Ahvenanmaalaisen G.Eriksonin nelimastoinen teräsparkki Hougemont (2.074 nrt) kuului aikanaan Suomen kymmenen suurimman purjealuksen joukkoon. Alus (kapt. Lidholm) menetti mastonsa 20.4.1932 myrskyssä Austraalian eteläpuolella , kieltäytyi tarjotusta hinausavusta ja seilasi fokkapurjeensa avulla Adelainen satamaan. Täällä korjauskelvoton alus upotettiin aallonmurtajaksi. 4-Mastbarken Pommern. Jordruntresan 1933-34. Sven-Erik Bjerking. Gummerus Kirjapaino ISBN952-90-9431-0, s. 93 Östra Nyland 11.5.1932 no 36 Hufvudstadsbladet […]
Tekijä: Jukka Sulku
(nimetön) (1754) – ?
Kapteeni Johan Rennerin alus tiedetään haaksirikkoutuneen Ahvenanmaalla (uti Bråttoström). [Risto Sajaniemi: Föglön länsipäässä on kylä Bråttö ja tie Bråttovägen. Merta on kummallakin puolella.]
Venio (1890) – parkki
Nauvolainen parkki Venio (kapt. Swanhnström) oli kesällä 1890 purjehtimassa painolastissa hyvässä kelissä Southamptonista Luleåån kun äkkiä Pohjanmerellä nousi sumu. Parkilta kuultiin lähestyvän höyrylaivan ääni eikä yhteentörmäystä kyetty välttämään ja parkki halkesi vesirajaan saakka. Miehistö pelastettiin. Nagu sockens historia II, s. 103 Päivälehti 14.6.1890 no 135 Folkwännen 14.6.1890 no 135 Hangö 15.6.1890 no 22 Nya Pressen […]
Irland (1935) – moottorilaiva
Tanskalainen ollut moottorilaiva Irland ajoi marraskuussa 1935 matalalle Vaasan edustalla Norrskärin luona. Lastina oli 5.000 tonnia vehnää, joka pilaantui käyttökelvottomaksi. Vaasa ja meri. Välähdyksiä kaupungin elämästä 1880-1960. Arkmedia, Vaasa 2015, s. 214 Vaasa 21.11.1935 no 271 Salon Seudun Kunnallislehti 28.11.1935 no 136 Ilkka 28.11.1935 no 276 Vaasa 29.11.1936 no 278 Kajaani 30.11.1935 no 136 Raahen […]
Carl XV (1936) – höyrylaiva
Höyrylaiva Carl XV ajoi 4.7.1936 karille Vaasan edustalla Rönnskärin ja Norrskärin välissä. Matkustajat, joita aluksella oli 50 siirtyivät pelastusveneisiin. 7.7. ilmoitettiin, että alus on jätettävä, koska mitään ei sen eteen ollut tehtävissä kovassa myrskyssä. Karilleajo oli tapahtunut Wargögaddarna-matalikon eteläpuolella. Vaasa ja meri. Välähdyksiä kaupungin elämästä 1880-1960. Arkmedia, Vaasa 2015, s. 131 Ilkka 5.7.1936 no 177 […]
Ester (1909) – kaljaasi
Kaljaasi Ester tavattiin ajelehtimassa köli ylöspäin Vaasan edustalla Björkön luona syyskuussa 1909. Kun kaljaasi saatiin käännettyä kölilleen tavattiin aluksesta kolmen merimiehen ruumiit. Vaasa ja meri. Välähdyksiä kaupungin elämästä 1880-1960. Arkmedia, Vaasa 2015, s. 127 Haminan Sanomat 21.9.1909 no 105
Alphea (1789) – kuunari
Kuunari Alphean (kapt. Rasmus Gommes, 173,29 rt) kohtaloksi koitui 1.10.1879 pahamaineiset Wargögaddarna Vaasan Bergön saaristossa. Kuunari oli kotoisin Schleswigistä ja oli pyrkimässä Malmöstä Skellefteåhon. Alus sai pohjakosketuksesta vuodon ja vaipui kantta myöten pohjaan. Miehistö pelastui. laivairtaimistoa kaupattiin myöhemmin järjestetyssä huutokaupassa. Vaasa ja meri. Välähdyksiä kaupungin elämästä 1880-1960. Arkmedia, Vaasa 2015, s. 124 Helsingfors 4.10.1879 no […]
Skjeldmöen (1879) – parkki
Tanskalainen parkki Skjeldemöen (kapt. Johan Bernhard Johsen) oli tulossa painolastissa Dünkirchenistä määränpäänä Skellefteå kun se sai pahan kallistuman Vaasan edustalla Niskalla Grundilla, kaakkoon Rönnskäristä 18.9.1879. Koska laiva otti voimakkaasti vettä päätti miehistö jättää aluksen. Alus oli eksynyt kurssista merivirtojen johdosta. Vaasa ja meri. Välähdyksiä kaupungin elämästä 1880-1960. Arkmedia, Vaasa 2015, s. 124 Vasabladet 20.9.1878 no […]
Adio (1897) – parkki
Nauvolainen parkki Adio (kapt. Pettersson) joutui haaksirikkoon marraskuussa 1897 Hapsalin edustalla, jolloin kolme miestä hukkui. Kapteeni ja muu miehistö pelastautui. [Risto Sajaniemi: Haapsalu on kauåunki Viron länsirannikolla.] Suomalainen Wirallinen Lehti 20.11.1897 no 270 Uusimaa 23.11.1897 no 92
Åbo (1869) – fregatti
Turkulainen fregatti Åbo (kapt. F.E. Wikström) lähti Burman Rangoonista 20.4.1869 kohti Falmouthia, jonne se ei koskaan saapunut. Laiva hävisi 16 henkisine miehistöineen matkalla. Fregatti oli rakennettu turkulaisella varvilla vuonna 1860 ja oli vetoisuudeltaan 432 lästiä. Fregatin pituus oli 119,7 jalkaa. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s.187, 232-233 Åbo […]
Enigheten (1841) – kuunari
Turkulainen kuunari Enigheten oli matkalla Wismarista Turkuun vuonna 1841 kun se joutui haveriin. Miehistön – kapteeni ja neljä matruusia – pelasti hollantilainen laiva, jonka kipparille G.J. Schuringille Venäjän keisari myönsi kultaisen hengenpelastusmitallin. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 190 Finlands Allmänna Tidning 11.5.1841 no 107
Johannes (1836) – kaljaasi
Gotlannin rannikolla Fahlholmissa Ahrsin sataman ulkopuolella tavattiin 6.1.1836 rantaan ajautunut kaljaasi, jonka kajuutasta löydettiin viisi miehen ruumista. Kaljaasin nimeksi selvisi Johannes (kapt. Carl Johan Källström), kotipaikka Turku. Alus oli lähtenyt Porista ja tarkoitus oli Rauman kautta mennä Riikaan viemään rautalastia. Riikasta oli päästy lähtemään 18.12.1835, mutta jouduttu merellä vaikeaan myrskyyn. Lastina oli pellavan siemeniä ja […]
Julius (1849) – kaljaasi
Syksyllä 1849 raivosi Pohjanlahdella myrsky kun kaljaasi Julius (kapt. Strandblom) oli viemässä 700 tonnin kruunun jauholastia Porista Ouluun. Lokakuun 14. päivänä päätettiin pyrkiä Kokkolaan sataman suojiin ja otettiin suunta kohti Tankaria. Myrskyssä saatiin kuitenkin pohjakosketus. Miehistö yritti pelastautua kiipeämällä takilaan. Kolme miehistön jäsentä saatiin pelastettua. Perämies H. Eriksson jätti 22.10.1849 Kokkolassa meriselityksen. Åbo sjöfarts historia […]
Fortuna (1848) – parkki
Vuonna 1829 rakennettu 244 lästinen alus, pituus 113,50 jalkaa. Alus hankittiin turkulaiselle varustajalle E. Julin & Co:lle vanhana aluksena 1845 ja jo kolme vuotta myöhemmin parkki (kapt. Wilen) tuhoutui Wholseyn saaren luona Skotlannissa, jolloin puolet miehistöstä hukkui. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 81, 236-237 Åbo Underrättelser 9.2.1848 […]
Ägir (1883) – fregatti
Fregatti Ägir (1.383,1 rt) oli rakennettu vuonna 1879 turkulaisella varvilla ja oli mitaltaan 210 jalkaa. Ägir (kapt. Wikander) paloi vuonna 1883 Jaavalla Propolingon satamassa. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 232-233 Helsingfors Dagblad 13.4.1883 no 99 Nya Pressen 13.4.1883 no 99 Morgonbladet 13.4.1883 no 84 Folkwännen 14.4.1883 no […]
Scandia (1884) – kuunari
Kuunari Scandia (271,6 rt) oli rakennettu vuonna 1873 Korppoossa ja oli mitaltaan 118 jalkaa. Sen turkulaiset varustajat olivat A.B. Nordfors ja A. Kuffschinoff. Kuunari haaksirikkoutui rantaan ajossa vuonna 1884 Pietarin edustalla. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s230-231
Paramatta (1905) – parkki
Parkki Paramatta (922,9 rt) oli rakennettu vuonna 1880 St Johnissa ja oli mitaltaan 53,3 metriä. Sen turkulaisena varustajana toimi M.J. Eklund. Paramatta paloi vuonna 1904 Norjan Tönsbergissä. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 212-213, 230-231 Västra Finland 18.2.1905 no 14 Åbo Tidning 18.2.1905 no 47 Wasa-Posten 22.2.1905 no […]
Joutsen (1886) – parkki
Parkki Joutsen (342,5 lästiä) oli rakennettu vuonna 1866 Turun Hirvensalossa. Sen pituus jalkoina oli 156,1. Joutsenen turkulaiset varustajat olivat V.A. Reims ja A. Kuffschinoff. Joutsen (kapt. C. Mannerström) tuhoutui Doverin luona vuonna 1886. Laiva oli lähtenyt joulukuussa 1886 Atlantia ylittämään määränpäänä Pensacola. Onnettomuudessa hukkui kolme miehistön jäsentä. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri […]
Jalo (1886) – fregatti
Fregatti Jalo (1.279 rt) oli rakennettu vuonna 1876 Uudessakaupungissa oli mitaltaan 211,5 jalkaa. Sen turkulaiset varustajat olivat V.A. Reims, I.W. Rautell ja G.A. Petrelius. Fregatti haaksirikkoutui Harwichin ulkopuolella Cork Sundissa 17.9.1886 sen ollessa viemässä puutavaralastia Turusta Malagaan. Kun lastia oli purettu mereen riittävästi ja hinaajien avustamana Jalo saatiin irti ja hinattua Harwichiin. Åbo sjöfarts historia […]
Moottorialus Harjunmaa (116,78 rt) oli rakennettu vuonna 1907 Tukholmassa ja oli 29,6 metrin pituinen. Sen omisti Turun Rahtilaiva Oy. Harjunmaa oli tuomassa alkuvuodesta 1925 perunaa Tallinnasta Helsinkiin kun se erehtyi luulemaan vasta rakennettua Gråskärsbådanin vilkkumajakkaa Harmajan valoksi ja ajoi tuolle matalalle, joka sijaitsee n 6 NM päässä Harmajasta. [Risto Sajaniemi: Gråskärsbådan on ulkoluoto Harmajasta etelään.] […]
Haltija (1859) – parkki
Parkki Haltija (310 lästiä) oli rakennettu vuonna 1854 Uskelassa; aluksen pituus oli 137,6 jalkaa. Sen turkulainen varustaja oli C.M. Dahlström. Parkki haaksirikkoutui Wyk and Zeen (Wijk aan Zee?) luona vuonna 1859. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 224-225
Gustaf Metzler (1900) – parkki
Parkki Gustaf Metzler (359,96 rt) oli rakennettu vuonna 1874 Rostockissa. Parkin pituus oli 35,7 m. Sen turkulainen varustaja oli F.A. Söderström. Parkki (kapt. T.A. Söderström) paloi Pohjanmerellä Texelin saaren lähistöllä vuonna 1900. Miehistön pelasti norjalainen alus. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s 224-225 Åbo Tidning 3.10.1900 no 268 […]
Fredrik (1865) – parkki
Parkki Fredrik (111,13 lästiä) oli rakennettu Sauvon Rajalahdessa vuonna 1848 ja sen pituus oli 92,3 jalkaa. Sen turkulaiset varustajat olivat V.A. Reims ja Ad. Tengström. Katosi merellä. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 224-225
Elsa (1898) – kuunari
Kuunari Elsa (205,22 rt) oli rakennettu vuonna 1866 Korppoossa ja oli mitaltaan 33,3 m. Aluksen varustaja ja kippari oli korppoolainen M.H. Mårtensson. Kuunari haaksirikkoutui Gotlannissa, Fårön Lutterhornissa elokuussa 1898. Osa aluksen puutavaralastista saatiin kerättyä talteen ja huutokaupattua. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 222-223 Åbo Tidning 9.8.1898 no […]
Coolin Archer (1911) – parkki
Parkki Coolin Archer (624,19 rt) oli rakennettu vuonna 1880 Norjassa. Parkin pituus oli 47,5 m. Sen turkulainen varustaja oli G.F. Adolfsson. Parkki tuhoutui Kattegatissa vuonna 1911. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 222-223
Christel (1897) – parkki
Parkki Christel (878 rt) oli rakennettu vuonna 1864 Bremenissä. Aluksen pituus oli 49,7 m. Turussa sen varustaja oli A.B. Nyström kun se haaksirikkoutui 17.11.1897 Suursaaren luona. Christel oli lähtenyt Uudestakaupungista Espanjan Valenciaan viemään sinne puutavaralastia. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 208-212, 222-223 Suomalainen Wirallinen Lehti 30.11.1897 no […]
Betlehem (1862) – kuunari
Kuunari Betlehem oli sakennettu Taipalsaarella vuonna 1857. Alus oli vetoisuudeltaan 89,75 lästiä ja pituutta sillä oli 94,3 jalkaa. Turkulainen varustaja E.J. Helin omisti aluksen (kapt. Gustaw Adolf Weckman) kun se upposi miehineen päivineen Texelin saaren luona Pohjanmerellä 20.12.1862. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 222-223 Tähti 26.6.1863 no […]
Baron von Haartman (1877) – parkki
Parkki Baron von Haartman oli rakennettu turkulaisella varvilla vuonna 1853 ja oli vetoisuudeltaan 266 lästiä. Aluksen pituus oli 123 jalkaa. Alus haaksirikkoutui Madeiralla Santo Antoniossa vuonna 1877. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 222-223
Aura (1881) – parkki
Aura (181,3 lästiä) oli rakennettu vuonna 1863 Kemiössä. Aluksen pituus oli 130,7 jalkaa. Aluksen varustaja Turussa oli J.G. Wikeström. Aura tuhoutui haaksirikossa Villanuevassa Espanjan rannikolla vuonna 1881. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 222-223
Vänskapen (1851) – priki
Siipyyssä vuonna 1840 rakennettu 84 lästinen priki, pituus 84 jalkaa. Turkulaisen varustaja J. Mannerstömin omistuksessa. Upposi Lissabonin edustalla vuonna 1851. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 242-243
Catharina (1839) – ?
Suomalainen laiva Catharina oli tulossa Mustaltamereltä Bremeniin kun se upposi Helgolandin luona Itämerellä. Miehistö saatiin pelastettua. Åbo Underrättelser 9.2.1839 no 12 Helsingfors Tidningar 16.2.1839 no 14
Wenus / Venus (1839) – priki
Turussa vuonna 1834 rakennettu 119 lästinen priki, pituus 91 jalkaa. Turkulaisvarustaja A. Kingelinin omistuksessa. Alus (kapt. Gröndahl) kaatui 8.1.1839 Ranskan Cettesin sataman edustalla, jonne se oli tuomassa puutavaralastia. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 242-243 Åbo Tidningar 9.2.1839 no 12 Helsingfors Tidningar 16.2.1839 no 14
Toimi (1848) – kuunari
Turussa rakennettu 41 lästinen kuunari, pituus 78,7 jalkaa. Alus (kapt. Eklund) tuhoutui 10.8.1848 Tanskan Christiansø:n luona 10.8.1848. Alus oli tulossa pelkässä painolastissa Lyypekistä ja suuntaamassa Haminaan. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 82, 242-243 Åbo Underrättelser 1.9.1848 no 69 Ilmarinen 13.9.1848 no 71
Petter Olof (1830) – kaljaasi
Nauvossa vuonna 1827 rakennettu 70 lästinen kaljaasi, pituus 77 jalkaa. Varusta Turussa E.P. Thomé. Tuhoutui Bornholmin luona vuonna 1830. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 240-241
Oden (1837) – priki
Sauvolla vuonna 1834 rakennettu 125 lästinen priki, pituus 87,2 jalkaa. Hävisi Englannin rannikolla vuonna 1837. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 240-241
Mentor (1851) – kuunari
Turussa rakennettu 20 lästinen kuunari, pituus 60,2 jalkaa. Hävisi Suomenlahdella vuonna 1851. Alus (kapt. Thomas Söderström) oli lähtenyt tuomaan 450 säkkiä ruista Kronstadtista Turkuun kun se luultavasti hävisi miehineen päivineen 29.10.1851 vallinneessa myrskyssä. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 154, 238-239 Åbo Underrättelser 19.12.1851 no 98 Ilmarinen 24.12.1851 […]
Libertas (1849) – kuunari
Raahessa vuonna 1826 rakennettu 34 lästinen kuunari, pituus 65 jalkaa. Omistajina turkulaiset varustajat Chr. Trapp j:r & O. Aspelund. Tuhoutui Kökarin vesillä 24.11.1846. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 238-239
Hebe (1847) – kuunari
Porissa vuonna 1826 rakennettu 67 lästinen kuunari, pituus 77½ jalkaa. Haaksirikkoutui 10.10.1839 ½ mailia Laus Holmarin saaresta Gotlannin itäpuolella. Alus (kapt. C.H. Strömberg) oli kuljettamassa lankkuja ja lautoja, kuminaa, hevosennahkoja ja kuparia Turusta Lyypekkiin. Aluksen lastia päästiin pelastamaan, mutta vesilastissa ollut itse alusta ei kyetty enää pelastamaan. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri […]
Freden (1847) – kaljaasi
Paraisilla vuonna 1830 rakennettu 26 lästinen kaljaasi, pituus 58 jalkaa. Varustajana turkulainen A. Serén. Tuhoutui Kyllekrogissa Tanskan rannikolla 18.11.1847. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 236-237
Amadis (1844) – jahti
Korppoossa rakennettu 14 lästinen jahti, pituus 49½ jalkaa. Varustajana toimi turkulainen J. Lindqvist. Haaksirikkoutui Pohjanlahdella vuonna 1844. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 234-235
Active (1837) – kuunari
Turkulainen 33 lästinen Active-kuunari (kapt. Carl Gustaf Löfström) haaksirikkoutui Jussarön vesillä matkalla Pietarista kotikaupunkiinsa vuonna 1837. Kuunari ajoi lokakuun 5-6. välisen yön myrskyssä Segelskärin luodolle, jossa neljä miehistön jäsentä hukkui. Alus ajelehti sittemmin Björksärin kalliolle, jossa henkiin jääneet pelastettiin. Myöhemmin järjestetyssä huutokaupassa myytiin haaksirikosta pelastettua ruis- ja vehnäjauhoa, mallasta, kynttilöitä ja saippuaa. Åbo sjöfarts historia […]
Wilhelmina (1830) – kuunari
Turkulainen kuunari (62 lästiä) Wilhelmina teki matkoja mm Välimerelle. Kärsi haaksirikon Gotlannin rannikolla vuonna 1830. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 254-255 Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s242-243
Åbo (1820) – priki
Vuonna 1815 Turussa tammesta rakennettu 72 lästinen priki, pituus 73 jalkaa. Kärsi haaksirikon Englannin rannikolla vuonna 1820. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 254-255
Resolution (1824) – snau
Pietarsaaressa vuonna 1804 männystä rakennettu 70 lästinen snau, pituus 73 jalkaa. Turun laivarekisterissä 1815-1824. Tuhoutui Portugaliin suuntautuneella paluureissullaan vuonna 1824. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 254-255
Wänskapen (1815) – fregatti
Vuonna 1813 Turussa rakennettu 345 lästinen fregatti, pituus 128 jalkaa. Turkulais omistuksessa alus oli vuonna 1815 Englannin rannikolla tapahtuneeseen haaksirikkoon saakka. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 252-253
Fröja (1846) – parkki
Turussa vuonna 1806 rakennettu 150 lästinen parkki, pituus 100 jalkaa. Turkulais omistuksessa se oli vuonna 1846 Hankoniemellä tapahtuneeseen haaksirikkoonsa saakka. Joulukuun 6. pv Fröja lähti painolastissa Hangosta kotimatkalle kahden luotsin saattamana kun se ajoi Måsskärsgrundetille ja täyttyi vedellä. [Risto Sajaniemi: Måsskären on 1 NM Hangon Tulliniemen eteläpuolella.] Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik […]
Myran (1828) – parkki
Paraisilla vuonna 1805 rakennettu 143 lästinen parkki, pituus 98 jalkaa. Turkulais omistuksessa se oli Viron rannikolla 17.10.1828 tapahtuneeseen haaksirikkon saakka. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 250-251 Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 151, 240-241 Åbo Tidningar 15.11.1828 […]
Gustaf Adolph (1800) – brikantiini
Turussa vuonna 1798 rakennettu 68 lästinen brikantiini, jonka pituus oli 79 jalkaa. Turkulais omistuksessa se oli vuoteen 1800 saakka, jolloin se haaksirikkoutui Lyypekin ulkopuolella. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 248-249
Fem Systrar (1807) – brikantiini
Perniössä vuonna 1797 rakennettu 50 lästinen brikantiini, jonka pituus oli 76½ jalkaa. Turun rekisterissä se oli Hiidenmaalla tapahtuneeseen haaksirikkoon vuonna 1807 saakka. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 248-249
Seraphin (1799) – brikantiini
Pietarsaressa rakennettu 71 lästinen brikantiini, joka oli Turun rekisterissä vuoteen 1799 saakka, jolloin se haaksirikkoutui Englannin kanaalisaari Guernseyn satamassa. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 248-249