Purjealus Gunhild katosi pohjoisella Itämerellä vuonna 1940 miehineen päivineen. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996, s. 239
Tekijä: Risto Sajaniemi
Pohjois-Saksan rannikkokaupunkien kauppiaiden perustama Hansaliitto lähetti aluksensa saattueissa matkaan Itämerelle merirosvoilun pelossa. Vuoden 1468 syksyllä Lyypekistä neljän aluksen saattueessa lähtenyt laivuri Hanneke Vorme jatkoi purjehtimista Ruotsin Arnholmasta pienemmän aluksen kanssa Suomen rannikolle tarkoituksena purjehtia Rääveliin, nykyiseen Tallinnaan. Alus oli arvioiden mukaan tavallista suurempi holkki ja todennäköisesti jopa yksi aikansa suurimpia ja loisteliaampia aluksia. Mukana oli […]
Saksalaisen höyrylaiva Haparandan määränpääksi koitui 30.4.1905 Grimsöarna Utön eteläpuolella. 552 tonnin kappaletavaralastia kuljettanut rahtilaiva oli matkalla Hampurista Turkuun. Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto vuodelta 1905
Ahvenanmerellä haaksirikkoutui Hedvig Eleanora Stenbockin laiva vuonna 1722. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 32
Tallinnasta palaamassa ollut Heikinpoikien laivan haaksirikkoutui Tammion luona 1650-luvulla. Laivaväki pelastautui, mutta laivan mukana meni rahat ja omaisuus. Tapahtunutta haveria käsiteltiin 12. – 13.1.1654. Pelastuneen laivaväen majoitti Eerikki Tuomaanpoika Kiiski Tammiosta. Hannu Konttinen; Kohti Syvyyksiä, Teredo Navalis ry 1992, s. 30
Tuntematon kaleeri on uponnut 1700-luvulla Heinäsaaren luona. Tietoa Syvyyksistä, J. Grönhagen ja H. Konttinen, Teredo Navalis Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 [Sajaniemi: Heinäsaaria on vähän joka paikassa. Yksi on Kotkan Kirkonmaan vieressä ja toinen siinä lähellä Boistön koillispuolella]
Venäläinen laiva haaksirikkoutui Helsingin edustalla lokakuussa 1763. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 36
Kaksi luodolle pelastautunutta henkilöä menehtyi kylmään onnettomuudessa, jossa virolainen lotja upposi marraskuussa 1751. Alus ajoi päin luotoa Helsingin edustalla. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 34
Kaksi tuntematonta purjelaivaa tiedetään uponneen 1700-luvulla Isosaaren redille Helsingissä. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto, Hämeenlinna 1996, s. 230
Helsingin lähistöllä sattui onnettomuus venäläiselle kaljaasille lokakuussa 1794. Alus ajoi karille ja myöhemmin rannassa siitä riisuttiin takila. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 38
Kaksi venäläistä kaljuuttia ajautui karille 24.10.1783 Helsingin lähistöllä ja jäivät hylyiksi. Pietarista Riiaan matkalla olleiden alusten miehistöt pelastuivat. Sukellus Helsingin historiaan, Timo Karkola, Helsinki 1988, s. 24 Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 37 Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Hesekiel (1855) – linjalaiva
Yksi kolmikantisen venäläisaluksen Hesekielin kolossaalisista ankkureista on nostettu Viking-Linesin terminaalin pääsisäänkäynnin eteen Helsingin Katajanokalle. Tässä I lkn:n linjalaivassa on ollut kaikkiaan 72 tykkiä ja sen päällikkönä toimi taistelutilanteessa kapteeni Browtsyn. Kyseistä linjalaivaa oli käytetty mm. suomalaisten merikadettien koulutukseen yhdessä linjalaiva Pamjat Azovan, Imperatzija Alexandran, Kazbachin ja Ömhetenin kanssa (Ömheten oli saatu sotasaaliina ruotsalaisilta Viipurinlahdella vuonna […]
Hilde (1941) – ?
Virolainen Hilde upposi vuonna 1941 Hankoniemen vuokra-alueelle. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto, Hämeenlinna 1996, s. 239
Hollantilaisen kapteeni Ahlbrecht Siemensin komennossa ollut kaljuutti Hoffnung haaksirikkoutui 31.10-1.11.1753 hamppulasteineen Helsingin edustalla (uti Porkkala skiären i Finland). Alus oli matkalla Pietarista Amsterdamiin. Ainostaan aluksen takila saatiin pelastettua. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 34 Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat […]
Hoppet (1869) – kuunari
Suomalainen kuunari Hoppet (kapt. C.J. Fagerlund oli matkalla Ruotsin Dalaröhön hakemaan malmilastia. Sen päästyä päästyä 12.5.1869 Hufvudskärin [Huvudskär] kohdalle jatkoi avomerelle luotsien opastamana ja kun Jernholmssund oli sivuutettu, törmäsi se Utön [Ruotsissa] itäpuolella karttoihin merkitsemättömään kiveen. Kuunari pääsi kuitenkin pian itse irti ja jatkamaan matkaa. Åbo Underrättelser 25.5.1869 no 79 Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, […]
Föhn oli tyypiltään Motorschlepper 650 PS. Neljä avomerihinaajaa – Monsun, Taifun, Föhn ja Passat – oli 21.11.1941 varmistamassa Suomeen lähetetyn saksalaisten miinalaivaosastojen huoltoa, merivaurioita ja pelastustoimintaa. Neuvostoliittolaisten miinoittama Hangon vesialue jouduttiin kiertämään etäältä ulkomeren kautta. Hangon eteläpuolella Öröseen matkalla ollut saattue eteni miinalaiva Riilahden johdolla kohti tunnettua miinakenttää ja siinä olevaa aukkoa. Aukkoon ei kuitenkaan […]
Ceres (1973) – rahtilaiva
RAHTILAIVA CERES JA KOHTALOKAS KALLISTUMALokakuun 10. päivä vuonna 1973 valkeni harmaana ja myrskyisenä, kun moottorilaiva Ceres kynti pohjanlahdella matkalla Kemistä Saksaan, Rostockiin. Laivan ruumassa oli lastina paperia ja selluloosapaaleja 1500 tonnia. Kansilastina oli lisäksi 240 tonnia selluloosapaaleja. Tuuli puhalsi yli 20 m/s pohjoisesta ja laiva kallisteli perän takaa puhaltavassa tuulessa. Myrsky oli raivonnut koko yön […]
Anneli (1970) – troolari
Troolari Anneli (ex Vesta) oli matkalla ulos, kun se lauantaina 31.1.1970 joutui jäiden puristuksiin Kylmäpihlajan ulkopuolella. Maanantaina 2.2.1970 klo 13 aikaan jäiden paine puristi aluksen kyljet konehuoneen kohdalta puhki ja väki jätti laivan pelastautuen jäälle.Anneli oli vetoisuudeltaan 67.2 tn ja aikaisemmin toiminut mm. tulli- ja rajavartiolaitoksen aluksena. Se oli upotessaan ilmeisesti Suomen vanhin kalastusrekisterissä ollut […]
Latvian Liepajasta kotoisin ollut Anna Sirius upposi 3.11.1910 Haminan tullikamaripiirin alueella Sommarön lähellä saatuaan myrskyssä ja ankarassa aallokossa vuodon. 119 tonnin alus oli malmilastissa matkalla Pietarista Libauhun [Liepaja]. Kuusi ihmistä hukkui. Turun Lehti 10.11.1910 no 131 Vakka-Suomi 10.11.1910 no 128 Haminan Lehti 10.11.1910 no 127 Suomalainen Wirallinen Lehti 9.12.1910 no 285 Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen […]
Andi N:o 137 (1910) – jaala
Venäläinen jaala Andi N:o 137 upposi myrskyssä 3.11.1910 Hiittisten ulkosaaristossa. Se oli painolastissa ja matkalla Viroon.Turun tullikamarin haaksirikkopäiväkirjan mukaan höyryvene Ola hinasi Andin 11.11.1910 Taalintehtaalle. Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto vuodelta 1910
Suomen punaiset ja maassa olleet venäläiset lähtivät vuonna 1918 sankoin joukoin taistelemaan Venäjälle tsaarinvaltaa vastaan. Suomeen syntyneet punakaartit olivat tuhonneet suuren osan haltuunsa saamistaan laivoista ja ryhtyivät nyt kaappaamaan aluksia valkoisilta päästäkseen Venäjälle.Eräs näistä oli vuonna 1896 rakennettu Helsingin Höyrylaiva Osakeyhtiön, 769,47 brt:n höyrylaiva ÆGIR, joka kaapattiin huhtikuussa 1918 Hangosta. Alus saatiin merelle, mutta Porkkalan […]
Etinerent (1857) – priki
Haapasaaren tuntumassa upposi englantilainen priki Etinerent kapteeni Cartisin komennossa 9.9.1857 puuttuneen merimerkin takia. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto, Hämeenlinna 1996, s. 231 Ulla-Maija Sievinen, Haapasaari 180 vuotta
Fenix (1909) – parkki
Höyrylaiva Fenix upposi 1909 Jussarön itäpuolelle Engelsmansgrundetin tuntumaan. Samalla paikalla on uponnut myös toinen hylky — englantilainen linjalaiva — mistä myös matalikon nimi juontaa juurensa.Voisivatko Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mj2477 ja mj1489 liittyä tähän? (Suomen pelastusosakeyhtiö Neptunin arkistot 1917-1967)
Erling (1895) – höyrylaiva
Höyrylaiva Erling, kotipaikka Kristiania, Norja. Haaksirikkoutui tuntemattomassa paikassa Getan ulkopuolella Västra Finngrundetilla 13. lokakuuta 1895. Suuri määrä hylyn palasia löytyi pitkin Getan, Saltvikin ja Hammarlandin pohjoisrantoja, joukossa myös laivan lokikirja. Erling oli matkalla puutavaralastissa Skellefteåsta Plymouthiin. Miehistö menehtyi onnettomuudessa. Åbo Underrättelser 22.10.1895 no 287 Åland 26.10.1895 no 86 Åbo Tidning 28.10.1895 no 293 Åbo Underrättelser […]
Espoon laiva (1659) – ?
Espoon Laiva -niminen alus haaksirikkoutui 1659 Hangon edustalla. Tämän Suomessa rakennetun laivan omisti eräs tuntematon kreivi. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 30
Venäläinen kaljuutti Fjodor haaksirikkoutui 10.10.1794 Helsingin Mjöllandetin rantaan ankkureiden petettyä. [Risto Sajaniemi: Mjölö on Isosaari. Tämä haveri on kahteen kertaan täällä.] Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 38
Johan Åkerbladin päällikkyydessä Tallinnasta Espanjan Setubaliin (St.Ybesistä Tallinnaan?) matkalla ollut priki Freden haaksirikkoutui Hankoniemen edustalle (utanför Hangö udds Båkland) 24.- 25.10.1784. Aluksella oli suolalasti. Alusta eikä lastia saatu pelastettua. Takiala huutokaupattiin myöhemmin. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 37 Lotskontoret […]
Freden av Borgå (1835) – ?
Freden av Borgå valmistui vuonna 1815 Hahmarissa. Se oli senaikaisista porvoolaislaivoista suurin, 134 lästiä. Alus hylättiin kahdenkymmenen aktiivivuoden jälkeen Porvoon Hamarin redille, jonne se lahosi ja upposi. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 Navis Fennica, osat I-IV , Erkki Riimala, WSOY, Juva 1993-94, s. 256
Eestiläinen jaala tuhoutui lokakuussa 1856 Enskäristä länteen, Utön ulkopuolella. Alus oli ruislastissa ja kotoisin Wormsöstä. Sukeltaja 5/1994 Ulkosaaristossa, Benedict Zilliacus, Tryckeri & Tidnings Ab, Porvoo 1974, s. 104)
Saksalainen sluuppi Dorothea Regina (kapt. Michael Kryger / Mikael Krypers) haaksirikkoutui 21-22.9.1783 Hankoniemen majakkasaaren kohdalla (på Hangö udd i påkland i Ekenäs), purjehdittuaan kovassa kelissä ja yön pimeydessä. Alus oli matkalla Stettinistä (Pietarista, Stettinistä?) Pietariin (Stettiniin, Tukholmaan?), lastina hedelmiä, viikatteita ja vaatteita. Alus rikkoontui, mutta lastia ja takilaa saatiin pelastettua, ja jota huutokaupattiin myöhemmin. Kohti […]
Edla (1882) – kaljaasi
Suomalainen kaljaasi Edla upposi kalkkilastissa 2.5.1882 Barölandetin lähellä Porsön saaren kohdalla, matkalla Lappvikista Porvooseen. Kapteeni O. Röjströmin alus kaatui myrskyssä. Miehistö pelastui. Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkoilmoituksia vuodelta 1882 Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996)
Elisabeth (1849) – kuunari
Kuunari Elisabeth, kotipaikka Gävle (Ruotsi). Rantautui syksyllä vuonna 1849 Eckerön länsipuolella ja jäi hylyksi. Hylky myytiin huutokaupassa 14. helmikuuta 1850 talonpoika Anders Westerlundille, Eckerön Torppiin. Alus on mahdollisesti ollut rautatankolastissa. Miehistön kohtalo tuntematon. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring
Jahti Elisabeth Amalia (kapt. Laxström), kotoisin Helsingistä oli tasalaudoitettu tammialus, vetoisuus 14,5 Tanskan kaupallista lästiä (lästi 2,4 t). Alus oli 1766 matkalla Kronstadtista Flensborgiin Tanskan Holsteiniin (Göteborgista Helsinkiin?), mutta ajoi karille jossain Porkkalassa marraskuussa (uti öpna siön mellan Reval och Hfors) ja upposi heti. Kaksi hukkui. Loput miehet eivät päässeet mantereelle koska jää esti sinne […]
Suomalainen kaljaasi Ellida upposi 29.5.1885 Helsingin luotsipiirin alueella Brandön saaren lounaispuolelle tuntemattomasta syystä, painolastissa tulomatkalla Karjaalta Helsinkiin. Laivan kapteeni oli J. A. Bäckros. Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto vuodelta 1885
Elo (1904) – jahti
Suomalaisjahti Elo paloi 21.9.1904 Loviisan tullikamaripiirin alueella, Våtskärin luona Eckorhällenin ja Ormskärin välillä. 44 tonnin jahti toi bensiinilastia Pietarista Helsinkiin. Veckobladet 24.9.1904 no 56 Wasa-Posten 25.9.1904 no 51 Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto vuodelta 1904
Saksalainen kuunari Emma Johanna upposi 14.11.1877 Borstön lähistöllä Luolon matalalla. Päällikön nimi oli W. Richardt. Alus oli kallistunut myrskyssä pellavansiemenlastin siirtymisen jälkeen. Tästä syystä jouduttiin hakeutumaan saariston suojaan, mutta matkalla osuttiin kariin. Laiva oli tulossa Tallinnasta ja matkalla Flensburgiin. Miehistö pelastui. Uppoamispaikka on lähteen mukaan Utön majakalta 18 1/2 englantilaista mailia ONO 3/4 O tai […]
Amerikkalainen fregatti Emperator oli matkalla Pietariin vuosisadan vaihteessa, kun se upposi Porvoon Kallbådagrundin lähistölle. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto, Hämeenlinna 1996) Helge Heikkisen lehtileikearkisto, Suomen Merimuseo
Enigheten (1747) – ?
Enigheten ajoi karille syyskuun 9.päivänä 1747 Loviisasta neljän meripeninkulman päästä. Tämä Loviisan porvareiden omistama alus oli 210 lästinen ja palaamassa Espanjan Setubalista 4180 tynnyrin suolalastissa. Kolme Loviisaa meren aalloilla, toim. Ilmari Elo, Itä-Uudenmaan Paino Oy, Loviisa 1996, s. 3 Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33 HKA, MP 26.9.1747 […]
Borelia (1877) – parkki
Norjalainen laiva Borelia upposi 16.9.1877 Kalbådagrundilla Söderskärin majakan ulkopuolella matkalla Kronstadtista Vestersjöhön puutavaralastissa. Päällikkö oli H. A. Thoresen. Syynä olivat sumu, kompassin virhenäyttämä ja erehdys majakoista. Myöhemmin hinattiin Helsinkiin ja myytiin huutokaupalla. Östra Finland 21.9.1877 no 110 Helsingfors Dagblad 21.9.1877 no 257A Helsingfors Dagbladet 11.10.1877 no 277 Luotsi- ja Majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkoilmoituksia vuodelta […]
Borstön lähelle uponneessa kaljaasissa vieraili ruotsalaisia urheilusukeltajia kesällä 1960. Tämä eestiläinen kaljaasi oli uponnut 14 metrin syvyyteen vuonna 1900. Hiljaiset laivat, Raoul Johnsson, Suomen Urheilusukeltajain liitto ry 1988, s.139
Castor (1742) – brikantiini
Kuutsalon kohdalla jäihin juuttuneet ruotsalaiset sotalaivat Pommern, Freden, Jaramus, prikanttiini Castor ja yksi tiedustelualus upotettiin polttamalla helmikuussa 1742 ilmeisesti kenraali Löwendahlin komennuksesta. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, NurmijärvenSanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33
Jaramus (1742) – sotalaiva
Kuutsalon kohdalla jäihin juuttuneet ruotsalaiset sotalaivat Pommern, Freden, Jaramus, prikanttiini Castor ja yksi tiedustelualus upotettiin polttamalla helmikuussa 1742 ilmeisesti kenraali Löwendahlin komennuksesta. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, NurmijärvenSanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33
Freden (1742) – sotalaiva
Kuutsalon kohdalla jäihin juuttuneet ruotsalaiset sotalaivat Pommern, Freden, Jaramus, prikanttiini Castor ja yksi tiedustelualus upotettiin polttamalla helmikuussa 1742 ilmeisesti kenraali Löwendahlin komennuksesta. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, NurmijärvenSanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33
Cedric (1906) – höyrylaiva
Ruotsalainen höyrylaiva Cedric jäi 12.5.1906 Hangon ja Taalintehtaan väliselle Mångfallsgrundille. 678 tonnin kivihiililastia Hullista tuonut alus osui aiemmin tuntemattomaan kariin väylällä. Åbo Underrättelser 16.5.1906 no 130 Åbo Tidning 23.5.1806 no 118 Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto vuodelta 1906
Pommern (1742) – sotalaiva
Kuutsalon kohdalla jäihin juuttuneet ruotsalaiset sotalaivat Pommern, Freden, Jaramus, prikanttiini Castor ja yksi tiedustelualus upotettiin polttamalla helmikuussa 1742 ilmeisesti kenraali Löwendahlin komennuksesta. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, NurmijärvenSanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33
Bredharun hylky (1664) – ?
Jalosukuista kreivitär Maria Sofia de la Gardieta kyydinnyt alus upposi lokakuussa 1664 Borstön lähistön vesille jonnekin Bredharun, Gråhällsklippanin, Lökholmenin tai Breidskärin lähistölle. Kiitokseksi pelastumisestaan kreivitär lahjoitti varoja Eurholmenin kappelin rakentamiseen ja kappelin kirkollisen irtaimen hankintaa varten. Saaristomerta pinnan päältä ja vähän altakin, Eka Metsävuori, Turun Sanomien paino, Turku 1988 Kolme sukeltajaa Saaristomerellä, Tellervo Rouhiainen, KK […]
Suomalainen kaljaasi vajosi syvyyksiin 23.9.1900 halkolastissa Loviisan tullikamaripiirin alueella Boistön lähellä ohjattuaan väärin. Alus oli matkalla Kotkasta Helsinkiin. Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto vuodelta 1900
Kaljuutti Christina haaksirikkoutui syksyllä 1741 Helsingin satamassa. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33 Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996) Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33
Kaljaasi Christina Wilhelmina, kotipaikka Tukholma (Ruotsi). Haaksirikkoutui 22. lokakuuta vuonna 1800 Ahvenanmaan saaristossa matkallaan Tukholmasta Porvooseen suola- ja sillilastissa. Lasti ja takila pelastettiin. Miehistön kohtalo tuntematon. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring
Clifton (1869) – höyrylaiva
Höyrylaiva Clifton ajoi kivelle 19.10.1869 Helsingin edustan Gråskärsbådanilla. Aluksen kapteenina toimi Belselen. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä,Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto, Hämeenlinna 1996 Palaute, Ilkka Järvinen 24.3.2021) Helsingfors Dagblad 23.10.1869 no 246, s. 1 Huvudstadsbladet 24.10.1869 no 247 Suomalainen Wirallinen Lehti 26.10.1869 no 128 Wiborgs Tidning 27.10.1869 no 89 Huvudstadsbladet 31.10.1869 no 253