Haverit.netKaljaasi Ester tavattiin ajelehtimassa köli ylöspäin Vaasan edustalla Björkön luona syyskuussa 1909. Kun kaljaasi saatiin käännettyä kölilleen tavattiin aluksesta kolmen merimiehen ruumiit. Vaasa ja meri. Välähdyksiä kaupungin elämästä 1880-1960. Arkmedia, Vaasa 2015, s. 127 Haminan Sanomat 21.9.1909 no 105
Fregatti Jalo (1.279 rt) oli rakennettu vuonna 1876 Uudessakaupungissa oli mitaltaan 211,5 jalkaa. Sen turkulaiset varustajat olivat V.A. Reims, I.W. Rautell ja G.A. Petrelius. Fregatti haaksirikkoutui Harwichin ulkopuolella Cork Sundissa 17.9.1886 sen ollessa viemässä puutavaralastia Turusta Malagaan. Kun lastia oli purettu mereen riittävästi ja hinaajien avustamana Jalo saatiin irti ja hinattua Harwichiin. Åbo sjöfarts historia […]
Porilainen parkki Annamooka (kapt. Silander, 310 lästiä) joutui merihätään Englannin rannikolla ja jouduttiin hinaamaan Sheernesin satamaan, jossa alettiin lankkukansilastia purkamaan. Alus oli viemässä puutavaralastia Porista Gibraltariin. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXVII Åbo Underrättelser 18.12.1857 no 99 Åbo Underrättelser 5.1.1858 no 1 Åbo Underrättelser 2.2.1858 no 9
277 lästinen porilainen laiva Hebe (kapt. Göös) haaksirikkoutui loppuvuodesta 1848 Irlannin rannikolla. Alus oli tulossa Odessasta joulukuussa kun se joutui myrskyyn Irlannin rannikolla. Alus hinattiin vesilastissa ja mastot kaadettuina Corckiin. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXVI Åbo Underrättelser 16.1.1849 no 5 Ilmarinen 17.1.1849 no 4
Porilainen laiva Eolides (kapt. Bockström, 134 lästiä) haaksirikkoutui 7.9.1838 Tanskan Dragørin luona. Alus oli palaamassa Lontoosta. Alus saatiin irti karilta ja hinattua Kööpenhaminaan. Laivan isäntinä toimivat P.A. Moliis ja K:nit. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXV Åbo Underrättelser 29.9.1838 no 71
Luutnantti Westerlundin komennossa ollut kaljaasi Lyckan oli matkalla Loviisasta Tukholmaan kun se haaksirikkoutui 5.6.1805 1½ mailia Helsingistä, Villingissä. Lastina oli 800 tynnyriä ruista. Lasti ja alus saatiin pelastettua. Lotskontoret Dykerihandlingar 1805-1806
Perniöstä kotoisin ollut kuunari (kapt. E. Sandell) matkalla Grimsbystä Taalintehtaalle kivihiililastissa ajoi karille Porkkalassa 24.12.1873 luotsin ohjatessa laivaa. Myöhemmin uutisoitiin, että alus oli onnistuttu saamaan irti kiveltä. Hufvudstadsbladet 2.1.1874 no 1 Uusi Suometar 2.1.1874 no 1 Folkwännen 7.1.1874 no 1 Morgonbladet 29.1.1874 no 23
Kapteeni Honoui Sapyn (Honorij Sapij) ohjastama alus oli lähtenyt Pietarista kohti Malagaa kun matka päättyi haaksirikkoon Porkkalassa (på Makulle kuppan? Vid Porcala / Makille klippan wid Porcala) 13.10.1792. Aluksen lastina oli rautaa ja puutavaraa. Lasti ja alus saatiin pelastettua ja tuotua Helsinkiin. [Olisiko Makulle = Makilo eli Mäkiluoto? 59.919 N 24.347 E. Kuppan?] Mikko Huhtamies: […]
Kapteeni N.H. Vestphal lähti matkaan Pietarista 47 lästisellä kaljaasilla määränpäänä Lyypekki. Matka katkesi kuitenkin 14.11.1801 Rappsössä Porkkalassa tapahtuneeseen haaksirikkoon. Aluksen lastina oli talia, talikynttilöitä ja saippuaa. Alus saatiin myöhemmin pelastettua ja hinattua Helsinkiin. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Kapteeni Thomas Lijall (Lyall) aloitti matkanteon Skotlannin Montrosista ja hänen oli määrä viedä painolastissa ollut aluksensa Pietariin. Matka päättyi kuitenkin Porkkalassa haaksirikkoon 6.10.1801. Alus saatiin myöhemmin pelastettua ja vietyä Helsinkiin. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dm.99-02 Handels-Tidn.6.1.1801
Kapteeni Benjamin Croon ohjastama alus oli lähtenyt Tukholmasta kohti Helsinkiä kun sen matka katkesi haaksirikkoon Hankoniemen edustalla 12.9.1789. Aluksen lastina oli armeijalle tarkoitettuja ryynejä. Lasti saatiin suurelta osin pelastettua, samoin kuin myöhemmin itse alus. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar 1788-1791
Kapteeni Georg Hegardt oli lähtenyt Ruotsin Karlskonasta ja hänen oli määrä purjehtia Suomenlinnaan. Lastina aluksella oli suolalihaa, läskiä, voita, silliä, jauhoja, viinietikkaa ja tupakanlehtiä. Aluksen matka katkesi myrskyssä kivelle ajoon 22-23.7.1788. Alus kaatui, jonka johdosta miehistö joutui jättämään aluksen. Myöhemmin alus hinattiin Suomenlinnaan. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar […]
Kapteeni Rogero (Rogers) oli tuomassa alustaan Pietarista Memeliin (Klaipeda, Liettua) kun se haaksirikkoutui Kemiön saaristossa vuonna 1784, jossa sai vuodon ja menetti ainoan ankkurinsa. Luotsien avustuksella saatiin hinattua Turkuun korjattavaksi. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar 1781-1784
Kapteeni Dimitri Tvanoff (Ivanoff) oli viemässä alustaan pelkässä painolastissa Tukholmasta Pietarin kun se haaksirikkoutui Helsingin pookin luona Porkkalan itäpuolella 28.10.1783. Alus onnistuttiin myöhemmin saattamaan satamaan. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Inrikes Tidning 2.9.1784
Kapteeni Wiebe Joostesin komennossa ollut alus haaksirikkoutui 14.9.1778 Turun saaristossa “2 1/2 SO från Wänö i Åbo Skären”. Alus oli lähtenyt Narvasta määränpäänä Amsterdam lastinaan pellavaa, hamppu ja puutavaraa. Alus löydettiin ilman miehistöä ja hinattiin satamaan. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar 77-80 Åbo sjöfarts historia I, intill branden […]
Marraskuussa 1775 Hankoniemellä tuhoutui kapteeni Hindr. Bromanin alus, joka oli matkalla Tukholmasta Helsinkiin. Alus lasteineen saatiin pelastettua. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar 1773-1776
Kapteeni Theunis Classenin alus koki haaksirikon Jurmossa Turun saaristossa 8.12.1771 sen ollessa tulossa kappaletavaralastissa Amsterdamista määränpäänä Pietari. Lasti pelastettiin ja päätettiin odottaa suotuisampaa vuodenaikaa viedä itse alus korjattavaksi. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar 1771-1772
Lissabonista Loviisaan matkalla ollut kapteeni Johan Edlundin ohjastama alus koki haaksirikon Vänössä Kemiön saaristossa 8.12.1764. Sittemmin alus hinattiin pois. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar 1769-1770 Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 169
Kruunun jahti Fedriken (?) oli ruislastissa matkalla Tallinnasta Tukholmaan kun se 29.12.1762 haaksirikkoutui Karjaan Nothaminissa. Alus lasteineen saatiin pelastettua. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar, s. 1662-63
Stase (Strasse) Kurtzinin komennossa ollut kaljuutti haaksirikkoutui 24.9.1762 Porkkalassa (I Björkström skiären wid Porkala). Alus oli lähtenyt pelkässä painolastissa Pärnusta määränpäänä Pietari. Alus saatiin lopulta hinattua Helsinkiin. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar, s. 1620-21
Kapteeni Peter Mommelsen komennossa ollut alus haaksirikkoutui 5-6.9.1753 kaksi mailia ulos Porkkalan niemestä. Alus oli lähtenyt puutavaralastissa Narvasta määränpäänään Amstedam. Alus saatiin myöhemmin hinattua Porkkalaan (uti Porkala hamn inbragt). Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar 1749-1762
Kuolemanjärvellä vuonna 1914 rakennettu kaljaasi Eino, 59,59 rt ja pituus 23,40m. Signaalitunnus Rauman maalaiskunnassa SGLK. Ostettu Voiluodolle vuonna 1921. Syyskuussa 1932 Söderarmin luotsiasemalta havaittiin takilansa menettänyt kaljaasi, jolta luotsikutteri pelasti yhden naisen ja kaksi miestä. Kaljaasi oli matkalla Tukholmasta Ahvenanmaalle. Kaljaasi hinattiin satamaan. Alus jouduttiin jättämään hylyksi. Liitto 16.9.1932 no 213 Tenho Hella – Länsisuomalaista […]
Parkki Osmo oli rakennettu 1869 Raumalla. Rauman laivarekisterissä sen signaalitunnus oli RBKT. Parkin vetoisuus oli 751,25 rt ja pituus 55,67m. Vuonna 1937 alusta oltiin kunnostamassa purjelaivamuseoksi Uudessakaupungissa, mutta työ oli pysähdyksissä pitkät ajat varojen puutteen vuoksi. Kesäkuussa 1937 vallinneessa myrskyssä aluksen ankkurikettingit katkesivat ja vaurioitunut alus jäi makaamaan pohjaan vesilastissa. Vaasa 27.6.1937 no 168 Tenho […]
Neptun oli raumalainen 362,86 rt:n parkki, jonka pituus oli 44,10m. Signaalitunnus OWJN. Neptun oli rakennettu 1872 Turussa. Vuonna 1908 Neptun (kapt. Lindemark) matkallaan Sundsvallista Kreikan Pireukseen törmäsi toisen aluksen kanssa tuhoisin seurauksin. Alus päätyi Lissaboniin, jossa aluksen hylky huutokaupattiin. Åland 15.1.1908 no 5 Åbo Underrättelser 4.6.1908 no 151A Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet […]
Rauman laivarekisteriissa ollut parkki, signaalitunnus VDKB, 936,22 rt, pituus 54,75 m. Lokakuussa Hermes (kapt. W. Korhonen) joutui merihätään Pohjanmerellä ja eräs höyrylaiva hinasi sen Lontooseen. Rauman Lehti 5.10.1911 no 113 Hangö 12.10.1911 no 119 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 548
Priki Bornholm oli rakennettu Islannissa vuonna 1868. Sen vetoisuus oli 182,75 rt ja pituus 37,48 m. Se sai signaalitunnuksen TPNC siirryttyään Rauman rekisteriin. Bornholm joutui merihätään vuonna 1924 Itämerellä ja se hinattiin vesilastissa Gottlantiin. Åbo Underrättelser 27.10.1924 no 294 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 546
Raumalainen kolmimastokuunari Elna (rekist. R51) oli rakennettu Koivistolla vuonna 1876. Elnan vetoisuus oli 206,33 rt. Ja pituus 31,18 m. Alus vautioitui Skagenissa Itämerellä keväällä 1897 niin pahoin, että se huutokaupattiin 520 kruunulla. Rauman Lehti 17.4.1897 no 31 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 541
Priki Alida oli rakennettu vuonna 1864, vetoisuus 154,36 rt ja pituus 28,36 m. Rauman laivarekisteriss’ Alidan tunnus oli R62. 14.10.1894 Alida ajoi sumussa karille Gottlannin rannalla Espobådan luona Faluddenissa. Priki hinattiin vaurioituneena Enevikenin lahteen. Rauman Lehti 28.11.1894 no 95 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 540
Suomesta kotoisin ollut Iris-niminen priki huutokaupattiin Uppsalassa vuonna 1825. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 100
Porista kotoisin olleen S:t Peter-nimisen snaun irtaimistoa huutokaupattiin vuonna 1771 Gräsössä Ruotsin Uppsalassa. Tämän niminen alus oli tiettävästi jouduttu hinaamaan vahingoittuneena erääseen Östra Gräsälandetin lahteen. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 100
Maarienhaminasta kotoisin olleesta laiva Heimosta tuli hylky 9.6.1894 Bredgrundissa Ruotsissa sen ollessa tulossa Dalkarlsåsta. Vaurioitunut alus pystyttiin irroittamaan ja viemään purkupaikalle. Åland 18.7.1894 no 57 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 71 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk […]
Maarienhaminalaisparkki Oscar & Georg (492 nrt) ajoi luotsin ollessa aluksella karille 6.6.1892 Åbyssä Ruotsin rannikolla. Alus oli alkujaan rakennettu 1861 Raahessa. Vaurioitunut parkki myytiin seuraavana vuonna Saksaan. Åbo Underrättelser 4.9.1893 no 239 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 71 Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn […]
Pietarsaaresta kotoisin ollut fregatti Equator (1.059 / 974 tn) oli lähtenyt kotisatamastaan kohti Englantia viemään sinne puutavaraa ja tervaa. Sakeassa sumussa alus ajoi karille ja se päätyi laivojen hautausmaalle Holmenin pohjoispuolella Holmsundissa. Finland 17.11.1886 no 267 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 64 Westerdahl, Christer: […]
Virolahtelainen kuunari Toivo (kapt. M. Jonkihainen) oli matkalla Pietarista Tornioon viemään sinne jauholastin. Kuunari joutui merihätään ja sai vakavan vuodon lokakuussa 1870 Holmön luona Ruotsin puoleisella rannikolla. Alusta ei pystytty pelastamaan ja se jäi sinne hylyksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 54 Westerdahl, Christer: […]
95 lästinen kuunari oli rakennettu 1857 ja sen kotisatama oli Lemland. Kuunarin ollessa matkalla Skellefteåsta Odenseen upposi se Notholmenissa, Nordmaling. Aluksen hylky saatiin kuitenkin hinattua satamaan, eikä sen myöhemmistä vaiheista ole tietoa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 51 Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn […]
Pietarsaaresta kotoisin ollut parkki Hercules oli matkalla kotisatamastaan Grimsbyn kun se ajoi rantaan Fjäderäggissä 21.7.1852. Lastia purkamalla yritettiin saada alus kellumaan. Purjeet saatiin vetämään, mutta jouduttiin kivelle toistamiseen. Lasti purettin paikalla ja myöhemmin itse aluskin saatiin irti ja hinattiin Rataniin. Aluksen myöhemmästä kohtalosta ei ole tietoa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf […]
Pietarsaarelainen fregatti Otto (kapt. Carl Roos) oli matkalla Lyypekistä kotisatamaansa kun se koki totaalihaaksirikon 18.5.1841 eteläisessä Merenkurkussa.Miehistö selvitti itsensä maihin Vitörarniin, Tjäruskärissä. Aluksen hylky ajelehti sittemmin Suomen puolelle, jossa se otetiin talteen. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 33-34
Kokkolalainen kaljaasi Hoppet (kapt. Michael Malmström) koki haaksirikon 31.10.1836 Stora Fjäderäggissä sen ollessa matkalla Kokkolasta Marseilleen. Lastina se kuljetti tervaa ja lankkuja. Onnettomuushetkellä näkyväisyys oli olematon myrskyn ja lumisateen johdosta. Karilleajo aiheutti vakavat vauriot rungolle, mutta lastin avulla se jäi kellumaan. Kelluva hylyn riki laskettiin alas ja se saatiin hinattua Rataniin. Vrak och Sjöolyckor vid […]
Italialainen parkki Terese oli huono-onninen 22.10.1899. Se nimittäin upposi pian Haminasta lähdettyään Haapasaaren vesille lankkulastissa. Syynä oli laivalla syttynyt tulipalo. Ajelehtimaan jätetty alus rantautui Haapasaaren kylän lähelle. Määräsatama olisi ollut Algier. Alus hinattiin lopulta Kotkaan. Joulukuun sanomalehdissä oli ilmoitus järjestettävästä huutokaupasta, jossa realisoitiin hylkyirtaimistoa. Aftonposten 23.10.1899 no 220 Hufvudstadsbladet 25.10.1899 no 289 Åbo Underrättelser 26.10.1899 […]
Uudenkaupungin luona ruotsalainen purjelaiva merihätään täyttyen vedellä. Miehistö pelastui kokonaisuudessan. Uudenkaupungin Sanomat 8.10.1912 no 114 Wiipuri 8.10.1912 no 232 Uudenkaupungin Sanomat 10.10.1912 no 115 Mikkelin Sanomat 10.10.1912 no 115 Västra Nyland 10.10.1912 no 117 Vakka-Suomi 10.10.1912 no 115 Suomalainen Wirallinen Lehti 24.10.1912 no 247
Priki Hewson (kapt. Ramshald) oli matkalla puutavaralastissa Haminasta Westhartlepooliin kun se 31.8.1865 ajoi karille Kalbådagrundilla. Alus jatkoi matkaa, mutta alkoi täyttyä vedellä, jolloin miehistö joutui jättämään aluksen. Lopulta alus onnistuttiin hinaamaan Tammisaareen. Wiborgs Tidning 2.9.1865 no 68 Helsingfors Tidningar 18.9.1865 no 216 Finlands Allmänna Tidning 21.9.1865 no 219 Helsingfors Dagblad 2.10.1865 no 228
Pohjanlahdella Snipanilla on höyrylaiva Nordwakten ajanut karille ja tuotu sen tähden Vaasan satamaan korjattavaksi. Hufvudstadsbladet 10.11.1868 no 262
Kristiinankaupungista kotoisin ollut priki Alma (kapt. Nysten (Lind?)) haaksirikkoutui myrskyssä ja sumussa 28.2.1854 Norjan rannikolla. Väki on pelastettu, mutta laiva seisoo uponneena pohjassa. Myöhemmin alus saatiin hinattua satamaan. Åbo Underrättelser 14.3.1854 no 20 Sanomia Turusta 21.3.1854 no 12 Helsingfors Annonsblad 7.4.1854 no 27
Kaljaasi Emilie ajoi karille Gullkronassa ja upposi. Myöhemmin alus hinattiin Taalintehtaalle, ja josta edelleen Hankoon. Siellä alus on tarkoitus kunnostaa tulevaa purjehduskautta varten. Kaljaasi oli vain kolme vuotta vanha ja sen omisti kapteeni Degerholm. Västra Finland 28.11.1911 no 135
Priki Greata Margareta haaksirikkoutui 5-7.7.1786 (24.5.1786?) neljä mailia Hankoniemestä. Alus oli tuomassa kalaa Pietariin Göteborgista päällikkönään Petter Georg Hansson. Saatiin pelastettua. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 38 Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 Spår av hav, yxa och penna (Historiska sjöolyckor i Östersjön anspeglade i […]
Englantilainen laiva W.H. Seymour (kapt. H.B. Belding) oli tulossa puutavaralastissa Ruotsista Norrbottenista kun se lokakuun 17. päivänä 1869 haaksirikkoutui Utön luona. Miehistö pelastettiin Turkuun. Hylky ajelehti tämän jälkeen pari viikkoa Suomenlahdella, kunnes se havaittiin Inkoon saaristossa. Aluksi pienet höyryt Aina ja Ilo yrittivät hinata sitä Porkkalaan, mutta siihen niiden voimat eivät riittäneet. Lopulta höyrylaiva Neptun […]
Venäläinen jaala Andi N:o 137 upposi myrskyssä 3.11.1910 Hiittisten ulkosaaristossa. Se oli painolastissa ja matkalla Viroon.Turun tullikamarin haaksirikkopäiväkirjan mukaan höyryvene Ola hinasi Andin 11.11.1910 Taalintehtaalle. Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto vuodelta 1910
Freden av Borgå valmistui vuonna 1815 Hahmarissa. Se oli senaikaisista porvoolaislaivoista suurin, 134 lästiä. Alus hylättiin kahdenkymmenen aktiivivuoden jälkeen Porvoon Hamarin redille, jonne se lahosi ja upposi. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 Navis Fennica, osat I-IV , Erkki Riimala, WSOY, Juva 1993-94, s. 256
Norjalainen laiva Borelia upposi 16.9.1877 Kalbådagrundilla Söderskärin majakan ulkopuolella matkalla Kronstadtista Vestersjöhön puutavaralastissa. Päällikkö oli H. A. Thoresen. Syynä olivat sumu, kompassin virhenäyttämä ja erehdys majakoista. Myöhemmin hinattiin Helsinkiin ja myytiin huutokaupalla. Östra Finland 21.9.1877 no 110 Helsingfors Dagblad 21.9.1877 no 257A Helsingfors Dagbladet 11.10.1877 no 277 Luotsi- ja Majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkoilmoituksia vuodelta […]
Höyrylaiva Clifton ajoi kivelle 19.10.1869 Helsingin edustan Gråskärsbådanilla. Aluksen kapteenina toimi Belselen. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä,Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto, Hämeenlinna 1996 Palaute, Ilkka Järvinen 24.3.2021) Helsingfors Dagblad 23.10.1869 no 246, s. 1 Huvudstadsbladet 24.10.1869 no 247 Suomalainen Wirallinen Lehti 26.10.1869 no 128 Wiborgs Tidning 27.10.1869 no 89 Huvudstadsbladet 31.10.1869 no 253