Englantilainen höyrylaiva Eldorado saatiin irrotettu karilta Stora Sankanilla vuonna 1898 tapahtuneen karilleajon jälkeen. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Avainsana: Pääsi jatkamaan matkaa
Elise (1893) – kuunarilaiva
Norjalainen kuunarilaiva Elise saatiin pelastettua hinaamalla se Maarianhaminaan. Alus oli ajanut karille Märkets Hällangrundilla 11.8.1896. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Celina (1896) – priki
Ruotsalaispriki Celina pääsi omin voimin jatkamaan matkaansa Långbådanin luona vuonna 1896 sattuneen karilleajon jälkeen. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Cimbria (1894) – kuunari
Ruotsalaiskuunari ajoi karille koillisella Sankanilla 17.6.1894, mutta saatiin irrotettua. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Cragg (1894) – höyrylaiva
Norjalainen höyrylava pystyi jatkamaan matkaansa Gisslanin itäpuolella tapahtuneen karilleajon jälkeen 25.9.1894 sen jälkeen kun hiililastia oli kevennetty 25 tn laidan yli heittämällä. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Robert Thoman (1894) – höyrylaiva
Pelastusalus Belos sai irrotettua Märketshällarilla karilta englantilaisen höyrylaiva Robert Thormanin (10.5.1894). (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Hvide Örn (1893) – parkki
Norjalaisparkki ajoi säkkipimeässä yössä karille 12.10.1893 Enskärin länsipuolella. Tuolloin vallitsi lisäksi sankka sumu ja merivirtaus. Aluksen veti irti karilta seuraavan päivänä pelastusalus Hermes. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Richard (1891) – kuunari
Ruotsalaiskuunari Richard ajoi 23.6.1891 sumussa ja merivirran painamana karille Märketillä, sen lounaispuolella. Seuraavana päivänä varppaamalla ja vastatuuleen ahdettujen purjeiden avulla alus saatiin irti ja se pystyi jatkamaan matkaansa. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015)
Solafide (1888) – parkki
Norjalaisen parkki Solafiden päällikkö erehtyi luulemaan Märketin majakkaa Understenin majakaksi, jonka seurauksena sen ajoi saaren eteläpuolella karille vuonna 1888. Alus oli puulastissa, jonka varassa se kellui Söderarmiin saakka lopulta irrottuaan kiveltä. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Libra (1887) – parkki
Raportoidun huolimattomuuden takia ajoi hollantilainen parkki Libra karille Märketshällarnilla 9.10.1887. Lopulta alus irtosi kahta päivää myöhemmin kun alusta oli kevennetty heittämällä puolet lastista yli laidan. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Laine (1887) – kuunari
Porin Repoluodosta lähti toukokuussa 18.päivänä 1887 puulastissa matkaan kuunari Laine, jonka matka katkesi Märketshällarnilla karilleajon johdosta. Täältä sen irrotti kova aallokko ja vaikka runko oli saanut merkittäviä vaurioita onnistui aluksen päästä takaisin lähtösatamaansa. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Ruotsista kotoisin ollut priki, jonka nimen kirjoitusasu vaihtelee eri lähteissä suuresti, ajoi huolimattoman navigoinnin johdosta kivelle Märketin luona 4.7.1884. Apuun riensi ruotsalainen Neptun-alus ja sen jälkeen kun isomasto oli kaadettu saatiin onneton alus irti karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Freja (1883) – parkki
Märketin luona karin löysi myös norjalaisparkki Freja 13.9.1883. Alus saatiin pelastettua, mutta kansilasti menetettiin. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Rivesdale (1883) – parkki
Elokuinen sankka sumu oli syynä englantilaisen parkki Rivesdalen karilleajoon Märketin luona (1.8.1883). Ruotsalainen hinaaja kävi irrottamassa haveristin kiveltä. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015)
Absolut Veto (1882) – priki
Norjalaispriki ajoi sankassa sumussa karille Södra Sankanilla 25.7.1882. Alus sai karilleajossa huomattavia vaurioita, mutta pelastusalus Hermes onnistui kuitenkin pelastaa aluksen. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Medelpad (1881) – ?
Märketin luona sattui jälleen uusi merivahinko kun ruotsalainen laiva ajoi merivirtauksen painamana karille heinäkuun 14. päivä 1881. Karilleajo ei ollut kohtalokas, koska pelastusalus Hermes sai aluksen irti karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s.298)
Bonafide (1881) – parkki
Norjasta kotoisin ollut parkki ajoi yöllä karille 26.7.1881 Gisslanin eteläisillä luodoilla. Alusta ei jouduttu tällä kertaa jättämään hylyksi, koska se saatiin irrotettua sen jälkeen kun painolastia oli purettu tarpeeksi. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015) Åland 29.7.1891 no 34
Aleksander (1877) – kuunari
Kuunari Aleksander ajoi sankassa sumussa ja aurinkosavussa Märketin luona karille 6.6.1877. Tässä yhteydessä jouduttiin osa kansilastista heittämään mereen. Myöhemmin alus saatiin hinattua Käringsundiin. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015)
Åbo (1876) – höyrylaiva
Kauden ensimmäisellä matkallaan Turusta syntyi höyrylaiva Åbo:lla matkustajien keskuudessa pieni paniikki kun ruumasta havaittiin nousevan savua. Savun syyksi paljastui lopulta ylikuumentunut potkuriakseli. Hufvudstadsbladet 20.5.1876 no 116
Ystävä (1875) – höyrylaiva
Höyrylaiva Ystävä törmäsi 15.8.1875 yksi peninkulma Puumalasta etelään veturihöyry Törnuddin kanssa. Väistäminen epäonnistui ja Ystävän kokka törmäsi Törnuddin kylkeen niin pahasti, että jälkimmäinen upposi melko pian. Miehistö pelastui Ystävään paitsi kapteenin vaimo, joka löydettiin myöhemmin hukkuneena vedestä. Pietarin Lehti 9.8.1875 no 32 Ångfartygen Törnudd o Ystävä I kollision – 1875 17.VIII vbg.t n:o 95)
York (1884) – höyrylaiva
Klåfskärissä haaksirikkoutuneen englantilaisen höyrylaiva Yorkin kapteeni ja miehistö on jättänyt aluksen kohtalonsa varaan. Koska mitään ei ollut tehtävissä Yorkin pelastamiseksi poistui pelastusyhtiön höyryvene Hermeskin paikalta. Alus nostettu ja korjattu Ruotsissa. (Åbo Underrättelser 15.11.1884 no 312) DM Sjöhistoriska Museet
Vulcan (1882) – höyrylaiva
Lokakuussa 1882 kolaroivat höyrylaivat Vulcan ja Wasa, jonka seurauksena ensimainittu joutui hinaamaan jälkimmäisen Turkuun. Morgonbladet 23.10.1882 no 246 (Åbo. Ångfartyget Vulcan I kollision – 1882 åp n:o 245)
22.8.1874 sai pieni höyrypursi Wladimir pohjakosketuksen. Åbo Underrättelser 26.8.1874 no 196 (Ångb.Wladimir stött på grund – 1874 22.VIII hd n:o 227)
Wirilä (1872) – höyrylaiva
(Ångb. Wirilä på grund I närh. Af Raumo – 1872 4.IX hd n:o 241) [Kävi kivellä 29.8.1872, rikkoi potkurinlavan ja jatkoi matkaansa]
William Watson (1868) – priki
Englantilainen Harlepoolista kotoisin ollut priki William Watson, kapt. Andrew Wilson, haaksirikkoutui 28.4.1870 painolastissa matkalla Swinemunde-Gevle Lågskärin eteläpuolelle. Kapteeni oli luullut Lågskärin majakkaa Svenska Björniksi, jota ei oltu vielä tuotu paikalleen talven jälkeen. Alus irrotettiin karilta ja hinattiin kunnostettavaksi Maarianhaminaan. Alus myytiin elokuussa huutokaupassa 14.000 mk Helsinkiläiselle hr. Rohdelle. Aluksen uusi nimi on Antoni. (SFV kalender […]
Viktoria (1864) – höyrylaiva
Vesi oli poikkeuksellisen alhaalla elokuussa 1864, jolloin tutulla reistillään ollut hl. Viktoria sai vuodon pohjakosketuksesta Trångsundin pookin kohdalla. Höyrylaiva pääsin omin voimin jatkamaan matkaa Pietariin. Wiborgs Tidning 27.8.1864 no 67 (Ångf. Viktoria stöttfamman med ett annat fartyg – 1864 17.X fat n:o 241) (Ångf. Victoria stött på grund utanför Wiborg – 1864 27.VIII hd n:o […]
(Hangö. Tullbåtarna Wikingen och Nordvakten I kollision I följd af storm – 1882 h:fors n:o 47) (Tullbåterne Wikingens och Nordvaktens kollision I Hangö: genom storm – 1882 h:fors n:o 48)
Wehma (1867) – höyrylaiva
Höyrylaiva Wehma kävi kivellä Waarniemen luona, josta se saatiin myöhemmin irrotettua. [Vaarniniemi: Kaarina / Kustavi / Taivassalo] Helsingfors Dagbladet 12.7.1867 no 159 (Ångb. Wehma stött på grund – 1867 9.VII åu n:o 80)
Vega / Wega (1882) – höyrylaiva
Matkallaan Pieterista höyrylaiva Vega sai vaurioita pohjakosketuksesta, jotka se joutui korjauttamaan Turussa. Oulun Lehti 28.6.1882 no 26 (Ångf. Vega har utanför Wasa stött på grund – 1882 19.VI hd n:o 163) (Om ångf. Vegas grundstötning – 1882 20.VI n:o 164) (Höyrylaiva Wega ajoi karille lähellä Raippaluotoa – 1882 o.l n:o 22) (Fyrskeppet Storkallagrunds och ångf. […]
Unionen (1851) – höyrylaiva
Höyrylaiva Unionen lähti 27.9.1851 Pietarista kohti Tallinnaa kun se joutui kuunari Spionin (kapt. Nyholm), joka samaten oli matkalla Tallinnaan, päälleajamaksi. Unionen joutui korjauttamaan saamansa vauriot Helsingissä. Finlands Allmänna Tidning 6.10.1851 no 231 (Ångf. Unionen påsegladt – 1851 4.X ht n:o 79)
Tähti (1890) – parkki
Parkkilaiva Tähdellä on suoritettu katsastus viime sunnuntaina sen Itämerelle kokeman viime viikkoisen haverin johdosta. Katsastuksessa kävi ilmi, että keulakuva, jotkut nostoparrut, laudoitus sekä eräät purjeet ovat vaurioituneet ja arvioidaan tämän kaiken arvoksi noin 3.860 markkaan. Laiva, joka korjataan täällä, arvioidaan viikon päästä voivan jatkaa matkaansa määränpäähänsä Kristiinankaupunkiin. Lasti on suolaa ja on vahingoittumaton (1890 16.X […]
Toivo (1874) – priki
Kronstadtista sähkötettiin, että priki Toivo ja höyrylaiva Embra (Embla?) olivat törmänneet. Helsingfors Dagbladet 17.8.1874 no 222 Morgonbladet 22.8.1874 no 193 (Sammanstötning: briggen Toivo och sv. Ångf. Emla – 1874 22.VIII hd n:o 227)
Toivo (1868) – ?
Helsingistä kotoisin ollut laiva Toivo (kapt. Åström), matkalla Cadiziin, joutui ankkurissa ollessaan toisen aluksen päälle ajamaksi ja kärsi siinä yhteydessä vahinkoja. Huvudstadsbladet 10.7.1868 no 157 (Sjöskada: Skeppet Toivo, kapt. Åström fr. Helsingfors – 1868 15.VII folkvännen n:o 29)
Syskonen (1878) – fregatti
Kristiinankaupungista kotoisin ollut fregatti Syskonen (kapt. Reutervall) kolaroi Englannin rannikolla Brimsbyssä höyrylaivan kanssa. Åbo Posten 28.12.1878 no 302 (Skeppet Syskonens från Kristinestad sammanstötning – 1878 27.XII hd n:o 352) (Fartyget Ellidas hafveri. Skeppet Xenia från Lappfjerd försvunnit. Fregattskepp Syskonens sammanstötning – 1878 23.XII hd n:o 350)
Sven Dufva (1876) – höyrylaiva
(Ångb. Sven Dufva stött på grund – 1876 25.IX åu n:o 222) [Vaaraton karilla käynti]
Svalan (1889) – höyrylaiva
Pieni höyrylaiva Svalan liikennöi säännöllisesti Salon ja Hangon väliä. Kesäkuussa 1889 se sai pohjakosketuksen Westlaksissa Kemiössä. Teijon tehtaiden höyrylaiva joutui auttamaan haaksirikkoisen irroittamista kiveltä Åbo Underrättelser 3.6.1889 no 148 (Passagerare ångb. Svalan stött på grund I Hangö – 1889 lördagsqvällen n:o 39)
Suomi (1885) – höyrylaiva
Tullihöyrylaiva Suomi joutui karille kaksi peninkulmaa itään Pellingin salmesta 4.8.1885. Seuraavan vuonna kapteeni Rob Cornelius von Rehausen tuomittiin korvausvastuullisena syyllisenä karilleajoon. Suomalainen Wirallinen Lehti 14.8.1885 no 186 Nya Pressen 5.2.1886 no 34 Målet rörande tullångaren Suomis grundstötning (Kapten v. Rehausens svaromål) – 1886 n.pr n:o 96)
Storfursten (1884) – höyrylaiva
Helsinkiläinen höyrylaiva Storfursten ja itävaltalainen parkki Nina kolaroivat Ruotsin rannikolla. Ensimainittu tuomittiin syylliseksi ja korvauksiin. Åbo Tidning 20.3.1884 no 78 (Dom I kollisionsmålet mellan Helsingfors ångaren Storfusten o. österrikiste barken Nina – 1884 å.td n:o 78)
Hl. Storfursten ajoi 18.6.1851 kivelle lähdettyään Tukholmasta kohti Turkua. Alusta saatiin kevennettyä ja lopulta irti karilta. Morgonbladet 3.7.1851 no 49 Ilmarinen 5.7.1851 no 53 (Ångfartyget Storfursten, kastadt på en sandbank – 1851 3.VII m:bl n:o 49) (Åbo. Ångfursten råkat på grund – 1851 20.VI åt n:o 47)
Solide (1842) – höyrylaiva
Höyrylaiva Solid ajoi karille Naantalin luona 7.5.1842, mutta oli jo irroitettu seuraavana aamuna. Helsingfors Tidningar 14.5.1842 no 37 (Ångfartyget Solide stött på grund – 1842 11.V åu n:o 36)
Snowdon (1884) – parkki
Suomalainen laiva Snowdon (kapt. Sjöberg) ja Ruotsista kotoisin ollut parkki Lesseps kolaroivat Tanskan vesillä huhtikuussa 1884. Åbo Tidning 3.5.1884 no 119 (F.barkskeppet Snowdon skadadt – 1884 10.V kotka n:o 19, n:o 20).
Samuel Owen oli säännöllisellä reittivuorolla Turun kaupungin ja Ruissalon välillä. Samuel Owen ja höyrylaiva Helmi kolaroivat syyskuussa 1866, joskaan ei vakavasti. Finlands Allmänna Tidning 3.9.1866 no 204 (Åbo. Sammanstötning emellan ångsluparne Helmi o. Samuel Owen – 1866 28.VIII åu n:o 100)
Salo (1880) – höyrylaiva
Suomalainen höyrylaiva Salo (kapt. Henriksson) ajoi karille 26.10.1880 Vesteråsissa Almö-Lindössä. Alus pääsi onnettomuuden jälkeen jatkamaan matkaansa. Morgonbladet 8.11.1880 no 260 (Ångb. Neptun och Salo stött på grund – 1880 3.XI fat n:o 256)
Ruissalon ja Naantalin väliä liikennöivä potkurihöyrylaiva Runsala ajoi uponneeseen hylkyyn ja jäi hetkeksi siihen kiinni. Åbo Tidningar 1.9.1856 no 67 (Jern-propellerångslupen Runsala törnat på vrak – 1856 1.IX åt n:o 67)
Rolandseck (1890) – höyrylaiva
Höyrylaiva Rolandseckin (kapt. C.Fr. Wessels) höyrylaivan kone reistaili Vaasan edustalla jo toistamiseen. Åbo Tidning 24.10.1890 no 289 (Haveri. Ångaren Rolandseck utanför Wasa – 1890 wt n:o 164)
Rakkaus (1870) – kuunari
Kuunari Rakkaus menetti ankkurinsa Helsingin edustalla. Hufvudstadsbladet 22.11.1870 no 271 Wiborgs Tidning 26.11.1870 no 94 (Sjöolycka. Skonerten Rakkaus – 1870 21.XI hd n:o 270)
Probus (1880) – kuunari
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kuunarilaiva Probus (kapt. Jansson) joutui 4.10.1880 pahaan myrskyyn Carlshamnin ulkopuolella ja sai pahan vuodon. Alus oli lautalastissa. Åbo Posten 19.10.1880 no 243 Suomalainen Wirallinen Lehti 21.10.1880 no 124 (Haverier. Skonerten Julia från Kimito.- Finska skonerten Telegraf på väg till P.borg.- Skonerten Probus från Åland, kapten Jansson – 1880 20.X hfbl n:o 244A).
Preciosa (1865) – priki
Turusta kotoisin ollut priki Preciosa (kapt. U. Bergenheim) joutui loppusyksystä 1865 Itämerellä niin kovaan myrskyyn, että aallot vyöryivät yli kannen ja veivät mennessään mm meries Åbergin, joka hukkui. Halikon Pyhän Birgitan keskiaikaisessa kivikirkossa on priki Preciosa votiivilaivana. Tähti 1.12.1865 no 48 (Haaksirikko. Priki Preciosa Turusta – 1865 24.XI st n:o 47) (Priki Preciosa, Turusta, onnettomuus […]
Reittiliikennettä Turku-Pori ajanut höyrylaiva Porthan sai uudemman kerran pohjakosketuksen Aurajoessa. Helsingfors Dagbladet 28.10.1864 no 251 (Ångf. Porthan stött på grund I Aura – 1864 25.X åu n:o 126) (Orsaken till ångf. Porthans påstötning – 1864 29.XI åu n:o 141)
Pegasus (1912) – parkki
Parkki Pegasus haaksirikkutunut 9.9. 1912 Märketillä. (Erkki Metsävuori : Rauhan meri Nelimastoinen norjalaisparkki ajoi kahdesti karille Märketin vesillä. Ensimmäisen kerran se tapahtui Märketskallanilla 9.9.1912, jolloin miehistö jätti laivan ja hakeutui turvaan majakkasaarelle. Työn aikana alkoi varsianinen myrsky, joka irroitti haveristin karilata ja alus lähti ajelehtimaan. Lopulta se päätyi Norra Sankanille, jossa se joitui uudestaan karille. […]