Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Kategoria: ulkomaat
Oktjaber (1941) – jäänmurtaja
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
SC-406 (1943) -sukellusvene
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi X-bis = pituus 58,8m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Sotakesän -43 alettua oli NL:n Itämeren-laivaston vahvuus supistunut 32 sukellusveneeseen, joista kesän aikana menetettiin viisi. Jälleen oli tarkoitus lähettää useita sukellusveneitä matkaan […]
SC-317 (1942) – sukellusvene
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi X = pituus 58,8m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä, joista SC-317 oli yksi. SC-317 lähti Kronstadtista sotakesän ensimmäisessä ryhmässä seitsemän muun sukellusveneen kanssa. […]
SC-302 (1942) -sukellusvene
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi III = pituus 57,0m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä. SC-302 osallistui kolmanteen ryhmään, joka lähti Kronstadtista 10.1.01942. Navakassa tuulessa saattue pääsi Lavansaaren luo, […]
S-12 (1943) – sukellusvene
S-tyypin (pituus 77,7m, uppouma pinnalla 840tn) sukellusveneet olivat kaksirunkoisia, keskikokoisia sukellusveneitä. Ne oli kehitetty ennen sotaa yhteistyössä Saksan laivaston kanssa. Niiden aseistukseen kuului kuusi torpedoputkea ja 12 torpedoa. Ensimmäiset sukellusveneet vesille vuonna 1935. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 41 kappaletta. Sotakesän -43 alettua oli NL:n Itämeren-laivaston vahvuus supistunut 32 sukellusveneeseen, joista kesän aikana menetettiin viisi. Jälleen […]
S-9 (1943) – sukellusvene
S-tyypin (pituus 77,7m, uppouma pinnalla 840tn) sukellusveneet olivat kaksirunkoisia, keskikokoisia sukellusveneitä. Ne oli kehitetty ennen sotaa yhteistyössä Saksan laivaston kanssa. Niiden aseistukseen kuului kuusi torpedoputkea ja 12 torpedoa. Ensimmäiset sukellusveneet vesille vuonna 1935. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 41 kappaletta. Sotakesän -43 alettua oli NL:n Itämeren-laivaston vahvuus supistunut 32 sukellusveneeseen, joista kesän aikana menetettiin viisi. Jälleen […]
(nimetön) (1901) – kuunariparkki
Viimeisellä Helsingin matkallaan s/s Aavasaksa ilmoittaa nähneensä uponneen aluksen Styrsudden ulkopuolella. Aluksesta oli enää keulakaide ja puuksprööti vedenpinnan yläpuolella. Luotsit ilmoittivat aluksen olevan Saksalainen kuunariparkki, joka ankkuroitui 8. 10 myrskyssä, alus on uponnut 9.10. (1901 13.X åu).
Zephyr (1886) – höyrylaiva
Vuonna 1886 oli ruotsalaisella Rederiaktiebolaget Södra Sverigellä suora matkustajalaivayhteys Tukholman ja Helsingin välillä. Yhtiön vuonna 1884 rakennetut alukset Aeolus ja Zephyr kulkivat linjaa Tukholma-Helsinki-Pietari. Zephyr upposi 10.12.1886 Smögenin luona, Lysekillin pohjoispuolella, Länsi-Ruotsissa. (Laiva saapui Helsinkiin, s. 39). Uusi Suometar 12.12.1886 no 289 Fakta Om Fartyg.se Riksantikvariämbetet Fornsök
Zaar Peter (1867) – kuunari
(Sjöolyckor: Briggen Suometar fr. Wiborg. Skonerten Aina fr. Borgå, barkskeppet Alice fr. Uleåborg, skonerten Joel från Kaskö, skeppet Zaar Peter fr. Kristinestad – 1867 11.XII folkvännen n:o 50) Helsingfors Dagblad 22.11.1867 no 286 Åbo Underrättelser 10.10.1867 no 146 (Sjöolyckor: Skeppet Zaar Peter fr. Kristinestad – 1867 11.XII folkvännen n:o 50) (Sjöolyckor: Skonerten Joel, kapt. Ekblom, […]
Zackrewsky (1843) – fregatti
Fregatti. Kantokyky 150 lästiä (ajoittain ilmoitettiin 167:ksi). Rakennettu Oulussa 1825. Miehistöön kuului korkeintaan 16 miestä… Matkoja: …Laiva ilmoitetaan haaksirikkoutuneen 29/5 1843. P.W. Snellman, Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875 s. 35,47 Suomalainen alus (kapteeni Lars Neumann ja 16 miehistön jäsentä) haaksirikkoutui matkalla Setúbalista Riiaan 17.05.1843 karille lähellä Sõrven niemimaata, Saarenmaalla, Virossa. Skepp och skeppare i Uleåborg […]
Xenia (1888) – kuunari
Suomalainen kuunari Xenia joutui matkallaan Porista Kieliin puutavaralastissa Itämerellä vaikeuksiin vallinneessa myrskyssä. Alus menetti rikinsä ja miehistön pelasti Visbyyn englantilainen höyrylaiva. Pelastusalus Neptun sai hinattua haveristin Kappelshamniin. Åbo Tidning 21.9.1888 no 256 (Finska skonerten Xenia strandat – 1888 hd n:o 167) (Om skonerten Xenias fr. Raumo skeppbrott vid kusten af Gottland – 1888 n.pr n:o […]
Ystävä / Ystäwä (1870) – kuunari
Suomalainen kuunari Ystävä oli painolastissa matkalla Lontoosta Shieldisiin kun se ajoi karille 11.11.1870. Sittemmin laiva saatiin hinattua satamaan. Helsingfors Dagblad 21.11.1870 no 270 Wiborgs Tidning 26.11.1870 no 94 Suomalainen Wirallinen Lehti 26.11.1870 no 140 (Sjöolycka. Skeppet Ystävä – 1870 25.XI hd n:o 274)
York (1884) – höyrylaiva
Klåfskärissä haaksirikkoutuneen englantilaisen höyrylaiva Yorkin kapteeni ja miehistö on jättänyt aluksen kohtalonsa varaan. Koska mitään ei ollut tehtävissä Yorkin pelastamiseksi poistui pelastusyhtiön höyryvene Hermeskin paikalta. Alus nostettu ja korjattu Ruotsissa. (Åbo Underrättelser 15.11.1884 no 312) DM Sjöhistoriska Museet
Vänskapen / Wänskapen (1852) – priki
Porilainen priki Wänskapen (kapt. Sundvik, 74 lästiä) oli tuomassa kappaletavaralastia Amsterdamista kun se haaksirikkoutui syksyllä 1852. Äbo Underrättelser 19.10.1852 no 82 (Stormen den 3. Okt. Fartyget Vänskapen kapten Sundvik förolyckats – 1852 20.X fat n:o 244) (Yöllä lokak. 2 ja 3 p. välillä myrsky: Laiva Wänskapen, kapt. Sundvik, hukkui Öresund’issa. Kapt. Lindfors’in laiva Minerva vahingoittuu […]
Vågen (1916) – moottorikuunari
Kolmimastoinen moottoripurjehtija Vågen Paraisilta, rakennettu 1916 Vehkalahdella ja Axel A. Mickelsson Mielisholmasta varustama ja ohjaama alus, tuhoutui kovassa myrskyssä pohjoisella Ahvenanmerellä 6.9.1931. Viisihenkisestä miehistöstä kaksi kuoli kansilastin alle aluksen kaatuessa. Kolme henkiin jäänyttä pelastui luodolle, jossa he joutuivat olemaan pari päivää ennen kuin eräs kalastaja huomasi ja kuljetti heidät Öregrundiin. Alus oli 118 nrt. mittainen. […]
Wuojoki (1871) – kuunari
Suomalainen kuunari (kapt Anders Mårtensson) oli tulossa Oravaisista Riikaan lastinaan rautapalkkeja joulukuussa 1871. Ajelehtivat jäämassat alkoivat työntää alusta ja se joutui vuotava hakeutumaan Hiidenmaalle, jossa miehistö pääsi rantaan turvaan. Laivan irtaimistoa huutokaupattiin maaliskuussa 1873 pidetyssä huutokaupassa. Helsingfors Dagbladet 20.12.1871 no 346 Sanomia Turusta 21.2.1873 no 8 Sanomia Turusta 29.12.1871 no 52 Kuunari Wuojoki haaksirikkoutui rautalastissa […]
Wolga (1859) – parkki
Raumalainen parkki Wolga joutui myrskyn runtelemaksi Pohjanmerellä ja joutui Norjaan korjaustelakalle. Wolga oli rakennettu edellisenä vuonna ja sen pituus oli 30,50. Päävarustaja oli Paul Isak Salmen. Åbo Underrättelser 16.8.1859 no 62 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 187
Viktor (1874) – ?
Laiva Viktor (kapt. Strandberg) oli matkalla Ipswichistä Baltimoreen kun se ajoi karille 24.1.1874. Åbo Posten 3.3.1874 no 25 (Skeppet Viktor från Åbo strandat den 10.febr – 1874)
Victoria (1867) – parkki
Heinäkuussa rantautui turkulainen parkki Victoria Gottlannin rannalle, mutta paikallisten avun turvin alus saatiin toimitettua korjattavaksi. Helsingfors Dagbladet 13.7.1867 no 160 (Sjöolycka drabbat barkskeppet Victoria, kapt.Bergenheim, skonerten Olga från Fiskars – 1867 2.VII åu n:o 77) (Skeppet Victoria, kapt.Bergenheim, drabbats af sjöolycka – 1867 18.VII åu n:o 84) (Parkkilaiva Viktor Turusta, joutunut karille – 1867 5.VII […]
Victoria (1867) – kuunari
Kuunari Victoria (kapt. Mowallsson), kotoisin Sundista Ahvenanmaalta, on haaksirikkoutunut Marön luona Gottlannissa. Miehistö pelastunut maihin, mutta kapteeni jäi haaksirikkoutuneen aluksensa luo. Folkwännen 11.12.1867 no 50 (Sjöolyckor drabbat skonerten Stora Finland kapt. Andersson. Skonerten Koetus, kapten Lindström. Fartyget Carl Johan. Skonerten Victoria fr. Åland. Barkskeppet Ocean fr. Brahestad. Usko, kapt. Enlund – 1867 11.XII folkvännen n:o […]
Victoria (1850) – kuunari
Helsingistä kotoisin ollut kuunari Victoria oli lastannut Tukholmasta kappaletavaralastin, jota se ei saanut toimitettua perille. Alus koki haaksirikon 13.11.1850 Naissaaren pohjoiskärjessä. Miehistö selvisi onnettomuudesta, mutta alus jäi hylyksi. Finlands Allmänna Tidning 26.11.1850 no 276 (Skeppbrott. Skonerten Victoria kapten Nysten, fr. Helsingfors – 1850 23.XI ht n:o 93) (Apparence och Victoria Helsingistä haaksirikkoutuneet – 1850 30.XI […]
Wiborg (1884) – höyrylaiva
Höyrylaiva Wiborg oli jäissä talvehtimassa Uuraan salmessa kun jokin läpivienti todennäköisesti pettänyt ja alukseen pääsi vettä, jonka johdosta se upposi. Tampereen Sanomat 21.2.1884 no 22 (Ångb. Wiborg sjunkit I Frångsund – 1884 ö.f n:o 41) [Haveripaikkaa hakiessa: Ilmeinen painovirhe, p.o. Trångsund. On sama kuin Uuras Viipurista etelään. Myös Ravansaari. nykyisin Malyi Vysotski. Paikka 60.617 28.553. […]
Westa (1881) – kuunari
Viipurin läänistä Kuolemanjärveltä kotoisin ollut kuunari Westa (kapt. Äyräwäinen) oli palaamassa Ranskasta painolastissa kun se myrskyssä koki haaksirikon Hollannin rannikolla 15.10.1881. Östra Nyland 16.11.1881 no 66 (Finska skonerten Westa förlist – 1881 12.XI wbg.t n:o 132)
Venus (1851) – kuunari
Vasta toisella merimatkallaan ollut kuunari Venus tuhoutui 15.9.1851 Merenkurkussa lähellä Holmötä. Miehistö pelastautui, samoin osa takilasta, mutta alus oli menetetty. Finlands Allmänna Tidning 16.10.1851 no 240 (Venus (Åbo, 15. Oktober. (Fortuna och Venus förolyckats) – 1851 21.X fat n:o 244) (Åland, 11. Okt. (Väderleken, skonerten Venus förolyckats) – 1851 16.X fat n:o 240) Vrak och […]
Wellamo (1866) – parkki
Raumalla kotipaikkaansa pitävä parkki Wellamo (kapt. Wahlgren) oli viemässä puutavaralastia Sundsvallista Britteinsaarille kun se haaksirikkoutui Ystadin lähistöllä 11.12.1866. Miehistö pelastui. Folwännen 6.12.1866 no 49 (Sjöolycka. Barkskeppet Wellamo hemma I Raumo – 1866 30.XI hfbl n:o 280). Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 187, 192
Usko (1867) – kuunari
Suomalainen kuunari Usko (kapt. Enlund) saapui 26.11.1867 vuotavana Kalmariin. Finlands Allmänna Tidning 9.12.1867 no 287 (Sjöolyckor drabbat skonerten Stora Finland kapt. Andersson. Skonerten Koetus, kapten Lindström. Fartyget Carl Johan. Skonerten Victoria fr. Åland. Barkskeppet Ocean fr. Brahestad. Usko, kapt. Enlund – 1867 11.XII folkvännen n:o 50) (Sjöolyckor: Fartyget Usko, kapt. Enlund, briggen Suometar, kapt. Fagerström; […]
Uno (1867) – kuunari
Kuunari. Kantokyky 33 lästiä. Rakennettu Oulussa 1864. P.60j.2t. L.18j.2t. Laivaväkeä: Kapteeni F.A.Saren 1864, 1866-67, Perämies M.Alex. Tornberg 1864. Kapteeni J.R.Barckman 1865. Kapteeni G.Z. Sandman 1867. Matkoja: Uno teki kesäisin matkoja Lyypekkiin ja eräisiin muihin Itämeren satamiin. Travemündestä Uno lähti 7.11.1867 kotimatkalle viljalastissa kapteeni Sarenin ollessa päällikkönä, mutta tuhoutui matkalla miehistöineen. Onnettomuudesta ei saatu minkäänlaisia yksityiskohtaisia […]
Union (1863) – kuunari
Porvoolaisen W. Åbergin omistama kuunari Union, kapt. E.J. Brunström, rantautui ja tuhoutui 8.12.1862 lähellä Fahluddenia Gottlannissa. Alus oli kotimatkalla Lybeckistä ruis- ja kappaletavaralastissa. (I Sjöassuransföreningen i Finland Bolagstämmoprotokoll 1859-1871 s.143, 198) Åbo Underrättelser 27.12.1862 no 149 Sanomia Turusta 2.1.1863 no 1 (25.02.1864 Åbo Underrättelser no 24) (Alus Union Tammisaaresta, haaksirikkoon – 1863 2.I gt n:o […]
Uleåborg (1868) – ?
New Yorkistä sähkötettiin, että suomalainen laiva Uleåborg (kapt. Boman) oli saapunut sinne vaurioituneena. Finlands Allmänna Tidning 23.4.1868 no 93 (Skeppet Uleåborg och Maria kaptener Boman, förlust – 1868 15.IV hd n:o 86)
Ukko (1870) – kuunari
Kuunari Ukko (kapt. Eklund) selvisi 10.12.1870 vuotavana hinattuna turvaan Rönneen [Rønne, Tanska]. Uusi Suometar 9.1.1871 no 4 Folkwännen 18.1.1871 no 3 (Skonerten Ukko barrad – 1871 8.II folkv. N:o 6) (Barradt fartyg: Ukko från Björneborg – 1871 28.I åu n:o 16).
Tähti (1882) – kuunari
Suomalainen kuunari Tähti, kotoisin Uudestakaupungista ja painolastissa matkalla Kööpenhaminasta kotia, on 22 p wiime lokakuutajoutunut karille ¼ peninkulman päässä pohjoiseen Dragöristä. Laiwa oli ensin Jalsterbon luona menettänet ankkurin ja saatuansa luotsin palannut Dragöriin sekä laskenut ankkurin. Laiwa hajotti wielä kuitenkin toisen ankkurin ja kataisi sitten isomaston. Luotsiwenhe sekä muutamia muita wenheitä Dragöristä lähti raiwoawasta myrskystä […]
Tähti (1866) – ?
Laiva Tähti (kapt.Cajander), kotoisin Raahen kaupungista, kuljetti hiiltä Grimsbystä Alicanteen, ajoi 19.3.1866 yhteen höyrylaivan kanssa ja upposi niille sijoilleen lähellä Pallingia (Pelliki?). MUkana olleet kapteeni, luotsi ja kahdeksan laivamisetä hukkuivat samaten, ainoastaan neljän onnistui pelastautua. Suometar 5.4.1866 no 28 (Hukkunut laiva. Tähti Raahesta – 1866 6.IV st n:o 14)
Tähti / Tahti (1849) – kuunari
Kuunari. Kantavuus 70 lästiä. Rakennettu 1849… Matkoja: Oulusta Tähti lähti 1849 ensimmäiselle matkalleen ja tuhoutui P.H. Petterssenin päällikkönä ollessa 5.12.1849 matkalla Göteborgista Ouluun. Onnettomuuspaikaksi mainittan Ahres (?). Åbo Underrättelser 2.1.1850 no 1 Snellman, Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875 s. 34, 90 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 90
Totuus (1861) – ?
Laiva Totuus (kapt. Henell) oli lähtenyt lautalastissa Viipurista oli törmännyt karille Tallin puolella lahtea. Lastin arveltiin saatavan pelastettua. Sanomia Turusta 13.12.1861 no 50 (Onnettomuus merellä: Laiva Ariel Raahesta. Alus Sankari ja Totuus. Laivat: Seura, Finland ja Norma – 1861 13.XII st n:o 50)
Toivotar (1883) – kuunari
Vuonna 1875 Taivassalossa rakennettu 219 nrt:n (118 lästiä) kuunari. Vuonna 1881 alus ostettiin Uuteenkaupunkiin, josta kahden vuoden päästä se haaksirikkoutuu Kattegatissa Göteborgin edustalla. Åbo Underrättelser 25.10.1883 no 290 Aura 30.10.1883 no 127 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/toivotar.htm Riksantikvariämbetet Fornsök (Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 262) (Skonerten Toivotar från Nystad lidit skeppbrott vid […]
Toivo (1874) – priki
Kronstadtista sähkötettiin, että priki Toivo ja höyrylaiva Embra (Embla?) olivat törmänneet. Helsingfors Dagbladet 17.8.1874 no 222 Morgonbladet 22.8.1874 no 193 (Sammanstötning: briggen Toivo och sv. Ångf. Emla – 1874 22.VIII hd n:o 227)
Toivo (1873) – kuunaripriki
Miehistön hylkäämä suomalaisalus ajautui rantaan Tanskan Hirtshalsissa. Helsingfors Dagbladet 9.10.1873 no 275 (Sjöolycka. Skonertebriggen Toivo – 1873 6.X hd n:o 272)
Toiwo (1877) – kuunari
Kuunari Toiwo oli kapteeni Torkellin komennossa matkalla Torniosta Lyypekkiin kun se kärsi haaksirikon Paldinskin edustalla 24.12.1877. Laivaväki saatiin turvaan. Suomalainen Wirallinen Lehti 3.1.1878 no 1 (Strandat: skonerten Toivo d.23 okt. – 1871 29.XI hd n:o 325) (Skonerten Toivo från Fredrikshamn strandat – 1877 18.XI hfbl n:o 270) (Skuunarilaiva Toivo joutunut karille Ahvenanmaan eteläsuulla – 1877 […]
Toivo (1853) – kuunari
Kuunari. Kantokyky 47 lästiä. Rakennettu 1833 joko Oulussa tai Kuivaniemessä ja korjattu 1843 Oulussa. 6-miehinen miehistö. Kotipaikkana lienee ajoittain ollut Kemin pitäjä… Matkoja: Toivo tekee vuosittain kesämatkoja etupäässä Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Lyypekkiin ja Pietariin. Talvisin alus on riisuttuna. Naumanin päällikkönä ollessa Toivo lähti Oulusta 12/9 1853 etelään päin. Tällä matkalla laiva hävisi miehistöineen jäljettömiin. Siinä oli […]
Telegraf (1880) – kuunari
Kuunari Telegraf (kapt. Carlsson) selvisi hätäsatamaan Gotlannissa rikkinäisin purjein ja vuotavana. Suomalainen Wirallinen Lehti 21.10.1880 no 124 Östra Finland 22.10.1880 no 129 (Finska skonerten Telegraf kapten Carlsson, haft missöde – 1880 20.X h:fors n:o 243) (Haverier. Skonerten Julia från Kimito.- Finska skonerten Telegraf på väg till P:borg.- Skonerten Probus från Åland, kapten Jansson – 1880 […]
Syskonen (1878) – fregatti
Kristiinankaupungista kotoisin ollut fregatti Syskonen (kapt. Reutervall) kolaroi Englannin rannikolla Brimsbyssä höyrylaivan kanssa. Åbo Posten 28.12.1878 no 302 (Skeppet Syskonens från Kristinestad sammanstötning – 1878 27.XII hd n:o 352) (Fartyget Ellidas hafveri. Skeppet Xenia från Lappfjerd försvunnit. Fregattskepp Syskonens sammanstötning – 1878 23.XII hd n:o 350)
Sylphide (1851) – kuunari
Kuunari Syphide (kapt. Sundström) oli tuomassa Helsinkiin kahvilastia Riosta kun se kaatui Atlantilla ja miehistö joutui aluksensa hylkäämään. Helsingfors Tidningar 4.6.1851 no 44 Åbo Tidningar 6.6.1851 no 43 Åbo Tidningar 11.7.1851 no 52 (Skeppbrott. Skonerten Sylphide – 1851 31.V fat n:o 124) (Skeppbrott (Skonerten Sylphide) – 1851 4.VI n:o 44) (Närmare underrättelse om skonerten Sylphide’s, […]
Suomi (1874) – kuunari (fregatti?)
Porista kotoisin ollut fregatti (kapt. F.W. Riedell) oli matkallaan Schieldistä Genovaan hiilistissa 13.12.1874 joutunut ankaraan myrskyyn Espanjan rannikolla ja tuli hylyksi lähellä Santanderia. Vakuutusyhtiö korvasi haverista 60.000 markkaa. Sanomia Turusta 31.12.1874 no 53 Sanomia Turusta 7.11.1878 no 87 Åbo Posten 13.3.1875 no 31 Helsingfors Dagbladet 18.12.1874 no 345 Helsingfors Dagbladet 7.11.1876 no 87 Äbo Posten […]
Suomi (1871) – parkki
Haaksirikko. Sanan lennättimellä on tullut tieto, että parkkilaiwa Suomi, kapteeni I. E. Nyberg, toukok. 29 p. kokonaan on hukkunut Hullin kaupungin edustalla. Wäki pelastettiin kuitenkin. Laiwa, joka oli apteekari H. W. Hjeltin y. m. tästä kaupungista, oli rakettu w. 1866, 300 lästin wetoinen ja wakuutettu. (Sanomia Turusta 2.6.1871 no 22) Parkki Suomi (300 lästiä) oli […]
Suomi (1869) – ?
Yarmounthista sähkötettiin, että suomalainen laiva Suomi oli tullut sinne kärsittyään vaurioita merellä. Helsingfors Dagbladet 13.2.1869 no 36 (Skeppet Suomi och Aino skadade – 1869 13.II hd n:o 36)
Suometar (1870) – parkki
Haaksirikko. Laiwa Suometar Raumalta kapteeni Daniel Laurein johdolla, on nisulastilla matkalla Bernjanstadista [Berdyans’k, Ukraina], sumun ja myrskyn tähden wiime joulukuun 8 päiwää wastaan yöllä joutunut haaksirikkoon lähellä Kertsch’in [Kerch] kaupunkia. — Laiwan wäki on pelastunut ja tulee kentiksi maitse kotia. (Sanomia Turusta 17.2.1871 no 7) Folkwännen 18.1.1871 no 3 Finlands Allmänna Tidning 21.1.1871 no 17 […]
Suometar (1867) – priki
Priki Suometar (kapt. F.F. Fagerström) joutui merionnettomuuteen vuonna 1867 Nieuve Diepissä ja joutui korjattavaksi. Helsingfors Dagblad 11.3.1868 no 59 (Sjöolyckor: Briggen Suometar fr. Wiborg. Skonerten Aina fr. Borgå, barkskeppet Alice fr. Uleåborg, skonerten Joel från Kaskö, skeppet Zaar Peter fr. Kristinestad – 1867 11.XII folkvännen n:o 50) (Sjöolyckor: Fartyget Usko, kapt. Enlund, briggen Suometar, kapt. […]
Suometar (1863) – priki
Priki Suometar (kapt. F. Fagerström) lähti Viipurista marraskuussa 1863. Pohjanmerellä priki joutui myrskyn runtelemaksi ja joutui menemään hätäsatamaan korjauttamaan vaurioitaan. Helsingfors Tidningar 19.1.1864 no 14 Helsingfors Tidningar 4.1.1864 no 2 (Sjöolyckor: barkskeppet Rauha fr. Åbo, Barkskeppet Ilma fr.Åbo, och briggen Suometar – 1864 7.I folkv. n:o 1) (Briggen Suometar, tillhörig hr Gadd och Alfthan lidit […]
Sulo (1873) – priki
Suomalainen priki Sulo, joka oli matkalla Porista Englantiin löydettiin 24.6.1873 englantilaisen kalastusaluksen toimesta hylättynä Horns Reefin luota ja hinattiin sieltä Helgolandiin ja sieltä edelleen Saksan Cuxhaveniin. Helsingfors Dagbladet 6.7.1873 no 180