Haverit.netBremenissä 1854 rakennettu 619 nrt:n parkki, jonka kotipaikka Ahvenanmaalla oli Lemland/Sund. Katosi miehineen päivineen Atlantilla 1899. Myöhemmin löydettiin pulloposti, jossa kerrottin lyhyesti parkin uponneen 12.2.1899. Åland 25.9.1899 no 42 Väster Nyland 30.5.1899 no 41 Wasa Nyheter 30.5.1899 no 122 Hangö 1.6.1899 no 60 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 778
Kotipaikkanaa Lemlandia pitävä priki Fröjden oli rakennettu 1852 ja vetoisuudeltaan se oli 112 lästiä. Fröjden paloi Visbyssä 1912. Turun Sanomat 12.10.1912 no 2342 Åland 19.10.1912 no 84 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 778 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2004-2005. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2005, s. 10
Rautaparkki, rakennettu Glasgowssa 1886, vetoisuudeltaan 1903 nrt. Kotipaikka Ahvenanmaan Vårdö. Tuhoutui matkalla Mobilestä Greenrockiin puutavaralastissa syksyllä 1916 Irlannin merellä South Rockilla, lähellä Clougheytä. wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?206679 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 778
Finströmissä 1866 rakennettu 367 nrt parkki, kotisatama Finström. Ajoi rantaan Laesössä 1889. Nya Pressen 6.10.1889 no 271A Finland 10.10.1889 no 236 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 776
1859 (1858?) Närpiössä rakennettu 150 lästinen priki, jonka kotisatama oli Ahvenanmaan Hammarlandissa. Ajoi sumussa rantaan Gotlannissa 3.5.1866. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 776 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, s. 58 Åbo Underrättelser 17.5.1866 no 56
Ahvenanmaan Hammarlundissa kotipaikkaansa pitävä Fanny oli rakennettu 1869 ja oli vetoisuudeltaan 162 lästiä. Alus tuhoutui 1878 Calaisisa. Calais 30. marraskuuta 1869. Parkki Fanny, kapteeni E.Ericksenin komennossa, oli Turusta puutavaralastissa Diinkircheniin kun se ajoi luotsin ollessa laivassa Piersin länsipuolella kivelle ja alkoi täyttyä vedestä. Hinaaja yritti turhaan irrottaa alusta, jonka jälkeen turvauduttiin lastin purkamiseen aluksesta. Miehistö […]
Rakennettu 1860 Jomalassa, vetoisuus 105 lästiä. Pääisännät K.G. Karlsson ja D. Jansson. Tuhoutui Kings Lynnin Yhdistyneissä Kuningaskunnissa luona 1877. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 1877
Parkki oli rakennettu 1877 Närpiössä, kantavuudeltaan 609 nrt. Kotilapikka oli Värdössä Ahvenanmaalla. Katosi 1894 matkalla Miramichistä Kanadasta Liverpooliin. Den Ålandska segelsjöfartens historia II Mariehamn 1988, s 774 Åbo Underrättelser 20.11.1894 no 316 Åbo Tidning 13.12.1894 no 339
Boas oli lemlandilainen 502 nrt:n parkki. Boas koki haaksirikon joulukuussa 1882 Pohjanmerellä. Muut miehistön jäsenet saatiin pelastettua paitsi laivan kirvesmies. Åbo Posten 19.12.1882 no 295 Åbo Posten 20.12.1882 no 296 Åbo Tidning 13.1.1883 no 11 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2002-2003. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2003, s. […]
Kolmimastoinen parkki Asia oli rakennettu Sunderlandissa 1864 ja oli vetoisuudeltaan 1016 nrt, pituus 57,9 m. Kotipaikka oli Finström Ahvenanmaalla. Asia lähti Pensacolasta joulukuussa 1915 puulastissa määränpäänä Englannissa Clyde, jonka jälkeen aluksesta eikä sen miehistöstä ole kuulunut mitään. Västra Nyland 20.6.1916 no 68 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 770 wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?203363 http://www.kolumbus.fi/jamikko/Purjelaivat_Asia.htm
Appelina oli rakennettu 1861 Sidebyssä, vetoisuudeltaan 140 lästiä. Kotipaikka aluksella oli Lemlandissa. Ollessaan matkalla Piteåsta Lyypekkiin haaksirikkoutui alus Kristiansössä joulukuussa 1867. Åbo Underrättelser 28.12.1867 no 153 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 770
Suomalaisten laiwojen haksirikot. Kuunari Anna Bertha joutuu hylyksi. Dynglasset:n luona Holmsundin edustalla Ruotsin rannikolla karille mennyt ahvenanmaalainen kuunari Anna Bertha, jonka merivahingosta jo ennemmin olemme kertoneet, näyttää joutuvan hylyksi, tietää Västernorrlands Allehanda. Aluksen irrottamisyrityksistä on jo luovuttu, ja miehistö poistui laivalta. (Turun Sanomat 18.10.1919 no 4523) Wiborgs Nyheter 16.10.1919 no 237 Den Ålandska segelsjöfartens historia […]
Amanda oli Närpiössä 1865 rakennettu 382 nrt parkki, kotipaikka Jomala, Ahvenanmaa. Amanda tuhoutui 1894 Stafklintin ulkopuolella. Amanda oli matkalla joulukuussa 1894 Viipurista Kööpenhaminaan. Gotlannin kohdalla matkalle osui myrsky, joka ajatti parkin rantaan Stafklintin ulkopuolella ja se murskaantui useisiin osiin. Rahti lähti kellumaan, myös ihmishenkien menetyksiltä ei vältytty. Nya Pressen 27.12.1894 no 52 Wasa Tidning 29.12.1894 […]
Allan oli Vårdössä kotipaikkaansa pitävä 172 nrt kuunari, rakennettu 1875. Kärsi haaksirikon Itämerellä 7.10.1890. Allan oli viemässä puutavaralastia kööpenhaminaan kun höyrylaiva Helen Newton löysi sen Hiidenmaan läheltä vesilastissa ja pelasti Allanin kahdeksanhenkisen miehistön. Åbo Tidning 14.10.1890 no 279 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 768
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kuunari Albanus oli matkalla Söderhamnista Lybeckiin lankkulastissa kun se tuhoutui 10.5.1873 Grundkallenin luona. Albanus oli rakennettu 1851 ja sen vetoisuus oli 103 lästiä. Albanuksen kotipaikka oli Jomala. (Morgonbladet 23.5.1873 no 117) Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 766
Haaksirikko. Tukholmasta, lokak. 3 p. Kolmimastoinen kuunari Aino, Helsingistä, tawattiin torstaina 56 30 pohjoista leweyttä 5 itäistä pituutta ajelehtimana ilman etu- ja suurmastoa. Ainoatakaan ihmistä ei ollut laiwassa. (Uusi Suometar 4.10.1896 no 231)
Rakennettu Raumalla,260,13 rt, pituus 35,57 m. Myytiin sittemmin Eurajoelle. Haaksirikko. Suomalainen laiwa Rauma, kotoisin Raumalta, kapteeni Berglund, matkalla Viipurista puulastissa Lybeliin, kaatui perjantai-yönä Degerortin majakan luona. Englantilainen laiwa Whith Abbery pelasti miehistön. Kokki hukkui. Väestö meni Östergarnista Ronehamnista, sähköistetään Wisbystä. (Aura 3.9.1896 no 98) Rauman Lehti 2.9.1896 no 71 Uusi Suometar 4.9.1896 no 205 Länsisuomalaista […]
Parkkilaiwa Ewelinan haaksirikosta on u. S:lle kertonut eräs sen miehistöön kuuluwista seuraavaa: Lähdettiin Wiipurista täydellä puutaralastilla, mikä piti wiedä Kööpenhaminaan. Kolmatta wiikkoa sai laiwa silloisten myrskyjen käsissä taistella Itämerellä, ennenkuin se marrask. 4 p;nä pääsi Bornholmln tienollle. Samana päiwänä raiwosi hurja pohjatuuli ja klo 4 aikaan aamulla oli se kowimmillaan. Laiwa kulki laitatuuleen ja oli […]
Haaksirikko. Parkkilaiwa Sawanna, kotoisin Kristiinasta, on ajanut rantaan Norjan rannikolle ja hukkunut. 17 miehestä pelastui waan 5. (Uusi Suometar 5.1.1897 no 3)
Haaksirikko. Turusta, 26 p. marrask. Suomalainen parkkilaiwa Tähti, kotoisin Lemlandista, kapteeni Karlsson, sai matkalla Umeåsta Geestemündeen lähellä Windauta Itämerellä wuodon, täyttyi wedellä ja käwi kokonaan hylyksi. Miehistön toi t. k. 21 p:nä maihin Kööpenhaminaan englantilainen höyrylaiwa Titano. (Uusi Suometar 27.11.1897 no 295) Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 794 [Haveripaikkaa hakiessa: Windau on […]
Sofian tila on erittäin tukala, kertoo Suomen sähkösanomatoimisto, se kun on kaikille myrskyille alttiina paitsi läntisille. Tiistaina puhalsi Söderarmilla winha etelä-lounainen tuuli lumiryöppyineen. Pelastushöyry Poseidon woi haaksirikkoista lähestyä ennenkuin ilma hiukan tyyntyy. Pelätään että Sofia joutuu hylyksi. Myöhemmin Tukholmasta saapuneen sähkösanoman mukaan owat Sofian kapteeni ja matkustajat saapuneet sinne k:lo 5 t. 45′ iltapäiwällä laiwoilla […]
Haaksirikko; laiwamiehistö hukkunut. Englannista on sähkötetty Raumalle, että erään raumalaisen yhtiön omistama purjalaiwaa Yrjö, kapteeni Oskar Nordling, on Englannin rannikolla joutunut kokonaan haaksirikkoon. Laiwan 16 miehestä pelastui ainoastaan 2. — U. S. (Sanomia Turusta 21.10.1898 no 244)
Haaksirikko. Ahwenanmaalta kotoisin oleva purjelaiwa Bertha, lastattuna perunoilla, on wiime toukokuun 17 p. saatuaan jäistä läwen wajoawassa tilassa pantu karille Lurgö nimisen majakan lähellä Ruotsin saaristossa. (Uusi Aura 21.6.1898 no 71)
Ainamo (1.562 grt, pituus 76,2 m) oli Englannissa vuonna 1890 rakennettu teräsrunkoinen höyryrahti, jossa oli myös kuunaririki. Ainamo oli porilaisomistuksessa kun se marraskuussa 1898 ajoi karille ja haaksirikkoutui. Myöhemmin alus kuitenkin nostettiin ja kunnostettiin, jonka jälkeen se sai uudeksi nimekseen SS London. Haaksirikko. Thistedistä, 14 p. marrask. Wiime yönä meni höyrylaiva Ainamo, kapt. Panelius, kotosin […]
Kuunari Toivo oli rakennettu Rostockissa 1836, vetoisuus 182,27 rt, pituus 25,53 m. Pääisäntä J.H.Östman. Kuului Rauman tonnistoon. Toiwo, joka oli matkalla puulastilla Wiipurista Apenradeen, aikoi w.k. 24 p, pyrkiä Warnemünden satamaan. Luotsiwene meni ulos, mutta luotsi ei woinut tulla laiwaan, waan purjehti sen edellä näyttäen siten laiwalle tietä. Kun laiwa oli tullut sataman suulle, joutui […]
Haaksirikko. Rügenin saaren luona on hukkunut suomalainen laiwa nimeltä Neitto(?) Paikalta löydetystä pullossa oli kirjoitus, jota kuitenkaan ei ollut osattu lukea; laiwan pirstaleitakin löytyi rannalta. (Uusi Aura 4.7.1899 no 151) Uudenkaupungin Sanomat 8.7.1899 no 52 Uudenkaupungin Sanomat 5.7.1899 no 51
Haaksirikkoja. Moottoril. Pelikan II Viron rannikolla. Tallinnasta saapuneen tiedon mukaan on Portkundan edustalla haaksirikkoutunut suomalainen moottorilaiva Pelikan II. Laivan pelastaminen on osoittautunut mahdottomaksi. Pelikan II :n. joka on 124,19 bruttorek-tonnin kantoinen alus, on v. 1917 Porvoon maalaiskunnassa rakentanut A. E. Augustsson. Alus on puinen. Laivan kotipaikka on Porvoo ja omistaa sen Vilhelm Holmberg. (Uusi Aura […]
Kolmimastoinen kuunariparkki, joka takiloitiin myöhemmin parkiksi. Rakennettu Raumalla, vetoisuus 217 nettorekisteritonnia ja pituus 36,29 m. Elna ostettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1905. 45-vuotias Elna koki täydellisen haaksirikon 19.8.1925 Itämerellä Hiidenmaan korkeudella ollessaan matkalla Kotkasta Tanskaan. Miehistö, kahdeksan miestä ja yksi nainen, pääsivät laudoilla meloen eroon ympäri kääntyneen parkin ympärillä vellovasta sotkusta. Elna hinattiin myöhemmin Visbyhyn Gotlantiin, missä […]
Tukholma, eilen. (STT), Öölannin lähistöllä karille ajanut Helsingistä koloisin oleva höyrylaiva Lilly, jonka pelastuslaiwa Poseidon pelasti karilta, upposi hinattaessa saatuaan vuodon sen johdosta, että väliaikaiset tukkeet laivan pohjalla irtautuivat. Laivalla oli osa laivan omaa ja Poseidonin miehistöä, mutta pelastuivat he laivaveneisiin. Lilly o!i matkalla Danzigista Helsinkiin sokerilastissa. (Vaasa 29.12.1925 no 299) Riksantikvariämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/baef7ac7-4074-48e1-a7a5-efd213223d6b
Haaksirikko. Kööpenhamina, eilen. (ST T). Socialdemokratenin mukaan on nelimastoinen kuunari Wahlborg Marianhaminasta matkalla Grimsbystä Köpenhaminaan tehnyt haaksirikon Thorsmynden luona Jyllannin länsirannikolla. (Vaasa 2.12.1924 no 280)
Ml Ledsund 2 uponnut Pohjanlahteen. Hernösandin edustalla on toissa viikolla uponnut vuodon saatuaan ahvenanmaalainen moottorilaiva Ledsund 2, joka oli 160 tonnin takklrautalastissa matkalla Ljusnesta Vaasaan. Miehistö pelastui. Laiva, jonka ruotsalaiset arvioivat 80,000 kruunun hintaiseksi, oli vakuuttamaton, kuten lastikin. Alus oli 71 rek. tonnin vetoinen ja rakennettu 1918. Sen omisti K. Helien Degerbystä. (Uudenkaupungin Sanomat 20.6.1922 […]
Turkulainen fregatti Pampa. Äskettäin kerrottiin Hampurista saadun sähkösanoman mukaan, että Scilly-saarien luona karille ajaneen ja miehistön tyhjäksi ryöstettynä hylkäämän suomalaisen höyrylaivan Pampan on eräs hollantilainen hinaaja tuonut Hampuriin. Kysymyksessä ei ole kuitenkaan mikään äsken tapahtunut haaksirikko, sillä fregatti Pampa, jonka omisti turkulainen Aura Rederi A. B. ja josta tässä nähtävästi on kysymys, teki jo viime […]
Kaljaasi Elnan päällikkö A. V. Lönnroth jätti perjantaina Turun raastuvanoikeuteen seuraavan meriselityksen: Laiva lähti täysin merikelpoisessa kunnossa lokakuun 7 pnä Turusta Port Kundaan (Viroon) ja saapui lokakuun 14 pnä Helsinkiin sekä lokakuun 19 pnä perille, missä se meni ankkuriin. Seuraavana päivänä mentiin luotsin johdolla toiseen ankkuripaikkaan, jossa lokakuun 21 pnä klo 3 ip. laskettiin ankkurit […]
Rakennettu 1914 Lavansaaressa. Uppouma 250 dwt, pituus 28,20 m. Hankittiin Raahen Laiva Oy:lle 1916 ja kaksivuotta myöhemmin siihen asennettiin 50 hp moottori, joka tosin poistettiin 1925. 1935 alus takiloitiin kuunariksi ja jälleen siihen asennettiin moottori (65hp). Ajoi karille 11.11.1942 vallinneessa sumuisessa ja myrskyisässä säässä Sandhammaren majakan lähellä ollessaan matkalla Kalmarista Svendborgiin. Uljaksen vanavedessä, John Nurmisen […]
Rakennettu Orslahden varvilla Virolahdella 1911. Ostettu Raumalle 1917, jolloin Alfred Kordelin omisti 4/20 osuuden ja John Nurminen samoin 4/20. Ensimainittuhan oli yksi Suomen varakkaimpia miehiä ja hänen kävi huonosti kansalaissodassa venäläisten matruusien käsissä. Seuraavaksi Leonie myytiin Ahvenanmaalle 1921. Leonie haaksirikkoutui 28.6.1927 Merenkurkussa Holmön kohdalla. Uljaksen vanavedessä, John Nurmisen Säätiö, Helsinki 2006, s. 316 Åbo Underrättelser […]
Haaaksirkko- Isännistölle Poriin saapuneen sähkösanoman mukaan on kuunari Mathilda, kapt. Sillsten, tehnyt haaksirikon Tanskan rannikolla. Miehistö on pelastunut. Laiva, jonka omistaa muuan porilainen yhtymä, oli tyhjänä matkalla Mäntyluotoon. (Uusi Suomi 7.11.1919 no 257) [Laiva hinattiin Kööpenhaminaa]
Haagista saapuneen tiedon mukaan on suomalainen kuunari Neptun 2 t. k 21 pnä ajautunut maihin Nieuwe Diepin luona. Kaksi hinaajalaiwaa on lähtenyt onnettomuuspaikalle. Miehistö on pelastettu. (Vakka-Suomi 25.11.1919 no 133) Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?212283
Kolmimastoinen kuunari, rakennettu männystä. Uppouma 400 dwt. Rakennettu Marstalissa Tanskassa 1884. Sköld-nimesenä aluksena kuunari koki haaksirikon Itämerellä kaatuen siellä. Miehistö onnistuttiin pelastaa ja hylky hinattiin Uuteenkaupunkiin. Alus myytiin huutokaupalla ja John Nurminen osti siitä 1/7 osuuden na nimettiin uudelleen Muistoksi. Seuraavaksi Raahen Laiva Oy osti kuunarin ja nimesi sen Annaksi, koska varustamolla oli jo Muisto-niminen […]
Tukholma, 9. 8. (STT) Neptun-yhtiön johtaja on ilmoittanut Dagens Nyheterille, etlä hl. Argo todennäköisesti on saanut konevian, jolloin se on jäänyt avuttomana korkean aallokon heiteltäväksi ja lopulta tuhoutunut. Onnettomuus lienee tapahtunut Karlskronan edustalla olevan Utklippanin kohdalla torstain vastaisena yönä. (Uusi Suomi 10.3.1920 no 58)
Suomalainen laiwa haaksirikkoutunut. Perämies hukkunut. Toiminimi John Nurminen Oy:lle Danziaista saapuneen sähkösanoman mukaan on laiwavarustussakeyhtiö Weran. Helsingissä, omistama moottorilaiwa Wera matkallaan kappaletawaralastissa Kööpenhaminasta Danzikiin ajanut matalikolle Korwen (?) luona Stolpmunden edustalla. Haaksirikossa hukkui laiwan ensimäinen perämies. Lähempiä tietoja itse onnettomuudesta ei toistaiseksi ole saapunut. Moottorilaiwa oli rakennettu w. 1918 Pernajassa ollen kantawuudeltaan 185 rekisteritonttia ja […]
Alus oli rakennettu 1883 Birkenheadissa ja sen vetoisuus oli 785 grt sekä pituus 61,2 m. Alus ostettiin Norrköpingiin 1916. Toukokuussa 1917 oli kappaletavaralastissa Tukholmasta Raumalle kun sen upotti saksalainen miinanlaskusukellusvene UC-58 19.5.1917 Ahvenanmaan pohjoispuolella paikassa 60° 15’N, 19° 44’E. Turma ei vaatinut ihmisuhreja. Karl Vesperin komentama UC-58 teki tuhojaan Pohjanlahdella yhtämittaisesti kesä-heinäkuussa 1917 upottaen 13 […]
Rakennettu 1872, 1170 grt, pituus 68,7 m. Ruotsalainen höyrylaiva kulki Tukholman kautta Raumalle ja joutui saksalaisen sukellusvene U-22:n pysäyttämäksi. Valtausmiehistö nousi alukselle ja Runhild käskettiin ajaa Libaulle. Seuraavana päivänä osuttiin miinan ja Runhild upposi Ahvenanmerelle 3.11.1916 paikassa 59.41N, 19.37E. Uppamispaikka on n. 2 nm SO 3/4 S Storgrundsprickenistä Söderarmin luona. wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?175967 uboat.net: https://uboat.net/wwi/ships_hit/7667.html Dyk […]
Rakennettu 1874, 1020 nrt, puinen kolmimastoinen täystakiloitu purjealus. Alus kuului ahvenanmaalaiselle J Andersonin tonnistoon. Vanadis lähti Darienista, USA:n Georgiasta 13.1.1903 Fleetwoodiin viemään mäntytukkeja. Aluksella oli 15 hengen miehistö. Määränpäähän saavuttiin seuraavan kuun loppupuolella, jonne ankkuroitiin. Tällöin nousi kuitenkin myrsky ja ankkurit menetettiin. Alus pyrittiin ohjaamaan suojaisempaan paikkaan ja vietiin Heysham Pierin koillispuolelle. Täällä se kuitenkin […]
Kemiöläinen kaljaasi haaksirikkoutunut. Miehistöstä yksi hukkunut. Venäläiset viranomaiset ovat Suomen pääkonsulivirastolle Pietarissa ilmoittaneet, että kaljaasi Onnenoksa on ajautunut karille Kronstadtin luona, mistä myrsky on sen heittänyt Siestarjoen pantaan. Miehistöstä on yksi hukkunut. Kaljaasi Onnenoksa on 73,32 nettorek. tonnin kantoinen ja rakennettu puusta 1914 Björkössä. Sen omistaa Emil Sjöholm Kemiöstä. (Uusi Aura 28.9.1924 no 263)
Ruotsista saapuneen sähkösanoman mukaan on matkustajahöyrylaiwa Odin eilistä wasten yöllä tehnyt haaksirikon Simnnäsklobin luona Ahwenanmerellä Ruotsin puoleisella rannalla. Laiwa makaa nyt karilla wesilastissa, mastot ja hiukan yläkantta näkywissä Odin on Raahen laiwanwarustajayhtiön laiwoja. Yhtiön liikettä johtaa John NurminenHelsingistä, joka on myös Odinin pääosakkaita. (Satakunnan Kansa 27.11.1919 no 27)
Haaksirikko. Sunnuntaina wallinneessa myrskyssä haaksirikkoutui lähellä Kalmarin salmea suomalainenen kaljaasi Wesa, joka oli matkalla puutawaralastissa Lowiisasta Aalborgiin. Maanantai-illalla pelastettiin laiwan miehistö, yhteensä 6 miestä. (Länsi-Suomi 6.11.1919 no 125🙂 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?212788
Laiwa uponnut 3 sylen sywyyteen. Tukholma, maalisk. 5 p. (S.T. T.) Arholman luona uponnut suomalainen höyrylaiwa Hera on wajonnut 9 sylen sywyyteen. Neptun-yhtiön pelastuslaiwa Ajor on alkanut korjata lastia, enimmäkseen jauhoja ja muita elintarpeita. (Uusi Kotka 7.3.1919 no 27) Uusi Kotka 17.3.1919 no 31
Haaksirikkoutuneen suomalaisen laiwan miehistö ajelehlinut 6 päiwaä merellä. Talaröhön on tuotu suomalaisen Maarianhaminasta kotoisin olewan kaljaasi Lindan miehistö, johon kuuluu 6 miestä. Laiwa oli saanut wuodon 6 etäisyysminuutin päässä Finngrundetista. Miehisiö oli ajelehtinut 6 päiwää laiwan lastina olewain puutawarain päällä, kunnes salsalainen höyrylaiwa Riba Jahrenheim pelasti lasti hätään joutuneet, jotka 2 päiwää oliwat olleet wailla […]
Haaksirikko. Kristiinasta toukok. 17 p. Parkkilaiwa Alma Kristiinasta, kapteeni A. W. Starck, joutui t, f. 13 p. kokonaan haaksirikkon Gibtattarin edustalla. Taklaus putosi mereen ja laiwa muutenkin pahoin runneltui. Miehistön pelasti ranskalainen höyrylaiwa. (Kotkan Uutiset 20.5.1900 no 39)
Rakennettu 1872 Amerikassa, vetoisuudeltaan 502 nrt. Kotipaikka Sund, Vårdö. Tuhoutui 1900. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 792 Haaksirikko. Kapteeni Jonas Wirtin omistama parktilaiwa Sara, kotoisin Koiwistolta, kapteenina I. Karlssen, joutui matkalla Koiwistolta Hulliin Pohjanmerellä wesilastiin, niin että se täytyi jättää hylyksi. Wäen pelasti eräs höyrylaiwa ja wei Amsterdamiin. Laiwa oli wakuuttamaton. (Kotkan […]