St Domingon saaren luona Karibialla. Morgonbladet 7.5.1880 no 104 Kaiku 22.5.1880 no 21
1880-luvulla oltiin laajentamassa Suomen rataverkko Vaasaan ja se valmistui 1883. Marraskuussa 1880 suomalainen priki Berona oli tuomassa 360 tonnin ratakiskolastia tälle työmaalle kun se haaksirikkoutui Gotlannin rannikolla. Kiskot onneksi olivat vakuutettuja. Ahti 18.11.1880 no 46
Vain kahdella mastolla varustettu Aura (210,73 nrt, pituus 32,61 m) valmistui kemiöläisellä varvilla 1871. Aluksi Aura oli raumalaisessa omistuksessa, mutta myytiin helmikuussa 1904 pyhämaalaisille.. Kuunari koki loppunsa lokakuussa 1909 ajettuaan sakeassa sumussa ja navakassa tuulessa kerille Ruotsin rannikolla. Miehistö pääsi omin neuvoin turvaan pienellä pelastusveneellä läheiselle luodolle, josta läheisen luotsiaseman luotsit pelastivat miehistön. Auran signaalitunnus […]
Kuunari Olga (190 nrt) oli rakennettu Lyökin Ylörtnkarissa vuosina 1864-1865. Olga kuten monet muutkin aikalaisalukset Länsi-Suomen rannikolla 1800-luvulla kuljetti pääasiassa puutavaraa Suomesta ja Ruotsista Saksaan, Hollantiin ja Englantiin. Lokakuussa 1875 Olga oli jo muutaman päivän ajan kamppaillut Pohjanmerellä myrskytuulen kurimuksessa. Tuolloin kapteeni teki lopulta päätöksen hakeutua nopeasti hätäsatamaan. Sellaista lähdettiin hakemaan Englannin itärannikolta. 23.10.1875 laiva […]
Uutisoitiin, että suomalainen turkulainen laiva Wasa on heinäk. 29 p. 1881 joutunut haaksirikkoon Tanskan rannikolla. Laiva on hylkynä, mutta lasti arvellaan saadun korjatuksi. Uusi Suometar 5.8.1881 no 177 Ilmarinen 6.8.1881 no 62 Suomalainen Wirallinen Lehti 16.8.1881 no 96
15.7.1881 joutui suomalainen parkkilaiva Franzen haaksirikkoon Narvan edustalla. Uusi Suometar 25.7.1881 no 167
Haaksirikko. Laiwa „Torsten”, jonka omistaja on konsuli Eklöf Porwoossa, on elokuun 17 p:nä joutunut luotsin ohjauksella kulkeissaan täydelliseen haaksirikkoon Hak’in hietasärkällä Nieuwediepin sataman suulla Hollannissa. Kapteni ja wäestö owat pelastetut. (Suomalainen Wirallinen Lehti 27.8.1881 no 101)
Velkualta kotoisin ollut parkki Toimi haaksirikkoutui Saksan rannikolla vuonna 1881. Suomalainen Wirallinen Lehti 25.10.1881 no 126 Huvudstadsbladet 23.10.1881 no 245 Morgonbladet 24.10.1881 no 245
Höyrylaiwa „Uno”, kapteeni Ryysy, on matkalla Köpenhaminaan joutunut haaksirikkoon Bornholmin saaren lähistössä ja kuuluu olewan pohjaan uponneena. Wäestö on pelastettu ja ainakin osaksi palannut Wiipuriin, kertoo Ilm. (Suomalainen Wirallinen Lehti 23.7.1881 no 86)
Haaksirikko. Parkkilaiwa „Rapid”, kotoisin Turusta, joutui, kuten A. P. kertoo, karille Libau’in edustalla tämän kuun 14 p. Wäki pelastui. 15 p. kaatui laiwa ja luullaan, ettei sitä woida enään pelastaa. Laiwa, joka wiime Syyskuun 10 p. lähti Torrewiejasta lastattuna suoloilla Libauiin, on wakuutettu Suomen meriwakuutus-yhtiössä. (Suomalainen Wirallinen Lehti 20.10.1881 no 124) Rapid (146,9 lästiä) oli […]
Meriwahinkoja. Suomalainen kuunari „Vesta”, kotoisin Kuolemajärwen pitäjästä Wiipurin läänissä ja jota johti kippari T. Äyräwäinen, on lokokuun 15 p. matkalla Franskalaisesta satamasta kuljettaen painolastia kowassa myrskyssä joutunut haaksirikkoon Hollannin rannikolla. Laiwawäestö pelastettiin, mutta laiwa tuli kokonaan hylyksi. (Suomalainen Wirallinen Lehti 15.11.1881 no 135)
21.10.1880 nousi Travemünden edustalla nopeasti tavallista rajumpi myrsky. Majakan väki näki merellä vaikeuksissa olevan aluksen. Suurin vaivoin päästiin onnettoman haveristin luo ja saatiin seitsenhenkinen miehistö turvaan aluksen keeulakannelta. Alus oli suomalainen kuunari Onni, joka oli matkalla Loviisasta Lyypekkiin kumi- ja puutavaralastissa. Seuraavana vuonna keisarillinen senaatti myönsi rahapalkinnon urhoollisille pelastajille. Folkwännen 10.10.1880 no 45 Koi 16.11.1880 […]
Lokakuun 15. pv 1881 joutui Saksan rannikolla haaksirikkoon A.W Frondenin omistama kuunari Wilhelm. Yhtään laivaväkeen kuuluvaa ei hukkunut. Aura 9.12.1881 no 49
NL:laisen sukellusveneen tiedettiin tutkivan mahdollisuutta torpedoida laskettua sukellusveneverkkoa. Sukellusvenettä vastaan hyökättiin 16.5.1943 ensin torpedoveneiltä laukaistuin syvyyspommein, mutta varmemmaksi vakuudeksi paikalle lähetettiin vielä saksalaisia vartioaluksia yhdessä miinalaiva Ruotsinsalmen ja Riilahden kanssa. Verkon pitävyyttä oli lähetetty koettelemaan kokenut merisusi Ivan Travkin SC-303:lla. Vene yritti läpi, yli ja ali useasta kohdasta, mutta tuloksetta. Suomalaiset saivat Travkinin koneäänet kuulokkeisiinsa […]
Hl. Vesta (1.256 dwt) valmistui 1889 Newcastlessa, jolloin se jo siirtyi Helsinkiin. Kansalaissodan aikaan punaiset vahingoittivat laivaa ja se vietiin Tukholmaan korjattavaksi. 15.1.1945 sen ollessa vehnälastissa matkalla Norrköpingistä Helsinkiin se kaatui kovassa merenkäynnissä Örskärin majakan lähistöllä 35 nm Gevlestä länteen paikassa 60.36 N / 18.23 E. Turma oli tuhoisa; 18 miehistön jäsenestä vain kuusi sai […]
Miinaräjähdys vaati Indrasta kolme kuolonuhria. Alus oli matkalla puutavaralastissa Hollantiin ja purjehti Maarianhaminan kautta Sundsvaliin ja sieltä edelleen Trelleborgiin, josta otettiin kyytiin miinaluotsi. Lokakuun 9. päivä 1939 ajettiin kuitenkin ajelehtivaan irtomiinaan, joka räjähti juuri laivan konehuoneen alla. Pian oli kone- ja pannuhuoneet täyttyneet vedellä. Laiva kallistui ylähankaan päin. Alahangan pelastusvene laskettin vesille ja tunnin verran […]
Syyskuussa 1936 kärsi suomalainen purjelaiva oudon haaksirikon Kronstadtin lahdella. Suomi purjehti hidasta vauhtia kansainvälisillä vesillä kun yhtäkkiä pimeydestä ilmestyi venäläinen vedenalainen, joka päälle ajamalla katkaisi Suomen rungon kahtia. Miehistö pelastui sukellusveneen kannelle, joka vei haaksirikkoiset Kornstadtiin. Pietarissa päällikkö jätti tapahtumasta protestin. Österbotningen 17.9.1936 no 104 Åland 19.9.1936 no 77A
Suomalainen Ahvenanmaan Saltsikistä kotoisin ollut moottorikuunari Alli ajoi karille Kalmarissa 16.7.1936. Kuunari oli tiililastissa paluumatkalla kotimaahan Bornholmiin suuntautuneelta matkaltaan. Karilla Alli sai vuodon ja täyttyi vedellä. Myöhemmin uutisoitiin, että Alli saatiin irrotettua kiveltä ja hinattua satamaan. Österbotningen 18.7.1936 no 78 Åland 22.7.1936 no 59 Åbo Underrättelser 18.7.1936 no 190
Suomalainen huvijahti ”Toddy” haaksirikkoutunut Viron rannikolla. Toinen aluksessa olleista hukkui. Maanantaiaamuna klo i1.30 lähti Tallinnan satamasta Suomea kohti suomalainen huvijahti ”Toddy”, joka kuuluu HSK:lle. Talliunanlahdessa oli jahdin kuitenkin myrskyn takia käännyttävä ympäri palatakseen Tallinnan sataman suojaan. Aluksen kääntyessä taittoi ankara tuulenpuuska maston, jolloin laiva kaatui ja toinen siinä ollut matkustaja, virolainen hra Reinbaum huuhtoutui mereen […]
Neljä miestä hukkunut virolaisen purjealuksen haaksirikossa. Tallinna, 28.10. (STT) Viime päivien aikana vallinneessa myrskyssä on virolainen purjealus Tulevik kärsinyt haaksirikon Loksan ja Helsingin välillä. Laiva oli tiililastissa matkalla Suomeen. Mikäli eräästä toisesta purjealuksesta voitiin havaita, murtui Tulevikin masto myrskyssä. Aluksen nelimiehinen miehistö yritti epätoivoisesti pelastautua, mutta ankaran merenkäynnin vuoksi ei toinen purjelaiva voinut tehdä mitään […]
Taas suomalainen laiva karilla. Viipurilainen höyrylaiva menetti potkurinsa ja ajautui karille Karlskronan kohdalla. Suomalainen Viipurista kotoisin oleva hl. Karjala on maanantain vastaisena yönä ajanut karille Karlskronan kohdalla Utlänganin itäpuolella. Laiva, jonka kantavuus on 400 tonnia, oli puutavaralastissa matkalla Viipurista Stettiniin. Se oli kovassa myrskyssä menettänyt potkurinsa ja joutunut ajelehtimaan rannikkoa kohti. Muuan ohikulkeva laiva yritti […]
Hl. Esbo (4.850 dwt) valmistui 1900 Sunderlandin telakalla. Aluksen mitta oli 101,80 m. Suomeen alus ostettiin 1933. 19.10.1935 Esbon ollessa painolastissa matkalla Prestonista Suomeen se haaksirikkoutui Bootlen rannikolla Liverpoolin liepeillä paikassa psn 54.17N 3.33W. Seuraavan vuoden maaliskuussa sitä yritettiin hinata pois, jolloin se upposi. Aamulehti 20.10.1935 no 283 Ajan Suunta 21.10.1935 no 244 Etelä-Saimaa 22.10.1935 […]
Saksalainen höyrylaiva pelasti Bornholmin saaren koillispuolelta palavasta suomalaisaluksesta miehistön. Eräiden tietojen mukaan kyse olisi ollut Ahvenanmaalle liputettu Virginie-alus, joskaan juuri sen nimistä alusta ei Suomen laivarekisteristä löydy. Borgåbladet 24.10.1935 no 121 Nyland 24.10.1935 no 120 Wiborgs Nyheter 24.10.1935 no 124
Kapteeni Sunellin komennossa ollut raumalainen kuunari Ceres (75 lästiä) haaksirikkoutui Tanskan rannikolla Falsterin läheisyydessä puutavaralasteineen 8. ja 9. päivien välissä lokakuussa 1853. Ceres oli rakennettu 1837 ja oli vetoisuudeltaan 58 lästiä Åbo Tidningar 25.10.1853 no 83 Sanomia Turusta 1.11.853 no 44 Suometar 4.11.1853 no 44 Länsi-Suomi 20.8.1933 no 189 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja […]
Viipurista kotoisin oleva 180 bruttorekisteritonnin suuruinen lastilaiva Vellamo upposi matkallaan Pietarista Riikaan. Onnettomuus tapahtui Seivästen eteläpuolella. Miehistöä oli laivalla seitsemän miestä ja heidän onnistui pelastautua. Kamppailtuaan puolipukeissa pienissä pelastusveneissä lounaismyrskyn kourissa kaksi ja puoli tuntia pääsivät miehet Suomen puolelle Jukkolan kylän rantaan. Lastina oli aluksessa ollut 230 tonnia vuorisuolaa. Ilta Sanomat 6.11.1933 no 256 Warkauden […]
Haaksirikko. ”Hermid” puulastinsa varassa. Tanskalaisen purjelaivan ”Nordenin” kapteeni on ilmoittanut aluksen maanantaina klo 18 62 ast.’ 34 min. pohjoista leveyttä ja 19 ast. 22 min. itäistä pituutta sivuuttaneen marianhaminalaisen kuunarin ”Hermidin”, joka uiskenteli puulastinsa varassa. Kapteeni ilmoitti haaksirikkoutuneen miehistön, 4 miestä, niiden joukossa 14-vuotias poika, olleen kajuutan katolla, mistä ne otettiin ”Nordeniin”, missä ne saivat […]
Petsamon Kala-yhtiö osti kantavuudeltaan 60 tonnisen kalastusaluksen. 11.3.1931 lähdettyään purjehtimaan Petsamoon erehtyi alus huonossa säässä suunnasta ja joutui Suomen ja Norjan rajalla Vorkkalanvuonon suulla oleville kareille. Alus joutui hylyksi eikä siitä mitään saatu pelastettua. Haaksirikon koko arvo oli 300.000 mk ja oli vakuuttamaton. Hangon Sanomat 21.3.1931 no 22 Helsingin Sanomat 18.3.1931 no 76
Joulukuussa 1930 koettiin Viron rannikolla murhenäytelmä kun suomalainen lastihöyrylaiva Viiri haaksirikkoutui siellä. Viis ihmistä hukkui kun he yrittivät pelastusveneillä poistua aluksen luota. Helsingin Sanomat 23.12.1930 no 346 Eteenpäin 24.12.1930 no 148 Kansan Työ 24.12.1930 no 297 Karjala 24.12.1930 no 347 Räisälän Sanomat 2.1.1931 no 1
Suomalainen parkki Onni oli palaamassa painolastissa Århusiin suuntautuneelta matkaltaan takaisin kotiin Suomeen. Lähestyessään 24.10.1906 Malmötä Øresundissa törmäsi se höyrylaiva Heimlandin kanss, joka jälkimmäinen ei jäänyt onnettomuuspaikalle ja tuomittiin tästä myöhemmin oikeudessa. Onni saikin törmäyksestä niin pahoja vaurioita, että upposi. Uudenkaupungin Sanomat 30.10.1906 no 126 Helsingin Sanomat 25.11.1906 no 275A Turun Sanomat 27.11.1906 no 573 Allan […]
Lokakuussa 1903 Raumalta kotoisin ollut kuunari Arvio koki haaksirikon Orkney-saarilla Skotlannissa.Kaksi ruumista ajelehti Sandayn saaren rantaan samoin kuin laivan päiväkirja ja muita papereita. Myöhemmin uhriluvuksi vahvistui viisi. Suomen Kansa 20.10.1903 no 231 Wiipuri 21.10.1903 no 244 Satakunta 24.10.1903 no 122 Satakunta 27.10.1903 no 123 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS […]
Magdalene (1.420 dwt) rakennettiin 1971 Hollannissa ja sen pituus oli 76,95 m. 1980 sen kotisatamaksi tuli Maarianhamina. 29.9.1981 sen ollessa hiililastissa matkalla Seaham-Rauma se kolaroi kreikkalaisen tankkeri Rodosin kanssa. Törmäyksen seurauksena Magdelene upposi Utklippanin luona paikassa 55.44 N 15.39 E. Miehistö pääasi siirtymän pelastusveneisiin. Kreikkalaisalus jatkoi matkaansa pysähtymättä. Hylky lepää suosittuna sukelluskohteena 60 metrin syvyydessä. […]
Hl. Hanhi (207 brt, 134 nrt) oli rakennettu 1894 Lehtoniemellä. Aluksen pituus oli 95,2 m. Sen signaalitunnus Turun laivarekisterissä oli VRFP. Alus oli palaamassa Tukholmasta 4.10.1921 Turkuun kun se ajoi kivelle Söderarmsissa. 12 miehistön jäsenestä seitsemän hukkui syksyisellä merellä. Västra Finland 6.10.1921 no 115 Wiborgs Nyheter 6.10.1921 no 230 Arbetarbladet 7.10.1921 no 92 Arbetarbladet 12.10.1921 […]
Parkki Anna oli rakennettu männystä 1867 Vaasassa. Vetoisuudeltaan parkki oli 518 brt ja pituudeltaan 44,2 m. Sen omisti Nauvossa A.R. Swanhnström. 24.4.1887 Anna (kapt. Richard Svanhström) ajoi kovassa merenkäynnissä ja sumussa matkalla Turusta Sundvalliin karille Sundvallin edustalla olevan Brämön majakan luona. Nagu sockens historia II, s. 103 Finland 4.5.1887 no 101 Dyk & Hav
Jahti Alkaja oli matkatkalla Ahvenanmaan Degerbystä Tukholmaan kun se ajoi yhteen Bore II:n kanssa Söderarmin sisäpuolella 24.9.1900. Jahti Alkaja upposi yhteentörmäyksen seurauksena. Onnettomuuden syistä käytiin oikeutta ja väitettiin mm Alkajan merenkulkulyhtyjä nokisiksi. Uusi Aura 27.9.1900 no 113 Uusi Suometar 31.10.1900 no 272 Uusi Aura 11.12.1900 no 289 dykohav.se/vrak/alkaja
Rakennettiin 1924 Ruotsissa, jolloin sen voimanlähteenä oli höyrykone, joka vaihdettiin dieselkoneeksi 1951. Maarianhaminaan alus ostettiin 1960, jolloin se sai nimekseen Stella. Jo seuraavana vuotena alus sai vuodon 10 nm SW Haburgensin majakasta. Miehistö jätti aluksen, joka upposi 27.10.1961. Riksantikvarieämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/34688dfe-4d23-4daa-8221-56a631b49dc0
Alus rakennettiin aluksi höyrytroolariksi Saksassa 1907, jolloin se sai nimekseen Caroline (230 dwt, pituus 29,03 m). Alkuvuosinaan alus kalasti Pohjanmerellä. Vuonna 1946 aluksen osti kapteeni Rasmussen, joka asensi alukseen dieselkoneen. Suomeen siirtyessään laiva ristittiin uudelleen Fåröksi. Laiva oli matkalla Suomesta Kööpenhaminaan viemässä sinne puutavaralastia. 15.7.1958 Ruotsin Ystadin kohdalla merellä iski myrsky, joka kasteli kansilastin, ja […]
Raumalta kotoisin ollut kuunari Nikolai kaatui Ruotsin rannikolla Svenska Björnin luona 19.5.1902. Merellä vallitsi kova merenkäynti ja satoi kovasti. Aluksen purjeet repesivät ja se joutui tuuliajolle. Majakkalaivasta voitiin nähdä, että alus oli suurissa vaikeuskissa sen saadessa vaarallisen kallistuman. Nikolai oli rakennettu 1864 Kerimäellä. Sen vetoisuus oli 163,10 rt ja pituus 29,81 m. Rauman laivarekisterissä sen […]
Ansio oli rakennettu Raumalla 1866 ja sen vetoisuus oli 435 rekisteritonnia. 2.12.1898 Ansion ollessa kapteeni Stenroosin komennossa tuomassa Lontoosta asfalttitehtaan pikeä Raumalle kun se haaksirikkoutui Söderarmin majakan läheisyydessä Tukholman ulkosaaristossa. Onnettomuus ei vaatinut miehistöuhreja. Uudenkaupungin Sanomat 10.12.1898 no 98 Turun Lehti 10.12.1898 no 145 Riksantikvariämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/027b6c7e-a635-4641-8534-1b4d1d382b84
Kaljaasi Eläköön (84,4 / 89,35 rek.t) oli rakennettu 1889 Virolahdella. Aluksen pituus oli 24,64 m. Onnettomuushetkellä sen kotipaikka oli Kemiö. 21.9.1905 Eläköön oli kuljettamassa rautalastia kun se sai Ruotsin rannikolla vuodon ja upposi Söderarmin majakan lähistölle alle puolessa tunnissa. Miehistö yritti pitää vuotavaa laivaa pumppaamalla pinnalla, mutta mitään ei voitu tehdä laivan pelastamiseksi. Miehistö pääsi […]
F-proomu Lux rakennettiin Linköpinin telakalla vuonna 1919 viidenneksi AGE-sarjan proomuksi. Se oli rakennettu männystä rautakaarille. Lux:n tilasi Pransport AB Sundin joulukuussa 1918, toimitettiin vuonna 1919 nimellä Lux. Sai rekisterinumeron 6482 ja signaalikirjaimet KDCL, joka myöhemmin muutettiin SDBV:ksi. Alus upposi Tukholmassa vuonna 1982 sen korjaustöiden aikana. Aluksen lempinimi oli Bordellen johtuen siellä harjoitetusta prostituutiosta ja uhkapelien […]
Kapteeni Holmströmin ohjastaman laiva Dygden haaksirikkoutui sen ollessa matkalla Kööpenhaminasta Öölantiin. Laivan miehistön pelasti riikalainen toinen alus. Åbo Underrättelser 30.10.1860 no 129