Haverit.netHelsingistä kotoisin ollut priki oli kapteeni Nordbergin komennossa viemässä elokuussa 1885 lankku-, palkki- ja lautalastia Sevillaan Espanjaan. Hanna joutui vakavaan yhteentörmäykseen Doverin luona ja hinattiin pahasti vaurioituneena satamaan. (Åbo Tidning 28.2.1885 no 57)
Haaksirikko merenkurkussa. Englantilainen höyrylaiwa Croesus ilmoitetaan joutuneen haaksirikkoon Bjuröklubbin luona Merenkurkussa. Pelastusyhtiö Neptunille kuuluma höyrylaiwa Hero on Waasasta lähtemn pelastamaan sitä. (Päivän Uutiset 4.10.1889 no 231) Uleåborgs Tidning 18.10.1889 no 82
Rakennettu 1921, uppouma 850 dwt, pituus 176,1’ jalkaa. Åländskt Rederin omistukuksessa Ahvanenmaalla. Miehistö hylkäsi Itämerellä Bornholmin lähistöllä 2.9.1934. Saatiin pelastettua ja luovutettiin pelastajille. Helsingin Sanomat 3.9.1934 no 236 Etelä-Suomi 4.9.1934 no 99 Åland 5.9.1934 no 71 Åland 8.9.1934 no 72 Åland 12.9.1934 no 73 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 805
Rautafregatti Mermerus rakennettiin Hammarlandissa 1863, vetoisuus 274 nrt, kotipaikka Hammarland. Ajoi Norjan rannikolla maihin 1901. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 786 Åbo Underrättelser 21.12.1909 no 347:
Finströmissä 1866 rakennettu 367 nrt parkki, kotisatama Finström. Ajoi rantaan Laesössä 1889. Nya Pressen 6.10.1889 no 271A Finland 10.10.1889 no 236 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 776
Alvine oli rakennettu 1883 ja oli vetoisuudeltaan 327 nrt, kotipaikka Lumparland. Alvine ajoi Lågskärin rantaan 1885. Pelastushöyryt Robotnik ja Dvina onnistuivat irroittamaan haveristin kiveltä ja hinaamaan aluksen erääseen lahteen Maarianhaminan lähistöllä, jossa sen lankkulastia päästiin purkamaan. Lasti huutokaupattiin myöhemmin. Helsingfors Dagblad 6.7.1885 no 179 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 267, 768
Hl. Kalevipoeg karilla. Tehnyt haaksirikon toissa yönä Hangon luona. Matkustajat ja posti pelastettu. Perjantain vastaisena yönä noin kello puoli 4 ajoi virolainen matkustaja- ja postihöyryraiva Kalevipoeg karille noin puolen tunnin matkan päässä Hangosta länteen n.s. Gäddgrundetilla Tisskärin luona. Laiva, joka oli matkalla Tallinnasta Tukholmaan, oli käynyt yöllä Hangossa saamassa tulliselvityksen ja lähti Hangosta noin klo […]
Haaaksirkko- Isännistölle Poriin saapuneen sähkösanoman mukaan on kuunari Mathilda, kapt. Sillsten, tehnyt haaksirikon Tanskan rannikolla. Miehistö on pelastunut. Laiva, jonka omistaa muuan porilainen yhtymä, oli tyhjänä matkalla Mäntyluotoon. (Uusi Suomi 7.11.1919 no 257) [Laiva hinattiin Kööpenhaminaa]
Viime viikolla ajoi 1,483 tonnin vetoinen tanskalainen höyrylaiva Ribe, kapteeni Ch. Rawn, Ulkojaakon matalikolle Raahen edustalla. Laiva; joka oli matkalla Ouluun eikä ollut luotsin seuraama, on saanut vuodon. Toistaiseksi on tietämätöntä, onko laiva pelastettavissa. (Uusi Suomi 30.5.1920 np 122) Ribe irtosi karilta pelastusalus Helioksen avustamana ja pääsi Raahen satamaan. Kauppalehti 2.6.1920 no 124
Ilmarinen rakennettiin Virolahdella 1879. Vetoisuus 258,40 rt, pituus 34,04 m. Haaksirikkoutui 1901. Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Tenho Hella. Newprint 2001. s. 556 Sen laiwahylyn nimi, joka on ajelehtinut Ison Pukin luona, on lopultakin saatu selwille sukeltajien awulla. Se on Jlmarinen, joka siten on kärsinyt haaksirikon miehistä on luultawasti hukkunut, samoin myös lasti. Priki oli kotoisin Föglöstä ja […]
Laiwa hylyksi. Kuunari John Maarianhaminasta, joka marraskuun lopulla teki haaksirikon Dragörin luona ja sitten wietiin Kööpenhaminnan, on julistettu hylyksi. Lasti on purettu wapaasatainaan. Uusi Suometar 13.12.1904 no 290
Haaksirikko. Toissapäivänä klo 5 ajoissa ajoi ruotsalainen höyrylaiva Carl karille Marjaniemen luona Oulun edustalla. Laiwa lienee mennyttä kalua. (Vakka-Suomi 28.10.1909 no 123) Carl irtosi karilta pelastusalus Mercuriuksen avustamana ja pääsi Oulun satamaan. Kansan Tahto 28.10.1909 no 248
Rakennettu 1872 Lemlandissa, vetoisuus 340 nrt. Kotipaikka Lemlandissa Ahvenanmaalla. Tuhoutui 1909 Merenkurkussa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 794 Taas haaksirikko. Yspihlajan satamaan on saapunut waltion kalastuslaiwa Nautilus tuoden mukanaan puutawaralastissa olewan Maarianhaminasta kotoisin oleman purjelaiwan St. Matheuksen, jonka se oli löytänyt Merenkurkun suusta awuttomassa tilassa miehistö laiwasta poistuneena ja luultawasti myrskyssä hukkuneena. […]
Hinaajahöyry Zanthos upposi 3.9.1909 Haukiputaan pitäjän Kellonkylän edustalla olevan Kropsu-nimisen saaren rantaan. Haaksirikossa hukkui hinaajan perämies ja kansimies. Zanthos oli lähtenyt hinaamaan Kemistä Ouluun petroleumlastissa olevaa Kaima-nimistä kaljaasia. Perillepääsyä varten todettiin tarvittavan luotsin apua ja luotsilippu nostettiin. Hinattava kaljaasi painui kuitenkin luotsia odotettaessa pois väylältä ja jäi kiinni pohjaan. Hinaaja lähti hakemaan tyhjää lastiproomua, johon […]
Rakennettu vuonna 1885 Norjassa, vetoisuus 852,75 rt, pituus 51,3 m. Aluksen ollessa Falmouthin lähellä syttyi sillä tulipalo ja upposi. Alus hinattiin vuotavana ja mastoitta Falmountiin ja myytiin hylkynä. Vakka-Suomi 12.3.1910 no 29 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 267
Vuonna 1868 Kemiössä rakennettu 153 nrt:n kuunari, jonka pituus oli 88 jalkaa. Alus ostettiin Raumalle ja se haaksirikkoutuu Ruotsin rannikolla 1894. Åbo Underrättelser 29.5.1894 no 126 Äbo Tidning 29.5.1894 no 142 Åbo Underrättelser 7.8.1894 no 211 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/nanny.htm Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä, Tenho Hella, Newprint Oy 2001, s. 543
Kuunari, 116 nrt, rakennettu Ruotsissa 1883. Keväällä 1925 Anna otti puutavaralastin Pyhärannasta vietäväksi Rendsburgiin Saksaan, jolle matkalle lähdettiin huhtikuun 27. päivä. Ilmeisesti alus oli kaatunut korkean lastin johdosta Öölannin ulkopuolella vieden mukanaan koko seitsenhenkisen miehistön. Pelastusalus löysi kumollaan olevan aluksen hylyn ja hinasi sen Oskarshamniin. Vain kapteenin vaimon ruumis löydettiin yöpukimissa vuoteesta. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. […]
Kaljaasi Salahmi oli raahelaisen lesken omistuksessa kun se oli tulossa sekalastissa Lyypekistä ja joutui myrskyssä Ahvenanmerellä Svenska Högarin tienoilla vaikeuksiin.Salahmi seilasi Karin yli ja sai pohjaansa vuodon. Vaikeassa tilanteessa ei keretty reagoimaan riittävän nopeasti vaan laiva kaatui. Kapteesi oli yrittänyt mennä noutamaan kajuutasta laivan arvoesineitä kun hän hukkui sinne. Muu miehistö pelastui Svenska Högarnille. Sieltä […]
Lokakuun 14-15.1879 päivinä vallitsi ankarat purjehduskelit Ahvenanmerellä, jolloin yhdeksän alusta haaksirikkoutui Märketin ja Getan vesillä. Yksi näistä oli saksalaisalus Matilde, joka joutui 14.10.1879 karille Finbon E-puolella, Flanstenin matalikolla. Höyrylaivan avulla haveristi saatiin irrotettua ja hinattiin Tukholmaan. (Andersson Jan, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 297)
Ruotsalaisparkki ollessa myöhään syksyllä liikenteessä ajoi yön pimeydessä Signilskärin lähistöllä karille marraskuun 23.päivänä 1876. Paikka oli Signilskärin N-puolella Flyttornan luodolla. Tässä yhteydessä jouduttiin osa kansilastista heittämään yli laidan. Vaikka alus sittemmin saatiin hinattua Tukholmaan todettiin se niin pahoin vaurioituneeksi, että siitä ei enää purjehduskelpoista alusta saatu. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen […]
Ruotsalaisparkki ajoi karille Märketin lähistöllä 6.11.1876. Luotsien saapuessa paikalle ei aluksesta löytynyt miehistöä ja he tyytyivät pelastamaan irtaimistoa. Myöhemmin alus hinattiin Tukholmaan. Hudiksvallista kotoisin ollut parkkilaiva Robert, kapt. Neander, ajoi painolastissa kotimatkalla Gloucesteristä karille 5.11.1876 Märketin luona. Miehistö pelastautui veneillä Grislehamniin. Hylky hinattiin Eckeröhön. Runko ja siitä pelastetut varusteet myytiin 23.1.1877 huutokaupalla Eckerön tullikamarilla. (21.11.1876 […]
Ranskasta kotoisin ollut kuunari ajoi 19.9.1876 karille sumun ja virtauksen johdosta Norra Sankanilla – kuten niin monet muut alukset samalla paikalla. Täältä kuunari saatiin myöhemmin hinattua Käringsundiin. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 297)
Vuonna 1873 Ranskan St Malosta kotoisin ollut priki Henri (kapt. Rase) ajoi myrskyssä karille Ruotsin aluevesillä Marketshällarnilla syksyllä 11.10.1973. Muutaman päivän päästä alus kuitenkin irtaantui ja lähti ajelehtimaan ilman mastoja, mutta miehistö edelleen aluksessa. Haveristin ehdittyä 2,5 NM päähän Signilsäristä onnistivat luotsit nousemaan alukseen ja pelastamaan miehistön. Alus saatiin myös ankkuroitua. Miehistön saivat paikalliset turvaan, […]
Parkki King John (kapt. W. Painse), joka oli kotoisin Brittein Saarilta törmäsi Storbrottenilla kariin 5.11.1872 niin pahoin, että miehistö joutui jättämään aluksen. Täältä se kuitenkin irtosi seuraavana yönä ja alkoi ajelehtia kohti Signilskäriä. Paikalliset asukkaat hinasit haveristin Enskäriin. Hylky makaa nykyään Käringsundin sisääntuloaukon vieressä. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, […]
Merenkurkun Kaskisista kotoisin ollut höyrylaiva Österbotten kärsi kivelle ajon seurauksena potkuriakselivaurion ja jouduttiin loppukaudeksi vetämään pois liikenteestä. Papperslyktan 13.8.1860 no 33 Papperslyktan 20.8.1860 no 34 (Höyrylaiva Österbotten särkynyt – 1860 11.VIII p.k.s n:o 6) (Höyrylaina Österbotten, akseli rikki – 1860 10.VIII st n:o 32) (Höyrylaiva onnettomuuksia: Österbotten, Arvo – 1860 31.VIII suometar n:o 34) (Ångf. […]
(Sjöolyckor: Briggen Suometar fr. Wiborg. Skonerten Aina fr. Borgå, barkskeppet Alice fr. Uleåborg, skonerten Joel från Kaskö, skeppet Zaar Peter fr. Kristinestad – 1867 11.XII folkvännen n:o 50) Helsingfors Dagblad 22.11.1867 no 286 Åbo Underrättelser 10.10.1867 no 146 (Sjöolyckor: Skeppet Zaar Peter fr. Kristinestad – 1867 11.XII folkvännen n:o 50) (Sjöolyckor: Skonerten Joel, kapt. Ekblom, […]
Suomalainen kuunari Xenia joutui matkallaan Porista Kieliin puutavaralastissa Itämerellä vaikeuksiin vallinneessa myrskyssä. Alus menetti rikinsä ja miehistön pelasti Visbyyn englantilainen höyrylaiva. Pelastusalus Neptun sai hinattua haveristin Kappelshamniin. Åbo Tidning 21.9.1888 no 256 (Finska skonerten Xenia strandat – 1888 hd n:o 167) (Om skonerten Xenias fr. Raumo skeppbrott vid kusten af Gottland – 1888 n.pr n:o […]
Suomalainen kuunari Ystävä oli painolastissa matkalla Lontoosta Shieldisiin kun se ajoi karille 11.11.1870. Sittemmin laiva saatiin hinattua satamaan. Helsingfors Dagblad 21.11.1870 no 270 Wiborgs Tidning 26.11.1870 no 94 Suomalainen Wirallinen Lehti 26.11.1870 no 140 (Sjöolycka. Skeppet Ystävä – 1870 25.XI hd n:o 274)
Höyrylaiva Wäinämöinen lähti 1.9.1874 Savonlinnasta kohti Joensuuta kun se kokemattoman ruorimiehen syystä ajoi reimarin väärältä puolelta ja sai pohjakosketuksen. Suomalainen Wirallinen Lehti 8.9.1874 no 107 Ångb.Wäinämöinen strandat – 1874 4.IX hd n:o 240) (Om ångf.Wäinämöinens på grund stötning – 1874 8.IX wbg.t n:o 105)
Höyrylaiva Wiriä vaurioitui laskun yhteydessä ja joutui korjattavaksi. Helsingfors Dagbladet 27.5.1873 no 142 (B:borg. Ångf. Wiriäs haveri – 1873 6.VIII b:borgs t n:o 62) (Ångskeppet Wiriä öfverraskats af jordbäfning – 1873 11.V hd n:o 126)
Höyrylaiva Victoria oli lähtenyt kohti Pietaria kun sen kone särkyi ja kapteeni joutui soutuveneellä kaupunkiin hakemaan apua. Höyrylaiva Suomi hinasi raajarikon aluksen takaisin satamaan. Suomalainen Wirallinen Lehti 7.7.1870 no 79
Heinäkuussa rantautui turkulainen parkki Victoria Gottlannin rannalle, mutta paikallisten avun turvin alus saatiin toimitettua korjattavaksi. Helsingfors Dagbladet 13.7.1867 no 160 (Sjöolycka drabbat barkskeppet Victoria, kapt.Bergenheim, skonerten Olga från Fiskars – 1867 2.VII åu n:o 77) (Skeppet Victoria, kapt.Bergenheim, drabbats af sjöolycka – 1867 18.VII åu n:o 84) (Parkkilaiva Viktor Turusta, joutunut karille – 1867 5.VII […]
Porilainen parkkilaiva Veritas sai Reposaaressa runkoonsa vahinkoja, jotka jouduttiin korjauttamaan telekalla. Sanomia Turusta 24.2.1880 no 22 Porilainen parkkilaiva Veritas rikkoutunut – 1880 24.II st n:o 22)
Haaksirikko. Kauppaneuwos A. Ahlströmin omistama, wiime wuonna rakennettu kaljaasi ”Urho”, katteini I. Nordblom’in johdattamana, sattui täman kuun 5 p:nä haaksirikkoon Enstärin majakan luona Uudenkaupungin ulkopuolella. Syynä haaksirikkoon oli erittäin wäkewä myrsky. jonka takia alus joutui ajolle ja olisi ollut ihan hulassa, jos ei katteinin neuwokkuubesta olisi mastoja katkaistu. Myöskin vaikutti aluksen pysymiseen sywässä wedessä siinä […]
Kuunari Ukko (kapt. Eklund) selvisi 10.12.1870 vuotavana hinattuna turvaan Rönneen [Rønne, Tanska]. Uusi Suometar 9.1.1871 no 4 Folkwännen 18.1.1871 no 3 (Skonerten Ukko barrad – 1871 8.II folkv. N:o 6) (Barradt fartyg: Ukko från Björneborg – 1871 28.I åu n:o 16).
Matkalla Turusta Uuteenkaupunkiin höyrylaiva Thekla sai koneeseensa vikaa ja jouduttiin hinaamaan toisella aluksella takaisin lähtösatamaansa. Sanomia Turusta 1.7.1864 no 26 (Åbo. Uppgifter om Theklas haveri – 1864 28.VI n:o 75)
Höyrylaiva Suomi sai potkurivaurion matkallaan Turusta Helsinkiin 16.8.1870. Suomalainen Wirallinen Lehti 14.8.1885 no 186 (Ångf. Suomis missöde – 1870 25.VIII åu n:o 131)
Höyrylaiva Suomi koki akselivaurioita ja jouduttiin korjaamaan. Helsingfors Fagbladet 29.6.1865 no 147 (Haaksi-vahingoita. Kuunari Ilma Raumalta. Kuunari Johan Henrik. Höyrylaiva Suomi – 1865 23.VI st n:o 25)
Priki Suometar (kapt. F.F. Fagerström) joutui merionnettomuuteen vuonna 1867 Nieuve Diepissä ja joutui korjattavaksi. Helsingfors Dagblad 11.3.1868 no 59 (Sjöolyckor: Briggen Suometar fr. Wiborg. Skonerten Aina fr. Borgå, barkskeppet Alice fr. Uleåborg, skonerten Joel från Kaskö, skeppet Zaar Peter fr. Kristinestad – 1867 11.XII folkvännen n:o 50) (Sjöolyckor: Fartyget Usko, kapt. Enlund, briggen Suometar, kapt. […]
Suomalainen priki Sulo, joka oli matkalla Porista Englantiin löydettiin 24.6.1873 englantilaisen kalastusaluksen toimesta hylättynä Horns Reefin luota ja hinattiin sieltä Helgolandiin ja sieltä edelleen Saksan Cuxhaveniin. Helsingfors Dagbladet 6.7.1873 no 180
Turkulainen parkki (587 rek.t) Storfusten (kapt. Petrell) ajoi karille Gaddenin majakan luona Gotlanninnissa. Vauriot eivät olleet isoja, mutta apuun tullut höyrylaiva vaati 23.000 kr pelastuspalkkiota. Parkki oli rakennettu 1857 ja sen omistivat Nystedt ja Spoof. Åbo Posten 7.11.1879 no 259 Folkwännen 12.11.1879 no 46 Riksantikvariämbetet Fornsök (Turkulainen laiva Storfursten on Gottlannin lähellä joutunut karille – […]
Rakennettu 1859, vetoisuus 84 lästiä. Kotipaikka Lemland Ahvenanmaalla. Vuonna 1867 Stora Finland (kapt. Andersson) oli puutavaralastissa matkalla Luleåsta Rostockiin kun se sai vuodon ja upposi. Alus saatiin hinattua vuotavana ja lastinsa varassa kelluvana Visbyseen. (Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 794) Finlands Almänna Tidning 11.12.1868 no 289 (Sjöolyckor: Skonerten Anton från Nystad, en […]
Luotsihöyrylaiva Saturnus sai pohjakosketuksesta niin pahan repeämän, että upposi. Sittemmin alus nostettiin ja hinattiin korjattavaksi Viipuriin. Wasa Tidning 24.8.1888 no 99 Åbo Tidning 26.8.1888 no 230 (Ång. Saturnus grundstött vid Mäntysaari – 1888 finland n:o 194) (Ång. Saturnus grundstött vid Mäntysaari – 1888 hfbl n:o 194) (Lotsång. Saturnus sjunkit vid Mäntysaari – 1888 n.pr n:o […]
Raahesta kotoisin ollut parkki Sarjola joutui kaatamaan mastonsa Tanskan rannikolla. Vaurioitunut alus saatiin hinattua satamaan. Åbo Posten 27.10.1874 no 126 (Skonaren Myran fr.Kristinestad och barkskeppet Sarjola fr. Brahestad förolyckats – 1874 27.X åp n:o 126) [K. Hillströmin kipparoima alus koki haverin Helsingörissä Tanskassa]
Karilleajon jälkeen höyrylaiva Sampo vietiin Viipuriin korjattavaksi. Helsingfors Dagbladet 27.10.1882 no 292 (Ångf. Sampo stött på grund – 1882 27.X hd n:o 292) (Wiborg. Ångb. Sampo på grund närä Rödhäll – 1882 ö.f n:o 124)
Höyrylaiva Salo kärsi vuonna 1884 potkurivaurion. Nya Pressen 24.11.1884 no 321 (Ångb. Salo lidit skeppbrott – 1884 31.X hd n:o 297) (Ångbåtsmissöde drabbade ångb. Salo – 1884 å.td n:o 319) (Ång. Salo skadad – 1884 åu n:o 321)
Parkkilaiva Rosa joutui päälleajetuksi, mutta se saatiin korjattua Helsingörissä. Åbo Posten 28.10.1876 no 125 (Barkskeppet Rosa blef kullsegladt – 1876 26.X hd n:o 292)
Kuunari Reinhold (115 lästiä, kapt. Carlsson) oli kotoisin Ahvenanmaalta. Alus oli matkalla myöhäissyksyllä 1864 Shieldsistä Tukholmaan kun se Bornholmin luona kolaroi toisen aluksen kanssa. Reinhold joutui korjauttamaan vahinkonsa ennen matkan jatkamista. Åbo Underrättelser 22.11.1864 no 138 (Sjöolyckor: finska skonerten Axel fr. Kristinestad, skonerten Reinhold från Åland – 1864 23.XI hd n:o 273) (Sjöolyckor: Skonerten Alexander […]
Kolmimastoinen kaljaasi Rakkaus. Tunnusmerkit VBLH. Rauman laivarekisterissä n:o 316. Rakennettu v. 1892 männystä, Kustavin Tjusholmin telakalla. Pituus 27,23 m, leveys 8,55 m, ruuman syvyys 3,3 m. Brutto 464,75 m³=164,223 rek.t. Netto 442,71 m³=156,44 rek.t. Rekisteröity Raumalle 5.21917. Poistettu rekisteristä 21.5.1921. Vuoden 1921 purjehduskausi alkoi uuden päällikön, Oiva Wasunnan, johdolla. Raskaassa parrulastissa Flensburgiin matkalla ollut alus […]
Suomalainen priki Preciosa (kapt. Carl Gustaf Lindström) oli tuomassa suolalastia Torreviejasta Gevleen kun se tuulessa joutui 7.6.1873 karille Fårön kohdalla. Kaksi ruotsalaista tykkivenettä pääsivät haaksirikkoisen avuksi ja hinasivat sen Slitehamnin suulle. Aluksen saamat isot vauriot vaativat korjaamista paikan päällä. Preciosa oli rakennnettu 1847 ja sen vetoisuuus oli 124 lästiä. Oulun Wiikko-Sanomia 28.6.1873 no 26 (Strandning. […]