Haverit.netRaumalainen 59 lästinen Mariana (kapt. Gustaf Enlund) haaksirikkoutui jo ensimmäisellä menomatkallaan Sønderborg luona Tanskan rannikolla vuonna 1857. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
66 lästinen raumalainen alus Columbus (kapt. Eric Johan Wuoriander) kärsi kolmannella menomatkallaan ollessaan puutavaralastissa täydellisen haaksirikon Gotlannin rannikolla Fårön luona 22.9.1857. Miehistö pelastui onnettomuudesta. Åbo Underrättelser 13.10.1857 no 80 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
Pieni raumalainen 45 lästinen Wälgång (kapt. Carl Gustaf Ekroth) kärsi kolmannella matkallaan vuonna 1856 täydellisen haaksirikon Gotlannin luona. Miehistö pelastui. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, 2. 192
Syksyinen pimeys ja myrsky aiheuttivat lähes samassa paikkaa peräkkäin kahden suomalaisen aluksen haaksirikot lokakuussa 1958. Onnettomuudet johtuivat majakan puutteesta, joka voisi ohjata merenkulkijat vaarallisten Bergö Gaddarnan (Wardögaddarna) kivikoiden ohi Vaasan Maalahdessa tultaessa Ruotsin puolelta ja ennenkuin Norrkärin majakan valo saadaan näkyviin. Paikassa haaksirikkoutuivat raumalainen parkki Ida ja Lyypekistä paluumatkalla ollut pietarsaarelainen kuunari Eos. Eoksen kapteeni […]
Syksyinen pimeys ja myrsky aiheuttivat lähes samassa paikkaa peräkkäin kahden suomalaisen aluksen haaksirikot lokakuussa 1958. Onnettomuudet johtuivat majakan puutteesta, joka voisi ohjata merenkulkijat vaarallisten Bergö Gaddarnan (Wardögaddarna) kivikoiden ohi Vaasan Maalahdessa tultaessa Ruotsin puolelta ja ennenkuin Norrkärin majakan valo saadaan näkyviin. Paikassa haaksirikkoutuivat raumalainen parkki Ida ja pietarsaarelainen kuunari Eos. Molempien miehistö selvisi turvaan. Ida […]
Syyskuun 9. päivä 1842 haaksirikkoutui ruotsalainen priki Försöket Aikon saaren edustalla Mansikkakarin rantaan, jolloin osa laivan puutavaralastista pelastettiin karille. Pelastettu lasti inventoitiin huolellisesti ja huutokaupattiin myöhemmin. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 146 Åbo Underrättelser 24.9.1842 no 75 Åbo Underrättelser 28.9.1842 no 76 Åbo Underrättelser 1.10.1842 no 77 […]
Raumalainen pieni viiden lästin alus (öppna kajut båt) Lilla Pärlan upposi vuonna 1810 Rihtniemen edustalla. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 118
Joulukuussa 1788 antoi porvari Matts Lagersted haastoi kauppias Petter Österingin oikeuteen neljänneksen omistamastaan aluksen Sofia Albertinen haaksirikkoon saattamisesta. Vuoden lähestyessä loppua oli tarkoitus purjehtia kotisatamaan Raumalle. Lyökki oltiin sivuutetty vielä kirkkaassa säässä ennenkuin usva oli laskeutunut Kantovuoren kohdalla. Haaksirikon väitettiin tapahtuneen, koska perämies Jöran Haurus oli ollut koko matkan humalassa eikä ollut osannut asettaa kurssia […]
Porkkalan Kallbådassa uponnut 16 m syvyyteen (vuonna 1773), ei ehditty pelastaa muuta kuin pari pientä laatikkoa boraxia. Muuten hiekkaa painolastina. Alus oli kapteeni Jean Burghoffin komennossa matkalla Amsterdamista Pietariin. Alus ajoi sumussa kesäkuussa karille, keula upposi ensin 3 jalan syvyyteen minkä jälkeen kova myrsky irroitti sen jolloin alus ajautui muutaman sylen päähän ja upposi mainittuun […]
Haaksirikkoutuneessa aluksessa oli 34 ihmistä, jotka kaikki hukkuivat. Kyseessä saattaa olla 3-mastoinen alus. Tapahtuma on uutisoitu mm saksalaisessa lehdessä Augsburgin sanomalehdessä 17.12.1777: «Lübeck, den 6. dec. Man hat hier die traurige Nachricht erhalten, daß das im Oktober von hier nach Petersburg abgegangene Schiff ”die Stadt Frankfurt” Capitaine Herman Föcken genannt, auf den finnländischen Kusten verunglückt, […]
Vuonna 1746 Jussarössä haaksirikkoutui jahti Maria. Haaksirikko pystyttiin selvittämään rantaan ajautuneen styrmans journalin (lokikirja) perusteella, joka oli kajuuttapöydän sisällä ja joka siis ajautui rantaan. Pöytä oli todennäköisesti heitetty mereen uskoen että tavara saadaan myöhemmin talteen. Tätä laidanylitavaraa (jettison) koski periaatteessa oma lainsäädäntö. Hollantilaislähteen mukaan talteen saatiin vain pienimäärä juhtinahkaa ja talia ym. Todellisuudessa nahkaa saatiin […]
Kaljuutti Oraniebaum. oli matkalla Pietarista Hampuriin ja kuljetti lastinaan arvokasta venäläistä juhtinahkaa (jucht, juff) Luoto Juktenskobben on Porkkalassa, joka luultavimmin on saanut nimensä haaksirikosta. Nimi Oraniebaum osoittaa että kyseessä venäläinen alus, joka sopii kuvaan koska hylyn mastonjalasta on löytynyt venäläinen vuoden 1767 kolikko. Alus saattaa olla Hylyt.Net:ssä oleva ns “Juktenskobbenin hylky” Lähde: Mikko Huhtamies
Porvoolaisen Tukholmasta tullut Marialena alus koki haaksirikon 1744, joka tapahtui Porkkalan Träskön luona. Alus oli pyrkinyt Träskön kapeikon (mynning) kautta satamaan Porkkalaan (Upinniemi tai nyk. Porkalan Marin tai Tulliasema) mutta oli joutunut kovaan koillismyrskyyn ja ajautunut päin suurta kalliota. Se ei siis päässyt kapeikosta läpi. Lähde: Mikko Huhtamies
Inkoon Ormskärin luona (wid Ormskär i Ingå Skäran utan Ekenäs) haaksirikkoutui marraskussa 1782 Pietarista tullut alus jonka määränpää oli Havre de Grace eli Le Havre. Lastina oli rautaa ja hamppua. Alus osui vedenalaiselle kivelle, kapteeni Cornelius Brouin Wolkers (Stockers?) ja toinen merimies kuolivat. Vähän myöhemmin löydettiin kolme miestä elossa läheiseltä luodolta. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa […]
Turussa toiminut valtakunnallisen sukelluskomppanian osasto löysi vuonna 1771 Kemiön saaristosta tuntemattoman ”aavelaivan” jäihin juuttuneena. Sen mastot ja raakapuut olivat katkenneet ja siitä oli roikkui kolme ankkuria. Fithie kirjoitti raporttiinsa: ”Emme tiedä mistä alus on tullut, minne matkalla tai ketkä sillä liikkuivat, sillä laivapapereita ei ole löytynyt.” Vaikuttaa siltä, että alus oli ajautunut Viron puolelta Suomeen […]
Todennäköisesti Lemlandista kotoisin ollut kaljaasi Hjorten ajoi kivelle ja upposi syksyllä 1805 Rödhamnin lähistöllä Ahvenanmaalla.
Hattujen Sodan aikaan vuonna 1742 upposi Ahvenanmaan Lemlandissa, Pungön lähistöllä Tukholman laivueeseen kuulunut kaljaasi Näsvis.
Kapteeni Thomas Lohmanin komennossa ollut Patriarken-laiva ajoi karille Porkkalan kärjessä vuonna 1746. Alus oli viemässä riihikuivaa ruislastia (ny torr rågh) Loviisasta Tukholmaan. Asiakirjassa aluksen sanotaan ajaneen ”på en stenklippa vid Porkkala, kallad Smållandsgrunden eller Röhällen.” Näitä nimiä ei täsmälleen tässä muodossa enää ole, mutta onnettomuuspaikka on todennäköisesti karttaan merkitty alue (Småland-Rödakon salmi). Aluksen ruislastia huutokaupattiin […]
Marraskuussa 1971 Pohjanlahdella raivosi ajoittain 10 boforin syysmyrsky, joka ajoi pietarsaarelaisen hinaaja kiville, jossa se hakkautui hylyksi. Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973. Hannu Vapalahti. Tammer-Paino Oy Tampere 1997, s. 154 Myrsky koetteli rannikkoalueita. Helsingin Sanomat 12.11.1971
Ruotsalaista lastilaivaa Talarahia hinannut Veitsiluoto II kaatui ja upposi Ajoksen satamassa 8.8.1971. Miehistö noudettiin kaatuneen hinaajan päältä. Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973. Hannu Vapalahti. Tammer-Paino Oy Tampere 1997, s. 152
Tanskalainen rahtilaiva North Coast ajoi karille Merenkurkussa Rönnskäristä 5,5 mpk pohjoisluoteeseen, jolloin se sai repeämiä pohjaansa. North Coast oli kalkkikivilastissa Gotlannista Luulajaan. Syysmyrskyt vaikeuttivat pahasti pelastustöitä. Lopulta laiva päätettiin jättää hylyksi. Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973. Hannu Vapalahti. Tammer-Paino Oy Tampere 1997, s. 145 Tanskalaisalus tyhjänä karilla. Helsingin Sanomat 20.12.1970
Benita valmistui 1951. Aluksen vetoisuus oli 435 dwt ja pituus 47,46m. Sementtilastissa ollut lastialus Benita kaatui ja upposi Öölannin rannikolla Grönhögenin sataman edustalla 10.6.1966. Keula jäi näkyviin ja alus päästiin myöhemmin nostamaan ja ottamaan uudelle käyttöön. Alus upposi toisen kerran lopullisesti kyproslaisessa omistuksessa vuonna 1973. Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973. Hannu Vapalahti. Tammer-Paino Oy Tampere 1997, s. […]
Freja valmistui ensimmäisenä aluksena William Crichton & Co:n telakalla syyskuussa 1866. Suomen suuriruhtinaskunnan tullilaitoksen tilaama alus sai kasteessa nimen Suomi.Höyrykuunarilla oli pituutta 110 jalkaa ja kuusi tuumaa eli vähän alle 34 metriä. Leveyttä oli 18 jalkaa eli noin 5,5 metriä. höyryalus sai dieselmoottorin vuonna 1937. Myöhemmin Freja muutettiin sora-alukseksi ja se liikennöi Lounais-Suomessa. Alus oli […]
Uudehko vuonna 1951 Deestissä Hollannissa valmistunut suomalainen rahtilaiva Kotka (1.240 dwt) joutui merihätään Gotlannin eteläpuolella syksyllä 1953. Alus oli matkalla Stralsundiin kun se sai malmilastin siirtymisen johdosta kallistuman. Tilanne paheni niin paljon, että kapteeni määräsi 15 henkisen miehistön siirtymään pelastuveneisiin. Lopulta laiva upposi 50 metrin syvyyteen. Myöhemmin laiva nostettiin ja se palasi Suomen lipun alle […]
Lissabonista Loviisaan matkalla ollut Diger (suom. Valtava) laiva (kapt. Johan Edman) haaksirikkoutui Vänön eteläpuolella Yttre Klovaskärissä todennäköisesti joulukuussa 1763. Seuraavana vuonna aluksesta pelastettuja sitruunoita oli myynnissä Turussa. Ostajina mm professori Gadd (50 kpl.) ja muuta kaupungin eliittiä. Maisteri Lundanille kelpasi pilaantuneetkin kun kerran halvalla sai. Diger oli kotoisin luultavasti Loviisasta. Lähde: Mikko Huhtamies
Lokakuussa 1778 haaksirikkoutui hollantilainen alus Kotkan Haapasaaren luona. Kun lastia pelastettiin hylystä katosi siitä suuri määrä juutinnahkoja. Useita syyllisiä satiin tuomittua. Alus oli lähtenyt nahka-, hamppu- ja rautalastissa kohti kaukaista Venetsiaa. Rantarosvojen Saaristo – Itäinen Suomenlahti 1700-luvulla. Yrjö Kaukiainen. SKS, Helsinki 2005, s. 46, 160-171
Kesäkuussa 1749 tapahtui haaksirikko, jossa vuodon saanut viipurilainen kuutti katosi sen jälkeen kun miehistö oli jättänyt sen Kuorsalon luokse ankkuriin. Kuutin omistaja väitti, että kuutsolalaiset olivat ryöstäneet ja hajottaneen laivan; nämä puolestaan kertoivat myrskyn rikkoneen aluksen ja ajaneen sen rantaa. Rantarosvojen Saaristo – Itäinen Suomenlahti 1700-luvulla. Yrjö Kaukiainen. SKS, Helsinki 2005, s. 73
17.10.1780 ajoi portugalilainen laiva karille pohjoiskoilliseen n 7 NM Suursaaren pohjoiskärjestä, ilmeisesti Itäkallon karikolle. Paikalle tuli suursaarelaisia, joiden kanssa kapteeni yritti neuvotella lastin pelastamisesta. Kun sopimukseen ei päästy lähti kapteeni soutamalla Haminaan. Sukelluskomissaarin tultua onnettomuuspaikalle todettiin ankkuritouvin ja muuta köysistöä varastetun. Myöhemmin tarvikkeet löydettiin Pyhtään Kaunissaaresta ja 11 hylynryöstöön osallista saatiin kärijillä tuomille. Rantarosvojen Saaristo […]
7.10.1774 haaksirikkoutui Virolahden edustalla Hallikarilla englantilainen laiva. Tammion rantavouti ilmoitti tapauksesta sukelluskomissaarille, ja että miehistö oli poistu alukselta. Hylystä ennätettiin korjata vähäisessä määrin lastia kunes se tuntemattomalla tavalla syttyi palamaan ja tuhoutui. Tapauksen johdosta suoritettiin saaristossa etsintöjä, jolloin löydettiin hamppua, purjekangasta ja muuta ryöstösaalista. Sakkoihin tuomittiin joukko saaristolaisia. Rantarosvojen Saaristo – Itäinen Suomenlahti 1700-luvulla. Yrjö […]
14.9.1768 haaksirikkoutui nykyisen valtakunnan rajan tuntumassa Virolahden Pöyskarilla venäläinen galliotti. Suuri joukko rannikon asukkaita riensi paikalle korjaamaan hylystä hamppulastia. Oikeuskollegio käsitteli 52 tapauksen johdosta nostettua syytettä, mutta ketään ei saatu tuomiolle. Rantarosvojen Saaristo – Itäinen Suomenlahti 1700-luvulla. Yrjö Kaukiainen. SKS, Helsinki 2005, s. 45
24.10.1763 haaksirikkoutui Hampurista kotoisin ollut alus Haminan Ulko-Tammion luona. Sukelluskomissaarin tultua paikalle yllätti hän monet paikalliset saaristolaiset keräämässä ajelehtivaa talia ja hakkaamassa hylynkappaleista rautaa. Ulko-Tammiosta he löysivät useita auki muurettuja kirstuja, mutta miehistöstä ei löydetty jälkeäkään. Asiaa tutkittiin oikeuskollegion toimesta hylynryöstönä ja tutkimusten ollessa kesken löytyi Variksen saaresta kivien alle piilotettu naisen ruumis, jossa oli […]
Lyypekistä kotoisin ollut galliotti Straeknizt haaksirikkoutui 24.10.1761 Haapasaaren Itäkareilla. Laiva hajosi kappaleiksi ja syttyi palamaan laivan keittiöstä valloilleen päässeestä tulesta, joka poltti laivan vesirajaan saakka. Kapteenin lisäksi ainakin muutaman miehistön jäsen pelastui turmasta. Sukelluskomissaarin johdolla lastista saatiin pelastettua ainakin osa rannoille ajatuneesta hampusta, juhtinahoista, purjekankaasta ja talista ennen jäiden tuloa. Suuri määrä kankirautaa upposi pohjaan. […]
Viipurista Tallinnaan matkalla ollut kuutti sai kesäkuussa 1749 vuodon. Kapteeni katsoi parhaimmaksi ankkuroida alus Kuorsalon suojaan ja lähti miehistöineen hakemaan apuja Haminasta. Heidän tullessa takaisin laivaa ei enää löytynyt ankkuripaikalta. Tapausta käsiteltiin oikeuskollegiossa, koska epäiltiin paikallisten luotsien hajottaneen yksin jätetyn aluksen, hajottaneen sen ja vieneen kaikki tavarat. Rantarosvojen Saaristo – Itäinen Suomenlahti 1700-luvulla. Yrjö Kaukiainen. […]
53 DBAP:n toinen eskadrilli pommitti 17.2.1940 Vaasaa ja Ylistaroa. Koneet palasivat kohti Kuusikun tukikohtaa Virossa, kun ilmataistelussa luutnantti T.Hyrkki LLv 28 ampui Morane -Saulnier 406 koneella MS-301 alas kaksi neuvostokonetta. Toinen niistä, DB-3M putosi Houtskärissä, Jungfruskärin luona, Hamnön länsipuolella (c/n 391854). Miehistö: Vorobyev, Andreij, vanhempi luutnantti (ohjaaja), Afanasyev Mikhail, vanhempi luutnantti (tähystäjä), Kodatskiy Illarion, kersantti […]
Heinäkuussa 1914 tavattiin Ahvenanmerellä miehistön hylkäämä vuotava kaljaasi Sinemi. Kaljaasi oli ollut halkolastissa matkalla Tukholmaan. Turun Lehti 1.8.1914 no 86 Sosiaalidemokraatti 4.8.1914 no 84
Kuolemanjärvellä vuonna 1914 rakennettu kaljaasi Eino, 59,59 rt ja pituus 23,40m. Signaalitunnus Rauman maalaiskunnassa SGLK. Ostettu Voiluodolle vuonna 1921. Syyskuussa 1932 Söderarmin luotsiasemalta havaittiin takilansa menettänyt kaljaasi, jolta luotsikutteri pelasti yhden naisen ja kaksi miestä. Kaljaasi oli matkalla Tukholmasta Ahvenanmaalle. Kaljaasi hinattiin satamaan. Alus jouduttiin jättämään hylyksi. Liitto 16.9.1932 no 213 Tenho Hella – Länsisuomalaista […]
Parkki Osmo oli rakennettu 1869 Raumalla. Rauman laivarekisterissä sen signaalitunnus oli RBKT. Parkin vetoisuus oli 751,25 rt ja pituus 55,67m. Vuonna 1937 alusta oltiin kunnostamassa purjelaivamuseoksi Uudessakaupungissa, mutta työ oli pysähdyksissä pitkät ajat varojen puutteen vuoksi. Kesäkuussa 1937 vallinneessa myrskyssä aluksen ankkurikettingit katkesivat ja vaurioitunut alus jäi makaamaan pohjaan vesilastissa. Vaasa 27.6.1937 no 168 Tenho […]
Neptun oli raumalainen 362,86 rt:n parkki, jonka pituus oli 44,10m. Signaalitunnus OWJN. Neptun oli rakennettu 1872 Turussa. Vuonna 1908 Neptun (kapt. Lindemark) matkallaan Sundsvallista Kreikan Pireukseen törmäsi toisen aluksen kanssa tuhoisin seurauksin. Alus päätyi Lissaboniin, jossa aluksen hylky huutokaupattiin. Åland 15.1.1908 no 5 Åbo Underrättelser 4.6.1908 no 151A Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet […]
Rauman laivarekisteriissa ollut parkki, signaalitunnus VDKB, 936,22 rt, pituus 54,75 m. Lokakuussa Hermes (kapt. W. Korhonen) joutui merihätään Pohjanmerellä ja eräs höyrylaiva hinasi sen Lontooseen. Rauman Lehti 5.10.1911 no 113 Hangö 12.10.1911 no 119 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 548
Kauppias Granlundin kuunari Rauha (kapt. Mela) on tehnyt täydellisen haaksirikon Ruotsin rannikolla huhtikuussa 1903. Uudenkaupungin Sanomat 23.4.1903 no 45 Kotkan Uutiset 26.4.1903 no 34 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 550
Kauppias John Nurmisen kuunari Arthus (kapt. Steenroos) joutui matalikolle Øresundin luona keväällä 1903 ja jäi hylyksi. Uudenkaupungin Sanomat 23.4.1903 no 45 Kotkan Uutiset 26.4.1903 no 34
Kuunari Erika oli rakennettu Westanfjärdissä vuonna 1873. Se oli vetoisuudeltaan 246,03 rt. Kun se oli hankittu Rauman laivarekisteriin sai kuunari signaalitunnuksen RCTV. Erika (kapt. B. Ekroos) teki täydellisen haaksirikon huhtikuussa 1903 Saksan matkallaan. Uudenkaupungin Sanomat 23.4.1903 no 45 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 547 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. […]
Priki Bornholm oli rakennettu Islannissa vuonna 1868. Sen vetoisuus oli 182,75 rt ja pituus 37,48 m. Se sai signaalitunnuksen TPNC siirryttyään Rauman rekisteriin. Bornholm joutui merihätään vuonna 1924 Itämerellä ja se hinattiin vesilastissa Gottlantiin. Åbo Underrättelser 27.10.1924 no 294 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 546
Helsingissä 1921 rakennettu priki (220,27 rt, pituus 35,36m), joka Raumalla siirryttyään sai signaalitunnuksen QTKD. Aleksander vaurioitui myrskyssä Shetlannin saarten luona, jonne se hinattiin ja jäi hylyksi. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 546 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319
Parkki Prospero (372,93 rt) oli rakennettu Rostockissa vuonna 1853. Aluksen mitta oli 39,37 m. Jo iäkästä ”pikapurjehtijaa, kuparipulteilla rakennettua laivaa” kaupattiin Raumalla huhtikuussa 1901 ”halvalla”. Elokuussa alus jo oli uponnut kaupungin satamaan. Satakunta 18.4.1901 no 45 Rauman Lehti 15.8.1901 no 92 Rauman Lehti 17.8.1901 no 93
Kuunari Pettu oli rakennettu Särkisalossa vuonna 1865. Aluksen vetoisuus oli 150,11 rt ja pituus 26,37 m. Raumalle ostettuaan se sai rekisteritunnuksen RBMF. Paluumatkallaan pelkässä painolastissa Saksasta Pettu (kapt. Lundgren) ajoi myrskyssä ja sumussa karille Tanskan Bagenkopissa. Åbo Underrättelser 16.12.1893 no 342 Åbo Tidning 20.12.1893 no 346
Suomalainen parkki Hali (kapt. Allin) haaksirikkoutui puutavaralastissa 23.11.1872 Tanskan rannikolla Kjøgen kylän luona. Morgonbladet 6.12.1872 no 285 Åbo Underrättelser 7.12.1872 no 189
Parkki Neptun (362,86 rt.) oli rakennettu Turussa vuonna 1872. Sen signaalitunnus oli Rauman laivarekisterissä QWJN. Aluksen pituus oli 44,10 m. Alus oli kapteeni Christensenin komennossa tulossa Porista Hollantiin kun se haaksirikkoutui 27.11.1872 Store Heddingen rannalla Tanskassa. Helsingfors Dagblad 5.12.1872 no 333 Åbo Underrättelser 7.12.1872 no 189 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print […]
Ruotsin Brantevikista kotoisin ollut kuunariFörsök oli ajautunut marraskuussa 1898 Kristiinankaupungin edustalla Murgrundin lahteen. Kun kuunaria yritettiin hinata ulos lahdesta tarttui se kiinni kariin, eikä sitä saatu ittotettua. Miehistö oli jättänyt aluksen. Satakunta 26.11.1898 no 139 Pohjalainen 1.12.1898 no 143
Luvialla 1874 rakennettu kuunari Lydia, vetoisuus 291,14 rt ja pituus 37,47 m. Rauman laivarekisterin signaalitunnus VDCG. Lydia (kapt. Vesterling) oli puutavaralastissa matkalla Lyypekkiin kun se sai pahan vuodon 7.9.1898 ja pyrki turvasatamaan Visbyyn. Sieltä se hinattiin ulos hylkynä. Åbo Underrättelser 10.9.1898 no 245 Västra Finland 17.8.1898 no 66 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet […]