Norjalainen kuunari Constitution upposi 11.10.1838 Porvoon sisääntuloväylän suulla 800 tynnyrin sillilastissa matkallaan Pietariin. Syysmyrsky heitti sen ulkosaariston karikoihin. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä,Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996, s. 230 Navis Fennica I-IV, Erkki Riimala, WSOY Juva 1993-1994) Borgåtidningen 24.10.1838 no 84 Helsingfors Tidningar 3.11.1838 no 87
Tekijä: Risto Sajaniemi
Kategoriat
Danmark (1881) – höyrylaiva
Ruotsalainen höyrylaiva Danmark upposi 14.1.1881 Hangon majakalta kolme englantilaista mailia kaakkoon. Se oli tulossa Tukholmasta ja todennäköisesti matkalla Baltischportiin. Kovassa myrskyssä laivan kansille ja takilaan muodostui vahva jääkerros, jonka paino lopulta edesauttoi keinahtamista nurin. Yksi miehistön jäsen kuoli. Aluksen päällikkönä oli J. Schalin. (Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto vuodelta 1881) Åbo Posten 26.1.1881 […]
Kategoriat
De Catherina (1782) – ?
Hollantilainen De Catherina upposi 16.9.1782 Jussarön vesillä (på sk. Liusarö gaddarna / Linsarögaddarne utan för Ekenäs) kattotiililastissa. Alus oli Jochen Andresin (Martin Johannes von Jochimandre) päällikkyydessä. Alus oli matkalla Amsterdamista Åietariin. Aluksen runko särkyi, osa lastista ja suurin osa takilasta saatiin pelastettua. [Risto Sajaniemi: Liusarö/Linsarö ei löydy nykytiedoista. 1700/1800 vaihteen kirkonkirjoista nimet löytyvät Jussaröön ja […]
Hollantilaiskapteeni Jacob Geertsin (Jacob Gerritz) alus De Jonge Anna Maria ajoi vuonna 1775 yöllä 4.7 karille Kemiön saaristossa Böllden-nimisessä tuntemattomassa paikassa (på den så kallade Bollden i Kimito skärg). Lastina oli suolan lisäksi satoja litroja viiniä, etikkaa ja oliiviöljyä. Alus oli Amsterdamista ja matkalla Haminaan. Turussa toiminut valkunnallisen sukelluskomppanian osasto hinasi karille ajaneen aluksen satamaan. […]
Erik Rosanderin purjealus haaksirikkoutui vuonna 1739 tullessaan Tallinnasta Helsinkiin. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Kategoriat
Blenda (1920) – höyrylaiva
Ruotsalainen Margit-varustamon omistama alus oli matkalla Riiasta Tukholmaan, kun se 21.11.1920 ajoi mereen jääneeseen miinaan kolmen mailin päässä Olegin matalikolta kaakkoon Hangon saaristossa. Hylky on suurimmaksi osaksi nostettu. Wiborgs Nyheter 23.11.1920 no 272 Åland 24.11.1920 no 94 Västra Nyland 25.11.1920 no 134 Kainuun Työväen Lehti 27.11.1920 no 9 Kaskö Tidning 27.11.1920 no 93 Hylkyjä Suomenlahdella […]
Brikanttiini Sophie Beata (kapt. A.P.Laxström) paloi 16.10.1778 Helsingissä Kruunuvuorenselällä. Alus oli lähdössä rauta- ja lautalastissa Marseilleen. Alus oli kotoisin Pietarista ja sen omisti K.M. Sunni. Sukellus Helsingin historiaan, Timo Karkola, Helsinki 1988, s. 24Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar 77-80
Helsinkiläinen kuutti tuhoutui syksyllä 1696 Inkoossa Barösundin selällä. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 31Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Venäläisten evakuoidessa Hankoa heidän laivansa ajoivat pohjoista reittiä Suomen rannikon läheisyydessä välttääkseen miinakenttiä. Verkonlaskija Azimut oli lastannut Hangosta 288 matkustajaa viedäkseen heidät itään. Myrskyssä yön aikana Azimut törmäsi ajomiinaan ja upposi miehistön ja matkustajien kanssa 21.11.1941 Juminda-miinakenttään jossain Emäsalon eteläpuolella. Meririntama, Per-Olof Ekman, WSOY, Juva 1983 Wikipedia.org: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_shipwrecks_in_November_1941#21_November
Kategoriat
Axel (1908) – kaljaasi
Suomalainen kaljaasi Axel (kapt. Holmström) upposi 6.6.1908 painolastissa Busön itäisen niemen lähellä Tammisaaren edustalla joutuessaan pimeyden ja myrskyn yllättämäksi. Se oli matkalla Viipurista Paraisille, jossa sen kotisatama oli. Västra Finland 11.6.1908 no 65 Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto vuodelta 1908
Kaljuutti Avangture (kapr. Jakob Pieters) upposi 12.11.1784 Jussarön paikkeilla, matkalla Lyypekistä Haminaan. Aluksen lastina oli painolastin lisäksi joitain hedelmiä. Onnettomuuspaikaksi mainitaan Linsarö. Takila ja myös aluksen hylky huutokaupattiin. Spår av hav, yxa och penna (Historiska sjöolyckor i Östersjön anspeglade i marinarkeologiskt källmaterial)Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996) Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat […]
Kategoriat
Aura (1882) – jaala
Venäläinen jaala Aura ajautui maihin 4.11.1882 Helsingin luotsipiirin alueella Porkkalassa, Rönnskärin itäpuolella, Västra Styrskärissä. Se oli matkalla puulasteineen Loviisasta Tallinnaan. Päällikkö oli G. Freifert. Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkoilmoituksia vuodelta 1882.Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Kategoriat
Astrid (1916) – rahtialus
Raumalle matkalla olleen ruotsalaisen Astrid:n (204 grt) upotti tykkitulella 11.11.1916 saksalainen sukellusvene U-22. Hylky on osin palanut. Miehistö pelastui.Tuohon aikaan Rauma oli Suomen suuriruhtinaskunnan pääsatama. I maailmansodan aikana saksalaiset sukellusveneet upottivat Pohjanlahteen viitisenkymmentä alusta. Niistä Rauman ja Gävlen väliselle merialueelle noin kolmekymmentä. Vakka-Suomi 28.11.1916 no 134 Suomalainen Wirallinen Lehti 9.1.1917 no 6 Uboat.net: https://uboat.net/wwi/ships_hit/512.html Wrecksite.eu: […]
Kategoriat
Anna (1943) – höyrylaiva
Pieni höyrylaiva Anna tuhoutui Porkkalan Kallbådanista kaakkoon ajettuaan todennäköisesti miinaan yöllä 17.11.1943. Anna oli lähtenyt edellisenä päivänä Tallinnaa kohti saksalaisen höyrylaiva Otto Alfred Müllerin perässä, odotettuaan sitä ennen Porkkalassa sään paranemista. Annassa oli seitsemän hengen miehistö ja päällikkönä Carl Frostell. Kallbådanin majakan kuuntelulaitteista kuului mainittuna 17. päivänä kello 1.07 kaksi miinaräjähdystä kaakkoissuunnasta. Porkkalan selän länsipuolelta, […]
Kategoriat
Aallotar (1960) – kaljaasi
Moottorikaljaasi Aallotar upposi 10.5.1960 Korppoon ja Houtskärin välillä saatuaan vuodon. Pieni 56 brt:n alus oli matkalla Paraisilta Kökariin. Navigator-lehden vuosikerratHeikki Moision henkilökohtaiset arkistot
Suomalainen purjelaiva Abiina haaksirikkoutui 1.9.1940 Kihdin selällä. Alus oli kooltaan 65 brt. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996, s.239
Newcastlesta kotoisin ollut kuljetusalus Abruk upposi 11.7.1941 Hangon ja Tallinnan välillä miinaanajossa. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996, s. 239
Kategoriat
(nimetön) (1794) – laiva
Perniöstä kotoisin ollut laiva upposi myrskyssä Ahvenanmerellä vuonna 1794. Vain yksi mies pelastui. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s.38
Tanskalainen, Proestöstä kotoisin oleva kuunari Albertus Bahrent meni pohjaan 29.5.1877 Pernajan lahdella luotsin ollessa aluksessa. Ruorimies ei ollut täysin ymmärtänyt luotsin komentoja. Miehistö pelastui painolastissa olleesta aluksesta. Lähtöpaikka oli Tanska ja määränpäänä Forsby Pernajan lahdella. Päällikkö oli C.S. Jenson. Mm aluksen riki myytiin myöhemmin huutokaupalla. Åbo Posten 2.6.1877 no 126 Wiborgs Tidning 7.7.1877 no 78 […]
Kategoriat
Alfhild (1916) – höyrylaiva
Höyrylaiva Alfhild, kotipaikka Tukholma, pituus 30,3 m, leveys 6,88 m ja materiaali rauta. Alus sai vuodon ja upposi 18. lokakuuta vuonna 1916 kovassa säässä Grindaran pohjoispuolella Getan luoteispuolella. Kahdestatoista miehistön jäsentä kuusi hukkui pelastusveneen kaaduttua ja kaksi henkilöä menehtyi kylmään ja uupumukseen ennen kuin neljä selviytynyttä pääsi Understenin majakalle. Dagens Press 24.10.1916 no 247 Åbo […]
Kategoriat
Alku (1830) – kaljaasi
Kaljaasi Alku oli 64 lästin vetoinen oululainen alus. Se purjehti Oulusta vuosina 1827-30 ja määrasatamat olivat yleensä Ystad, Malmö, Kööpenhamina ja Tukholma. Vuoden 1830 lokakuussa se oli jälleen kerran lähtenyt Oulusta kapteeni Samuel Henr. Sahlbomin päällikkyydessä. Se tuhoutui kuitenkin Kaskisten edustalla (toisen tiedon mukaan Kokkolan edustalla). Koko kahdeksanhenkinen miehistö menehtyi onnettomuudessa. Ruotsissa pidettiin huutokauppa siellä […]
Kategoriat
Amanda (1894) – parkki
Parkki Amanda upposi 1894 Stafklintin luona. Se oli Närpiössä vuonna 1865 rakennettu 382 nrt:n alus. Åland 22.12.1895 no 102 Nya Pressen 27.12.1894 no 52 Åbo Underrättelser 27.12.1895 no 351 Huvudstadsbladet 28.12.1895 no 302 Wasa Tidning 29.12.1894 no 304 Den Åländska segelsjöfartens historia, Georg Kåhre ja Karl Kåhre, Ålands Tidningstryckerie Ab, Mariehamn 1988 [Risto Sajaniemi: Stavklint […]
Helsingin ulkopuolella haaksirikkoutui porvari Anders Byströmin purjealus vuonna 1725. Alus oli matkalla Tallinnasta Helsinkiin. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s.33Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Anders Markuksenpoika Kurikan laiva haaksirikkoutui syksyllä 1692 Kalvön kohdalla. Alus oli kotoisin Kristiinasta. Risto Sajaniemi: Kalvö ei löydy Kristiinan läheltä. Löytyy Inkoosta, Porkkalasta ja Porvoon läheltä. Löytisikö enemmän vinkkiä Kohti syvyyksiä kirjasta? Minulla sitä ei ole. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s.31Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna […]
Kategoriat
U-479 (1944) – sukellusvene
Sukellusvene Lembitin sota oli alkanut saalistusmatkoilla Itämerellä. Se oli myös viettänyt kaksi sotavuotta korjaustelakoilla Lavansaaressa ja Leningradissa, joissa sen syvyyspommeista saamia vaurioita paikkailtiin. Suomen ja Neuvostoliiton aselevon jälkeen lokakuussa 1944 se lähetettiin rannikkomme saaristoväyliä pitkin jälleen ulos Itämerelle saksalaisten kiusaksi. Matka ei jäänytkään aivan tuloksettomaksi: sen torpedot upottivat saksalaisen säiliölaiva Terran ja apuraivaaja M 3619:n […]
Kategoriat
U-26 (1915) – sukellusvene
Saksalainen sukellusvene U-26 oli laivastonsa ylpeys. Sen pituus oli 64,7 m, leveys 6,3 m ja vetoisuus 670 tonnia. Nopeus pinnalla oli 15 solmua ja sukelluksissa hetkellisesti 9,5 solmua. Suurin sukellussyvyys oli 50 m. Aseistuksena sillä oli neljä 50 cm torpedoputkea ja kuusi torpedoa. U-26 oli menestyksellisesti upottanut viisi venäläistä alusta: 11.10.1914 panssariristeilijä Pallada, 23.4.1915 rahtilaiva […]
Kategoriat
U-745 (1945) – sukellusvene
U-745 oli 67,1 m pitkä, 6,2 m leveä, vetoisuus 768-871 tonnia ja alus valmistui 16.4.1943. Sen kotipaikka oli Danzig ja päällikkönä oli kapteeniluutnantti Wilhelm von Trotha alusta alkaen aina tuhoon saakka. U-745 ehti tehdä neljä matkaa, joilla se upotti venäläisen miinanraivaustroolarin T-45 Antikajnen (No 48) ja venäläisen miinanraivaajan T-76 Korall. Alus upposi 31.1.1945 Hangon eteläpuolella […]
Kategoriat
SC-408 (1943) – sukellusvene
NL:laisen sukellusveneen tiedettiin tutkivan mahdollisuutta torpedoida laskettua sukellusveneverkkoa. Sukellusvenettä vastaan hyökättiin 16.5.1943 ensin torpedoveneiltä laukaistuin syvyyspommein, mutta varmemmaksi vakuudeksi paikalle lähetettiin vielä saksalaisia vartioaluksia yhdessä miinalaiva Ruotsinsalmen ja Riilahden kanssa. Verkon pitävyyttä oli lähetetty koettelemaan kokenut merisusi Ivan Travkin SC-303:lla. Vene yritti läpi, yli ja ali useasta kohdasta, mutta tuloksetta. Suomalaiset saivat Travkinin koneäänet kuulokkeisiinsa […]
Kategoriat
U-676 (1945) – sukellusvene
U-676 rakennettiin Hampurissa Howaldtswerken telakalla vuosina 1942-1943. Sen pituus oli 67,1 m ja leveys 6,2 m sekä vetoisuus 761-871 tonnia. Koulutusjakson päätyttyä elokuun lopussa 1944 Kielissä alus siirtyi etulinjatehtäviin päällikkönään kapteeniluutnantti Werner Sass. Toisella ja viimeisellä matkallaan Suomenlahdella U-676:sta kuultiin viimeisen kerran 12.2.1945. Alus tuhoutui joskus sen jälkeen Hangon eteläpuolella ilmeisesti ”Vantaa 3” miinakentässä, jonka […]
Säännöllinen lentoyhteys naapurimaiden pääkaupunkeihin niin Tallinnaan kuin Tukholmaankin oli avattu vuonna 1924. Kalustona oli Manner-Euroopassa hyviksi koetellut Junkersin kolmimoottoriset matkustajakoneet. Suomalaisen lentoliikenteen ensimmäinen vakava onnettomuus sattui Aero Oy:n Junkers F13-tyyppiselle matkustajakoneelle se ollessa reitillään Tallinnan ja Helsingin välillä. Kone putosi 9.10.1935 todennäköisesti onnistuneen sabotaasin seurauksena mereen jonnekin Helsingin matalan, nykyisen kasuuniloiston paikkeille. Sen etsintöihin osallistui […]
Helsingin yli 5000:ssa metrissä lentäneet, Tamperetta pommittamasta tulleet ja myös Helsinkiä pommittaneet yhdeksän SB-2 pommikonetta joutuivat Länsi-Mustasaaren patterin tulituksen kohteeksi 22. päivä joulukuuta 1939. Patterin ampumista kuudesta kranaatista yksi osui koneeseen, joka syöksyi mereen Eestiluodon eteläpuolelle. Taistelu Helsingistä; Eino Penttilä, Mainosteknikot Helsinki 1993Kohtalokkaat lennot, osat I ja II, Jaakko Hyvönen, Kirjateos Oy, Helsinki 1982Sukellus Helsingin […]
Saksalainen 250 rekisteritonnin kantoinen moottoripurjelaiva höyrylaiva Almut upposi myöhäissyksyllä raivonnessa koillismyrskyssä 24.11.1959 6-7 nm päähän Harmajan majakasta. Ennen uppoamistaan haveristi oli ajelehtinut 15 tuntia ennenkuin norjalainen Ragni havaitsi valoraketit ja kapteeni sekä viisi henkinen miehistö saatiin turvaan. Saksalaisalus oli puutavaralastissa matkalla Viipurista Lyypekkiin kun siinä havaittiin vuoto keskellä Suomenlahtea. Aluksesta ei ennätetty pelastaa mitään tarpeistoa […]
Kategoriat
Kubatsu (?) – 19??
Kubatsu on kadonneena Bengtskärin ja Västerbådan välillä. Lähde: Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996, s. 242.
Oilin hylky on kadoksissa jossain Saaristomerellä. Lähde: Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996, s.242.
Kategoriat
Tolka (1866) – priki
Priki Tolka katosi 18.10.1866 Ytterkallagrundin kohdalla Pellingin ulkopuolella kapteeni G. Bellin komennossa. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996.
Olga upposi vuonna 1874 Utön lähellä. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996.