Siipiratashöyrylaiva Örnsköljd ajoi karille kesällä 17.7.1860 ja täyttyi vedellä Kotkan Ruotsinsalmessa. Karilleajo hetkellä laivassa oli Viipuriin tarkoitettu kaasuputkilasti. Karilta hylkyä ei saatu irti, vaan se elokuussa myytiin romuna huutokaupalla.Tammesta ja männystä 1939 Kalmarissa rakennettu alus oli 35,5 metriä pitkä ja 5,7 metriä leveä ja kulki 80 hevosvoiman voimalla. Rahtitilojen lisäksi sillä oli lupa myös 360 […]
Tekijä: Risto Sajaniemi
Kategoriat
Tärnan (1850) – kaljaasi
Kajaasi Tärnan, kotipaikka Jomala, Björnsby. Haaksirikkoutui todennäköisesti elokuussa 1850 Getan tai Hammarlandin pohjoispuolella. Kaljaasi lähti 8. elokuuta matkalle Länsipohjasta Saksaan, eikä siitä kuultu ennenkuin joulukuussa, jolloin miehistön jäsenen ruumis löydetiin Äppelön rannasta Hammarlandissa. Nelihenkinen miehistö menehtyi. Finlands Allmänna Tidning 8.1.1851 no 5 Åbo Tidningar 14.1.1851 no 4 Åbo Underrättelser 14.1.1851 no 4 Sjökatastrofer i åländska […]
Kategoriat
Tärnan (1900) – sumppu
Sumppu Tärnan, kotipaikka Sottunga. Paiskautui maihin Skejtevikenissä talvella 1900 voimakkaassa myrskyssä ja jäi hylyksi. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring
Kategoriat
Therapia (1913) – höyrylaiva
Therapia oli brittiläinen 3123 brt:n höyrylaiva, joka oli rakennettu vuonna 1900 Richardson, Duck & Co:n telakalla. Aluksen pituus oli 99 metriä ja leveys 14 metriä. Therapiaan lastattiin Kalajoen Rahjassa täysi lasti kaivospölkkyjä ja se lähti satamasta 25.9.1913 kohti Englantia ja Cardiffia. Muutaman päivän päästä Rahjassa ajautui maihin kaksi Therapian pelastusvenettä. Niissä ei ollut miehistöä, mutta […]
Kategoriat
Translubeca (1975) – rahtialus
Translubeca oli 74.1 m pituinen ja 10.7 m leveä dieselmoottoroitu saksalainen rahtialus. Se oli vuoden 1975 viimeisenä päivänä matkalla terästankolastissa Luulajasta Belfastiin kun se joutui Selkämerellä kovaan, 10-12 boforin myrskyyn. Ollessaan 40 mpk Porista luoteeseen alus oli saanut pahan kallistuman. Lasti oli ilmeisesti siirtyillyt ruumassa. Apuun kiirehti neuvostoliittolainen säiliölaiva Ligovo, joka pelasti seitsemän miehistön yhdeksästä […]
Kategoriat
Tre Syskon (1827) – kaljaasi
Antti Engblom, Kalle Isaksson ja K.Bastman omistivat kaljaasi Tre Syskon. Alus haaksirikkoutui Ahvenanmerellä vuonna 1827. Aluksen kotipaikka oli Kristiinankaupunki. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 39
Kategoriat
Uisko (1943) – vartiolaiva
Merivartiolaitoksen vartiolaiva Uisko oli partiomatkallaan yhdessä sisaraluksensa vl. Tursaksen kanssa. Alukset olivat Suomenlahdella 16.9.1943, Helsingin ja Tallinnan puolivälissä Kerin majakan luona, kun pilvikerroksen läpi, moottorit sammutettuna syöksyi vihollisen Ilyushin IL-4 lentokone ja pudotti torpedon kohti Uiskoa. Torpedo osui laivan ohjaushytin kohdalle ja katkaisi sen kahtia. Hetkessä laiva upposi, ja vain kaksi miehistön jäsentä pelastui. Seitsemäntoista […]
Kategoriat
Uljas (1921) – kaljaasi
Kaljaasi Uljas on Tammion rannassa, jonne se hylättiin vuonna 1921. Juho Klamin ja Aleks Kuokan yhteinen 21-metrinen ja 57 lästin alus oli rakennettu vuonna 1908 Neuvottoman varvilla August Suntion johdolla. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996, s.238 Uljas Suomen kauppalaivastotietokannassa
Vuonna 1890 Utön lähellä haaksirikkoutunut ruotsalainen kaljaasi ajautui luoteeseen kohti Kökaria. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto, Hämeenlinna 1996
VMV 3:n pituus oli 24,6 metriä ja paino 33 tonnia. Se saavutti 23,3 solmun huippunopeuden kahdella 525 hv:n Ares-moottorilla ja yhdellä 120 hv:n Ares-moottorilla. Yöllä 10.6.1931 vartiopalvelua suorittaessaan alus syttyi peräosastaan tuleen ja kahdeksanhenkinen miehistö joutui jättämään sen Äransgrundin ja Tallinnankiven välillä. Syynä oli ilmeisesti polttoaineen syöttöputken vuoto. Hylkyä ei ole löydetty.Vartiomoottoriveneistä ensimmäiset olivat osittain […]
Saksalainen kuunari tuhoutui joulukuussa vuonna 1855 Utön luona. Ulkosaaristossa, Benedict Zilliacus, Tammi, Helsinki 1974, s. 104Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Kategoriat
Wischhafen (1960) – moottorilaiva
RAHTILAIVA WISCHHAFENIN TALVINEN HAAKSIRIKKO Hampurilaisen Heinrich von Bergen varustamon omistama 500 brt:n moottorilaiva Wischhafen oli matkalla Lyypekistä Mäntyluotoon 700 tonnin glaubersuolalastissa. Laiva oli vuonna 1958 rakennettu 64 metrinen rahtilaiva, jossa kansirakennus sijaitsi tyypilliseen tapaan laivan perässä. Miehistöä merikapteeni Hans von Allwördenin lisäksi oli kahdeksan henkeä. Alus kynti merta Rauman ulkopuolella kovassa ja jäätävässä pohjoistuulessa tammikuun […]
Venäläisen kauppalaiva Zaritsa Alexandran matka Hullista Pietariin päättyi 1.11.1831 karikkoon pimeässä ja kovassa kaakkoismyrskyssä, jonnekin Örön saaren lähistölle. Purjeilla auttaen laiva saatiin irti karilta, mutta se oli saanut vuodon, täyttyi vedellä ja alkoi kallistella, joten mastot täytyi katkaista. Miehistö joutui jäämään vedellä täyttyneeseen hylkyyn kun kaikki laivaveneet oli menetetty. Heidät pelastettiin vasta kolmen päivän kuluttua. […]
Kategoriat
Terese (1899) – parkki
Italialainen parkki Terese oli huono-onninen 22.10.1899. Se nimittäin upposi pian Haminasta lähdettyään Haapasaaren vesille lankkulastissa. Syynä oli laivalla syttynyt tulipalo. Ajelehtimaan jätetty alus rantautui Haapasaaren kylän lähelle. Määräsatama olisi ollut Algier. Alus hinattiin lopulta Kotkaan. Joulukuun sanomalehdissä oli ilmoitus järjestettävästä huutokaupasta, jossa realisoitiin hylkyirtaimistoa. Aftonposten 23.10.1899 no 220 Hufvudstadsbladet 25.10.1899 no 289 Åbo Underrättelser 26.10.1899 […]
Tammion lähellä ajoi karille amerikkalainen alus myöhään syksyllä 1808. Laiva oli todennäköisesti matkalla Pietariin. Matkustajana oli mm. neiti Wilmot. Adam Kiiski Tammiosta auttoi haaksirikkoisia. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 36
Olof Eriksonin päällikkyydessä purjehtinut alus upposi 1709 Tostholmenin luona matkalla Tallinnaan. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s.32Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 [Risto Sajaniemi: Tostholmenia ei löydy mistään.]
Venäläiset kaapparit polttivat Ahvenanmaalta palaamassa olleen kuunarin Hankoniemellä, Tvärminnen luona vuonna 1713. Aluksessa olivat Henrik ja Per Hansson. Aluksen kotipaikka oli Kuopio. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 32
Venäläinen kaljuutti ajoi karille syksyllä 1744 Helsingin ja Porvoon välillä. Matalaan veteen uponnut hylky ryöstettiin. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s.33Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Kaksi henkeä pelastettiin ja neljä hukkui, kun kaljuutti Vindhund (kapt. Casper Damp) ajautui keväällä 1757 Helsingin Kuivasaaren lähelle (wid Porkkala i Finska skiären, drifwid till Stor Miölön i Hfors). Alus oli kotoisin Tukholmasta, jonne se oli ruislastissa matkalla Narvasta. Pelastettu takila huutokaupattiin myöhemmin. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. […]
Tuntematon laiva haaksirikkoutui 12.5.1660 Virolahden Arnholmassa. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992 s.31Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Helsingin edustalle, tuntemattomalle kivelle 11.6.1713 ajanut purjelaiva Vyborg upotettiin sen täytyttyä vedellä [Huom! – eri kuin Moskvan Vyborg, uppoamisvuosi sama, mutta paikka eri] Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 32 Letopis krusheni i poshzarov cydov Ryskova Flota 1713-1853, Al. Sokolov. Pietari 1855
Kategoriat
Z 35 (1944) – hävittäjä
Viimeinen toisen maailmansodan sotatoimiin liittyvä tapahtuma Suomenlahdella oli saksalaisen laivasto-osaston viivytysmiinoitteen lasku Naissaaren ja Porkkalanniemen muodostamassa kapeikossa jo olemassaolevan Nashorn-sulkumiinoitteen tueksi ja täydennykseksi. Laivueeseen kuului kolme uudenaikaista Z-luokan hävittäjää ja joukko pienempiä apualuksia. Hävittäjä Z 35 oli 3507 tonnin alus joka kykeni saavuttamaan 36 solmun nopeuden ja oli yli 120 metriä pitkä. Operaatio oli riskialtis […]
Kategoriat
Z 36 (1944) – hävittäjä
Oma miinoite osoittautui saksalaisten hävittäjien Z 36:n ja Z 35:n kohtaloksi 12.12.1944, paikassa 59° 38’P 24° 20’I. Kaikkiaan noin 600 miestä menehtyi ja miinoihin osuneet alukset upposivat nopeasti Porkkalan vuokra-alueen tuntumaan noin 50 metrin syvyyteen. Hävittäjä Z 36 oli 2527 tonnin alus, kykeni saavuttamaan 36 solmun nopeuden ja oli yli 120 metriä pitkä. Z 36 […]
Arkistovihjeen perusteella Kökarista lounaaseen on toisen maailmansodan aikainen hylky. Hylyn pitäisi olla Kålbodan-Syndersbådan lähellä. Henrik Roseniuksen raportti sukellusleiriltä 27.7-1.8.1963
Harmajan luotsi havaitsi merkillisen näyn eteläisellä horisontilla: Kohti rannikkoa oli purjehtimassa repaleinen yksimastoinen alus ilman minkäänlaisia valoja. Sitä lähdettiin vastaan moottoriveneellä. Perillä todettiin sen juuttuneen Svartbådanille ja miehistön olevan kateissa. Arveltiin näin pienessä aluksessa olleen korkeintaan kolmen hengen miehistö. Kummallista asiassa oli se, että laivan yli näytettiin ajetun. Jäljellä oli vain keula ja hieman toista […]
Sv Atlanta on kateissa Saaristomerellä. Suomen pelastusosakeyhtiö Neptunin arkistot 1917-1967, osia arkistosta 1967-1984Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Kategoriat
Styrbjörn (1808) – fregatti
Styrbjörn rakennettiin vuosina 1789-90 ruotsalaisesta puutavarasta Tukholmassa. Se osallistui kärkialuksena Viipurinlahden läpimurtoon ja pian sen jälkeen komentoaluksena ratkaisevaan Ruotsinsalmen II taisteluun. Voittoisa laiva palveli seuraavat vuotensa Viaporin eskaaderissa kotivesillämme ja katosi epäselvissä olosuhteissa vuonna 1808.SyntyhistoriaLaivan taustoja on lähdettävä selvittämään vuodesta 1762, jolloin Fredrik Henrik af Chapman oli saanut valmiiksi kaksikantisen turunmaa Nordenin. Se oli Ruotsi-Suomen […]
Tuntematon itäänpäin matkannut laiva upposi 1600-1700-lukujen vaihteessa Hiittisten Stängersholmin tienoilla. Miehistö pelastautui läheiselle luodolle. Hiittisten papin havaittua sieltä nuotion loimua, hän oli koonnut saarelaisista rosvojoukon. Joukko tappoi pelastuneet ja korjasi talteen kapteenin rahalaukun. Myöhemmin pappi vangittiin. Saaristomerta ja sankareita, Eka Metsävuori, Turun Sanomat 1993Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Kategoriat
St Olof (1845) – kuunari
Kuunari St Olof, kotipaikka Lysekil. Haaksirikkoutui miehineen kaikkineen luultavasti Stora Skivgrundin ja Västerkläpin välillä joulukuun alussa 1845. Hylkytavaraa huuhtoutui rantaan pitkin Gottbyn kylän rantoja Jomalassa. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring
Kategoriat
Spurn (1857) – höyrylaiva
Höyrylaiva Spurn upposi 15.10.1857 Digskärin luona Pernajan edustalla. Aluksen kapteeni oli Woolf. Aluksen kotipaikka oli Norjan Drammen. Luotsi ja Majakkalaitos, Förteckning öfver förolyckade fartyg 1856-1865/Peter HeleniusHylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Kategoriat
Sophia (1795) – jahti
Jahti Sophia (kapt. Olof Pehrsson), kotipaikka tuntematon. Rantautui ja jäi hylyksi 25. syyskuuta 1795 Ahvenenmaan luoteissaaristossa. Alus oli matkalla Porista Tukholmaan lastinaan rautaa ja polttopuuta. Lasti ja takila onnistuttiin pelastamaan. Miehistön kohtalo tuntematon. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat […]
Pieni virolaisjaala upposi 21.10.1892 painolastissa Söderskärin luo. Alus oli matkalla Helsingistä Viroon, ja kapteeni oli laskenut kurssin väärin. Nya Pressen 25.10.1892 no 291 Folkwännen 25.10.1892 no 248 Åbo Underrättelser 26.10.1892 no 291 Åbo Tidning 26.10.1892 no 291 Finland 8.11.1892 no 260 Borgåbladet 9.11.1892 no 89 Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkoilmoituksia vuodelta 1892Hylkyjä Suomenlahdella […]
Uudenaikainen venäläinen hävittäjä Smetlivyi oli yksi Hankoniemen venäläisiä joukkoja evakuoivan saattueen aluksista. Alus oli ottanut Hangosta 560 varuskunnan miestä kun saattue pyrki ohittamaan Porkkalan lounaispuoleisen, Suomenlahden yli menevän Corbetha-miinakentän. Sen suojaraivaimessa räjähti miina 4.11.1941 ja alus ajautui pois suunnasta. Hetkeä myöhemmin räjähti toinen miina ja irroitti keulaosan. Ennen kolmannen miinan räjähtämistä alus kellui 12 minuuttia […]
Kategoriat
Sjöhästen (1710) – kreijari
Inkoon Langösundetista löytyi 4.1.1710 hylyksi jätetty kreijari Sjöhästen. Vielä korjauskelpoisen aluksen pelastamista yritti Fagervikin ruukinpatruuna Robert Helleday miehineen. Pelastaminen kuitenkin keskeytyi Suuren Pohjan sodan takia ja myöhemmin alus todennäköisesti lähti ajelehtimaan, törmäsi lopulta kallioihin ja poltettiin jossain Degerön ulkopuolella. Kolmimastokreijari Sjöhästeniin oli Virossa lastattu viljaa, voita, häränlihaa, talia, nahkoja, vaatteita ja huonekaluja. Aluksen kapteeni Berendt […]
Kategoriat
Siby (1955) – moottorilaiva
Moottorilaiva Siby katosi vuonna 1955 matkallaan Puolasta Helsinkiin. Navigator-lehden vuosikerratHylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Sluuppi Sankt Petter haaksirikkoutui 1780 Inkoon Barösundin kanavassa. Aluksen takila huutokaupattiin saman vuoden heinäkuussa. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 37
Kategoriat
Sankt Nikolai (?) – ?
Borstön vesissä on kadonneena Sankt Nikolai. Hiljaiset laivat, Raoul Johnsson, Suomen Urheilusukeltajain liitto ry 1988, s. 86
Huukkarijahti Sankt Johannes (kapt. Anders Classe) ajoi 23.5.1759 karille oletettavasti Helsingin edustan Äransgrundilla (Mickelskiärs klippor) ja joutui hylyksi. Aluksen omisti kauppias Sederholm. Alus oli matkalla Lyypekistä Haminaan. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s.34Sukellus Helsingin historiaan, Timo Karkola, Helsinki 1988, s.23 Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och […]
Kategoriat
Salisbury (1933) – kuunari
Nelimastokuunari Salisbury oli rakennettu vuonna 1903 Bath Mainessa Yhdysvalloissa. Kantavuudeltaan 590 brt:n alus oli ostettu Tanskasta Suomeen v. 1927 John Nurmisen varustamolle 350 000 mk:n kauppahinnasta. Salisbury, kapteenina N. Saarinen, saapui Kotkan edustalle Kööpenhaminasta tyhjänä, lastatakseen Kotkassa. Luotsin saavuttua laivaan se ankkuroitui Veiskarin selälle ja pääsi jatkamaan matkaa kun hinaaja Poitsila saapui. Kun hinausvaijeri oli […]
Tämän saaristossa suusta suuhun periytyneen kertomuksen paikkansapitävyys on vähintäänkin kyseenalainen. Samalla se on ilman muuta erittäin mielenkiintoinen. Kerrotaan, että tanskalainen kaapparilaiva Sancta Nicolaus olisi ollut ankkurissa Kökarin länsipuolella valvomassa Hamnön satamaan tulijoita. Alus on ollut pienehkö, mutta tykein ja entrausvälinein varustettu. Alueen saaristolaiset saivat laivan piilopaikasta vihiä ja hetken tuumiskeltuaan päättivät hankkia hiukan aineellista hyötyä […]
Moottorilaiva Saarenmaa upposi 6.12.1926 miehistöineen jonnekin majakkalaiva Äransgrundin eteläpuolelle (noin 1 mpk). Uppoamispaikalta oli näkynyt merkkituli ja pian sen jälkeen räjähdys. Kaskö Tidning 18.12.1929 no 99 Arbetarbladet 20.12.1926 no 149 Heikki Moision henkilökohtaiset arkistot
Russaröstä 8 mpk etelään on kateissa lohenkalastusalus. Helge Heikkisen lehtileikearkisto, Suomen Merimuseo
Kategoriat
Rota (1888) – priki
Raumalainen sanomalehti kertoo, että torstaina 25.10.1888 klo 5.30 ajoi tanskalainen priki ”Rota”, kapteenina Jörgenssen, karille ns. Aikon matalille. Alus oli matkalla painolastissa Kööpenhaminasta Reposaareen, kun se kovan tuulen ja sumun takia ajautui matalikolle. Paikalliset kalastajat toivat laivan 8 henkisen miehistön Raumalle. Kuukautta myöhemmin pidetyssä huutokaupassa myytiin; ”Rota:sta korjatut taklaasit, purjeet, ruokatavarat ja muu kalusto, kuin […]
Kategoriat
Räven (1854) – kaljaasi
Kaljaasi Räven, kotipaikka Vårdö. Hms Zephyrin miehistö poltti kaljaasin 22. heinäkuuta 1854 Bomarsundin ulkopuolella. Miehistö päästettiin maihin. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring
Kategoriat
Proomu B-7 (1957) – proomu
Proomu B-7 upposi vuonna 1957 Hangon läntisellä selällä. Navigator-lehden vuosikerrat
Kategoriat
Primus (1913) – kuunari
Tanskalainen kuunari Primus upposi 14.5.1913 Kallbådan matalikolle. 198 tonnin puutavaralastia kuljettanut alus oli matkalla Porvoosta Aalborgiin. Nya Pressen 15.5.1913 no 109 Hufvudstadsbladet 16.5.1913 no 131 Veckobladet 17.5.1913 no 39 Västra Nyland 17.5.1913 no 54 Västra Finland 17.5.1913 no 55 Nya Pressen 23.5.1913 no 116 Åbo Underrättelser 24.5.1913 no 138 Västra Finland 24.5.1913 no 58 Västra […]
Kategoriat
Postiljon (?) – ?
Borstön vesissä on kadonneena Postiljon-nimisen aluksen hylky. Hiljaiset laivat, Raoul Johnsson, SUSL 1988, s. 86
Kategoriat
Polaris (1941) – höyrylaiva
Höyrylaiva Polaris oli rakennettu Gourley Brothers & Co. telakalla Dundeessa vuonna 1899 ja sen vetoisuudeksi ilmoitettiin 2018 brt.Venäjän viranomaiset pakkolunastivat Polariksen sen omistajalta FÅA:lta vuonna 1914 ja se toimi Kretschet-nimisenä esikuntalaivana Helsingin satamassa. Kretschet upposi vuonna 1915 tai 1916 Helsingin vesille. Alus on nostettu, koska FÅA osti sen takaisin vuonna 1919. Upotettiin tykkitulella 14.12.1941 Hong […]
Kategoriat
Phoebe (1798) – fregatti
Kolmimastoinen fregattilaiva Phoebe, kotipaikka tuntematon. Laiva löydettiin rantautuneena ja hylättynä Signilskärin länsipuolella 25. lokakuuta 1798. Pelastetun laudoista ja lankuista koostuvan lastin huutokauppa pidettiin Tukholmassa 8-9. lokakuuta 1799. Miehistön kohtalo tuntematon. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring Norrköping Tidning 10.11.1798 Dagligt Allehanda 7.10.1798
Kategoriat
Paulina (1881) – kaljaasi
Suomalainen kaljaasi Paulina upposi myrskyssä ja pimeässä 14.10.1881 Tammisaaren luotsipiirin alueella Segelskärin lähellä tulomatkalla Tallinnasta Hankoon. O. Lindblomin komentaman tenholalaisen aluksen lastina oli jauhoja. Vestra Nyland 21.10.1881 no 3 Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkoilmoituksia vuodelta 1881Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996