Haverit.netIlmarinen rakennettiin Virolahdella 1879. Vetoisuus 258,40 rt, pituus 34,04 m. Haaksirikkoutui 1901. Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Tenho Hella. Newprint 2001. s. 556 Sen laiwahylyn nimi, joka on ajelehtinut Ison Pukin luona, on lopultakin saatu selwille sukeltajien awulla. Se on Jlmarinen, joka siten on kärsinyt haaksirikon miehistä on luultawasti hukkunut, samoin myös lasti. Priki oli kotoisin Föglöstä ja […]
Vuonna 1889 rakennettu 1103 grt höyrylaiva. Laiva ajoi karille ja tuli hylyksi 30.3.1905. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1830 wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?235794 Turkusteamers.com: http://www.turkusteamers.com/ Haaksirikko. Keskiwiikona wallinnut ankara myrsky on piessyt Regululsen hylyksi. Pelastuslaiwat owat poistuneet haaksirikkopaikalta. (Satakunta 8.4.1905 no 40🙂 Reguluksen karille ajo. Wiime torstaina ajoi, kuten lauvantaina kerroimme, höyryl. Relus karille Utön tienoilla. Lauvantaina ilmoitettiin Turusta, että Reaulus […]
Norjalainen parkkilaiva Mizpa, kapt. E.B.Danielsen, haaksirikkoutui painolastissa 2.11.1911 myrskyssä Morgonlandetissa, Hangon edustalla. Koko miehistö menehtyi onnettomuudessa. Alkuperäinen juttu julkaistu ”Urheilusukeltaja” -lehdessä 1990-luvulla. Mizpasta esiintyvät aiemmat vähät maininnat löytyvät Metsävuoren kirjasta ”Satamia, joissa aallot eivät pauhaa” mm. sivulta 69, jossa on luettelo Hangon havereista, ja siinä yhdellä rivillä mainitaan tosin virheellisesti parkki MIZBA 2. marraskuuta Mårgonlandet. […]
Raumalainen parkkilaiva Hermes lähti 28.9.1909 Loviisasta Englantiin, mutta katosi matkalla. Utön luona havaittiin erään tuntematon purjelaiva, jonka koko riki oli meressä. Miehistöä ei aluksessa havaittua. Lehtitietojen mukaan aluksen hylkyä yritettiin hinata turvaan. Turun Lehti 23.10.1909 no 123
Vuonna 1887 rakennettu pieni 15,56 rt kustavilainen jahti. Uponnut Iniön aukolle vuonna 1900. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 366
Vuonna 1891 Ruotsissa rakennettu 847,72 rt parkki. Aluksen ostettiin aluksi Kustaviin, josta se myytiin Uuteenkaupunkiin 1906. Alus haaksirikkoutui Kemiön vesillä 1907. Erään maininnan mukaan se ”on purettu 1909”. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 358, 572
Vuonna 1872 Hollanissa arkennettu 77,78 rt kuunari. Ostettiin Kustaviin vuonna 1872. Aluksen tiedetään tuhoutuneen haaksirikossa Iniön aukolla 1879. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 345, 566
Vuonna 1872 Hollannissa rakennettu 77,78 nrt:n kuunari. Vuosina 1872-79 aluksen omisti kustavilainen A. Rosenberg. Vuonna 1879 Tarkka haaksirikkoutui Iniön aukolla. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/kustavi/tarkka.htm
Vuosina 1865-66 Taivassalossa rakennettu 353,15 nrt:n parkki, jonka pituus oli 38,31 m, josta siirtyi kustavilaisomistukseen. Vuonna 1885 parkki myytiin Korppooseen, jossa sen hylky on lähellä Pensaria edelleen osittain pintahylkynä. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/kustavi/kaitainen.htm
Vuonna 1876 Taivassalossa rakennettu 193,67 nrt:n kuunari. Laiva oli kustavilaisomistuksessa kun se haaksirikkoutui 1890 Kihdillä, mahdollisesti Iniön aukolla. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 355, 570 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/kustavi/ilmaku.htm Åbo Underrättelser 1.12.1890 no 327, s. 3
Tammholmenin rannassa Paraistenportilla myyty 1.9.1918 33m pitkä 6m leveä rautarunkoinen hylky. (15.08.1918 Västra Finland no 62)
1.12.1900 Hiittisten ulkosaarilta olivat rosalalaiset löytäneet kolme rikkoutunutta laivavenettä ja rungon osia. Lisää tavaraa ajelehti seuraavalla viikolla Hangon rannoille. (1900.15.XII åu).
Ruotsalainen hinaaja upposi 14.1.1968 4 mpk Utöstä lounaaseen. (Vapaalahti, Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973, s. 110) Ruotsalainen hinaaja Östersjön, ex Viking, upposi 14.1.1968 Fåglenin luona, Utöstä 4 mpk lounaaseen. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i Åländska vatten; Marcus Lindholm) Tugboatlars.se
(Ångb. Åbo stött på grund utanför Åbo 6 juni – 1880)
Suojellakseen Suomenlahtea venäläiset jatkoivat vuonna 1916 eteen työnnetyn puolustuslinjan vahvistamista. Pohjoisosassa oli jo 1915 laskettu 745 miinaa linjan Bengtskär-Russarö eteläpuolelle, mutta keskiosassa oli vain vanha, syksyllä 1914 laskettu Deutschland-sulku. Eteläosa oli vielä suojaton. Sinne lähetettiinkin miinalaivat Amur, Volga, Svir ja Lena, jotka huhtikuun 8.-18. päivänä laskivat 1 070 miinaa. Lisäksi toukokuun 27.-30. päivänä viisi miinalaivaa […]
Lokakuussa 1882 kolaroivat höyrylaivat Vulcan ja Wasa, jonka seurauksena ensimainittu joutui hinaamaan jälkimmäisen Turkuun. Morgonbladet 23.10.1882 no 246 (Åbo. Ångfartyget Vulcan I kollision – 1882 åp n:o 245)
10 marraskuuta vastaisena yönä 1910 rantautui venäläinen kuunariparkki Wostok Vänö Kalkskäriin lumituiskussa. Alus oli lastattu 13.000 ”pud ? ”suolattua kuivakalaa Murmanskista Pietariin, sen seitsemän miestä pelastettiin seuraavana päivänä Vänöseen. Wostok upposi niin syvälle, että vain mastojen huiput pilkistivät vedestä. (Allan Gustafsson, Vinden bär hem) Lumipyryssä 10 marraskuuta 1910 vastaisena yönä rantautui venäläinen kuunariparkki Wostok lähellä […]
22.8.1874 sai pieni höyrypursi Wladimir pohjakosketuksen. Åbo Underrättelser 26.8.1874 no 196 (Ångb.Wladimir stött på grund – 1874 22.VIII hd n:o 227)
Grefve Berg valmistui vuonna 1858 ja se asetettiin reitille Pietari-Tallinna-Riika. Vuodesta 1860 laiva liikennöi linjalla Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari. Grefve Berg myytiin Turkuun vuonna 1875. Se liikennöi Trafik-nimisenä potkurilaivana vuoteen 1880, jolloin se haaksirikkoutui jääden hylyksi (Laiva saapui Helsinkiin, s.22). Kalliilla hinnalla uudistettu Trafikin Lyypekin matkat päättyivät kolmen kulkuvuoden jälkeen haaksirikkoon. Ollessaan 1880 Turusta matkalla Reposaareen, se ajoi […]
Sukeltajat työskentelivät Höglandin luona uponneen rautaisen höyrylaiva Trafikin parissa irroittaen siitä arvokkaita metallisia osia. Östra Nyland 28.6.1882 no 49 (Den utanför Lypertö sjunkna ångaren Trafik upptages – 1882 h:fors n:o 140)
Matkalla Turusta Uuteenkaupunkiin höyrylaiva Thekla sai koneeseensa vikaa ja jouduttiin hinaamaan toisella aluksella takaisin lähtösatamaansa. Sanomia Turusta 1.7.1864 no 26 (Åbo. Uppgifter om Theklas haveri – 1864 28.VI n:o 75)
Pieni höyrylaiva Svalan liikennöi säännöllisesti Salon ja Hangon väliä. Kesäkuussa 1889 se sai pohjakosketuksen Westlaksissa Kemiössä. Teijon tehtaiden höyrylaiva joutui auttamaan haaksirikkoisen irroittamista kiveltä Åbo Underrättelser 3.6.1889 no 148 (Passagerare ångb. Svalan stött på grund I Hangö – 1889 lördagsqvällen n:o 39)
(Priki Suomalainen käynyt karille Fagerholman tulliaseman luona – 1885 st n:o 196)
Höyrylaiva Solid ajoi karille Naantalin luona 7.5.1842, mutta oli jo irroitettu seuraavana aamuna. Helsingfors Tidningar 14.5.1842 no 37 (Ångfartyget Solide stött på grund – 1842 11.V åu n:o 36)
Myrsky teki kiusaa 23.11 ruotsalaiselle kuunari Sofialle. Lerhamnista kotoisin ollut alus oli matkalla Åhusista Lappoon Utöstä ottanut luotsin kyytiinsä, minkä jälkeen joutunut luovimaan kovaa pohjoismyrskyä vastaan. Myrsky oli niin voimakas, että molemmat ankkurit jouduttiin laskemaan lähellä Groharua, mutta kettingit katkesivat. Silloin kapteeni Nils Petter Hansson ja miehistö laskivat laivaveneen ja rantautuivat Groharu klippornalle. He joutuivat […]
Korppoossa 1875 rakennettu parkkilaiva. Valmistumispäivästään vuoteen 1899 oli 169 lästinen ja 324 rt parkkilaiva turkulaisomistuksessa. Sitten se helmi-maaliskuun vaihteessa myytiin Föglön 13.500 mk. 14.11. 1900 lähti Siivo matkalle Helsingborgista Helsinkiin lastinaan 70.000 poltettua tiiltä kapteeninaan G. Sjölund. Alus ei saapunut koskaan määränpäähänsä, vaan hävisi miehineen kaikkineen. Tammikuussa Hiittisten saaristosta löydettiin hylynkappaleita ja varusteita, jotka ilmeisesti […]
Rymättylän Säilyke Oy:n ensimmäinen Saukko upposi 29.11.1954 rikkikiisulastissa matkalla Pohjankurusta Saksaan. 7-8 beuafortin myrskyssä oli lasti ilmeisesti jäädyttyään alkanut liikkua ja alus kallistui kaatumispisteeseen. Alus pyrki turhaan Bengtskärin suojaan myrskyaaltojen lyödessä laivan yli. Alus upposi 8-9 mpk majakasta etelään. Paikalla oli 50 metriä syvää. Paikalle tulleet Bore II, saksalainen rahtialus Areturus ja pelastusristeilijä Isokari Hangosta […]
Samuel Owen oli säännöllisellä reittivuorolla Turun kaupungin ja Ruissalon välillä. Samuel Owen ja höyrylaiva Helmi kolaroivat syyskuussa 1866, joskaan ei vakavasti. Finlands Allmänna Tidning 3.9.1866 no 204 (Åbo. Sammanstötning emellan ångsluparne Helmi o. Samuel Owen – 1866 28.VIII åu n:o 100)
20 lokakuuta 1922 tuhoutui myrskyssä Kihdillä suuri kaljaasi Sampo, kapteeninaan J.B.Löfman Vänoxa/Bergöstä, Helldalsvikista. Kun Köpingissä oli lastattu 214 tonnia malmiaTaalintehtaalle vietäväksi oli Sampo lähtenyt 15 lokakuuta. Kaksi päivää myöhemmin alus ankkuroitiin Furusundissa myrskyn ja vuodenaikaan nähden epätyypillisen lumituiskun vuoksi. Kun näkyvyys parani jatkettiin matkaa, seuraavana päivänä saavuttiin Nyhamniin, jatkettiin matkaa ja ohitettiin Bogskär Kihdillä 20 […]
Priki Rurik oli rakennettu 1857 ja oli vetoisuudeltaan 127 lästiä. Kotipaikka oli Lemland, Sund. Tuhoutui 1878 Aspögaddarilla. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 790 Rantautuminen. 21.tätä kuuta klo 10 aamulla priki Rurik, kapteeni Göösin ohjastamana, kotoisin Ahvenanmaan Sundin seurakunnassa, matkalla Trågsundista Kööpenhaminaan puutavaralastissa, ja lähtdettyään Aspö-luotsipaikalta ankaran sään vallitessa, ajoi karille, jota nimitetään […]
Ruissalon ja Naantalin väliä liikennöivä potkurihöyrylaiva Runsala ajoi uponneeseen hylkyyn ja jäi hetkeksi siihen kiinni. Åbo Tidningar 1.9.1856 no 67 (Jern-propellerångslupen Runsala törnat på vrak – 1856 1.IX åt n:o 67)
Rigel upposi 28.11.1966 sokerijuurikaslastissa matkalla Turkuun 15 mpk Utöstä lounaaseen keulaluukun murruttua. Alus oli 480 tonnin saksalainen lastialus, jonka turmasta pelastettiin kaksi henkilöä neljän todennäköisesti hukuttua. Vapalahti, Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973, s. 102
Reittiliikennettä Turku-Pori ajanut höyrylaiva Porthan sai uudemman kerran pohjakosketuksen Aurajoessa. Helsingfors Dagbladet 28.10.1864 no 251 (Ångf. Porthan stött på grund I Aura – 1864 25.X åu n:o 126) (Orsaken till ångf. Porthans påstötning – 1864 29.XI åu n:o 141)
7.12. 1942 höyrylaiva Oliva ajoi Utön luona karille ja hakkautui hylyksi. (Erkki Metsävuori : Rauhan meri)
Oltuaan palaamassa huvipurjehdukselta höyrylaiva Oihonna kävi kivellä Ruissalon lähellä. Sanomia Turusta 24.8.1882 no 130
Höyrylaivat Oihonna ja Aura kolaroivat vaaratta Turussa. Sanomia Turusta 30.6.1886 no 147
Priki Oihonna vaurioitui heinäkuussa 1863 Loviisan satamassa ja julistettiin hylyksi. Åbo Underrättelser 14.5.1863 mo 56
Kesällä 1848 ajoi höyrylaiva Furst Menschikoff kivelle lähellä Paraisten Porttia, josta pulasta alus pian saatiin pelastettua. Ilmarinen 10.6.1848 no 45 (Höyryalukset Furts Menschikoff ja Storfursten joutuneet luodolle – 1848 17.VI my n:o 24) (Maschineriet på Ångfartyget ”Furst Menschikoff gått sönder – 1848 5.VI m:bl n:o 42) (Åbo. Ångf.Furst Menschikoffs machineri I olag – 1848 6.VI […]
9.11. 1856 samana aamuna kuin Solid rantautui myös toinen alus Aspössä. Sopasen luodon vieressä lähellä Aspötä rantautui englantilainen skonertti ”Mary Ann”, kapt Alex. Bell, matkalla Pietarista Dubliniin lastina pellavan siemeniä ja 25 tynnyriä talia. Miehistö, neljä miestä, ansiosta suurin osa lastista pelastettu, vielä eilen oli niin vaikea keli ettei paikalle voitu mennä. Alus on hylky. […]
1986 marraskuussa puhkesi pahin myrsky sitten vuoden 1873, myrsky kesti pari päivää. Rymättylässä ajautui maihin ja tuhoutui kaljaasi Maria kotoisin Houtskäristä Mossalasta. Allan Gustafsson, Åbolänsk bygbesjöfart under segel 5
Saaristohöyry Lotta Svärdin lehestyessä Pernoa sai se pohjakosketuksesta potkurivaurioita. Helsingfors Dagblad 1.9.1880 no 236
Kemiössä vuonna 1891 rakennettu kuunariparkki, jonka vetoisuudet olivat 409 brt / 391 nrt, pituus 39,92 m. Vuonna 1918 Laura siirtyi uusikaupunkilaisomistukseen Uudenmaan Laiva Oy:lle. Myöhäissyksyllä vallinneessa myrskyssä Laura koki haaksirikon Utön luona 21.11.1922, josta miehistö pelastui. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/laura.htm Kuunariparkki Laura, vetoisuus 391,7 nrt/ 409 brt, pituus 39,92 m, leveys 9,06 m. Rakennettu Kemiössä 1891. Ostettu Uuteenkaupunkiin […]
Haaveri. Kuunari Jatkaja, kooltaan 68 lästinen, C & F Åkermanin kauppatalon omistama alus. Kapteeni F.A. Mattsson on 27 lokakuuta 1865 kello 17.00-18.00 kovassa myrskyssä, korkeassa meressä, pimeydessä ja rankkasateessa rantautunut Utön sataman sisääntulo väylän viereen. Kun luotsin piti nousta alukseen, niin alus ajelehti rantaan. Molemmat ankkurit laskettiin, mutta ne eivät ottaneet kiinni, ennen kuin rantautuminen […]
Iris. (kirjoitetan myös Isis). Fregatti. Rakennettu 1836. Uppouma 173 lästiä…Matkoja: heinäkuussa 1839 Bränholm palasi Ouluun, josta hän seuraavana elokuussa lähti uudelleen merimatkalle. Se päättyi kuitenkin onnettomasti, sillä pian sen jälkeen tuhoutui laiva. Merimiesten päästökatselmus toimitettiin Oulussa 28/9 1839. Åbo Tidning 21.9.1839 no 75 Åbo Underrättelser 21.9.1839 no 75 Helsingfors Tidning 25.9.1839 no 76 Åbo Underrättelser […]
Laiva Vaasa on Saaristomerellä törmännyt parkkilaiva Idan (kapt. Schwarz) kylkeen sellaisella voimalla, että Ida upposi. Sanomia Turusta 20.10.1865 no 42
Umeåsta kotoisin ollut kaljaasi Hämtare (kapt. Michel Nyström) oli 17.10.1869 ottamassa tuulisessa säässä luotsia Ahvenanmaan Brändöstä, mutta ei sitä sieltä onnistunut kyytiin saada. Matkaa oli pakko jatkaa, mutta myrsky yltyi yltymistään. Korsöristä onnistuttiin lopulta saamaan luotsi. Myrsky riepotteli alusta eri ilmansyyntiin ja lopulta Wallgrundlandetin luona oli laskettava ankkurit. Nämä eivät pitäneet ja alus murskautui kiviin. […]
Illalla 17.11. –42 oli s/s Hindenburg (7 878 brt.) ja s/s Ariadne, saattajanaan yksi troolari, matkalla kohti Utön majakkaa jatkaakseen sieltä saariston läpi Pohjanlahdelle, kun miina räjähti konehuoneen alla. Aluksella oli kyydissä noin tuhat venäläistä sotavankia, parisataa saksalaista sotilasta, kappaletavaraa, autoja, moottoripyöriä, jne. Troolari otti höyrylaivan hinaukseen tuodakseen sen saariston suojaan, sen jälkeen kun sotilaat […]
Kevään korvilla kaatui Turun satamassa talvehtinut haminalainen kuunari Herkules. Åbo Tidning 6.5.1851 no 34 (Helsingfors. Isförhållanden. Sjöfarten. Skonerten Herkules kantrat genom stormen – 1851 30.IV ht n:o 34)
Höyrylaiva Hengist oli lähdössä normaalille reitilleen Lyypekkiin Aurajoesta kesäkuussa 1853 kun se ajoi matalaan ja joutui korjattavaksi. Helsingfors Tidningar 22.6.1853 no 48 (Ångf. Hengist fastnat på grund – 1853 17.VI åu n:o 47) (Upplysningar angående ”Hengist’s” påstötning – 1853 28.VI åu n:o 49)
Myyty aluksenhylky. Höyrylaiva Helsingforsin hylky, joka noin kaksi vuotta sitten tuhoutui lähellä Bengtskäriä, on myyty perjantaina huutokaupalla Hangon tullikamarissa 401 mk:lla kauppias Carl Staudingerille. (1906 14.X åu)